Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksen sivuvirroista ja tähteistä saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Myös hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ja ydinvoima ovat Suomessa kaksi suurinta energiantuotantomme yksittäistä energianlähdettä.

Puupohjaista energiaa tuotetaan Suomessa useista eri lähteistä

Suomessa puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa pohjautuu puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Merkittävin yksittäinen puupolttoaine Suomessa on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät yhtä paljon kiinteitä puupolttoaineita, kuten esimerkiksi kuorta, sahanpurua ja metsähaketta.

Puupolttoaineiden käytön kasvu Suomessa viime vuosikymmeninä on perustunut etenkin metsäteollisuuden sivu- ja tähdevirtojen käytön kasvuun. Puupolttoaineilla on korvattu fossiilisten polttoaineiden, eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä. Tällä on puolestaan ollut huomattava merkitys Suomen uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvussa.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu on merkittävä energianlähde Suomessa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttävät kiinteitä puupolttoaineita, kuten sivutuote- ja jätepuuta. Tästä noin kaksi kolmasosaa on kuorta. Kuoren lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja, puutähdehaketta, kierrätyspuuta, puupellettejä ja -brikettejä. Vuonna 2024 metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta käytettiin yhteensä 10 milj. m³.

Sivutuote- ja jätepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta sähkön ja lämmön tuotantoon. Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saadaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2024 yhteensä 22 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä noin 43 terawattituntia (TWh).

Yli puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2015-2024) ollut keskimäärin noin 8,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 17 TWh vuodessa). Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan mm. nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa on perustunut erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuoden 2024 ennakkotiedot kiinteiden puupolttoaineiden energiakäytöstä julkaistiin 20.3.2025. Tiedot tarkentuvat syksyllä 2025. Ennakkotietojen perusteella lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin 2024 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 22,0 miljoonaa kiintokuutiometriä (43,1 terawattituntia). Jos lukuun lasketaan mukaan puun pienpoltto eli pientaloissa sekä maatiloilla käytetty polttopuu, ylsi kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö 28,9 miljoonaan kuutiometriin.

Ennakkotietojen mukaan lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2024 yhteensä 10,5 milj.m3. Metsähakkeesta 7,6 miljoonaa kuutiometriä valmistettiin runko- ja kokopuusta. Hakkuutähteitä poltettiin 2,7 ja kantoja 0,2 miljoonaa kuutiometriä.

Kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu on mukana puupolttoainetilastoissa

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan Suomessa mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu eli puun pienkäyttö. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä noin yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta. Kun pientaloissa poltettu puu lasketaan mukaan, saatiin vuonna 2024 kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskulutukseksi 28,9 milj. kuutiometriä

Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo uusia mahdollisuuksia

Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi on noussut viime vuosina tärkeäksi osaksi ilmastotavoitteiden saavuttamista. On arvioitu, että Suomessa syntyy teollisuuden hiilidioksidipäästölähteistä noin 30 miljoonaa tonnia biogeenistä hiilidioksidia vuosittain mm. puunjalostuksen ja energiantuotannon yhteydessä. Biogeenistä hiilidioksidia voidaan hyödyntää monin eri tavoin, kuten synteettisten polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa. Toinen vaihtoehto on varastoida hiilidioksidi pysyvästi mannerjalustaan. Suomen maaperä ei mahdollista hiilidioksidin pysyvää varastointia ja lähimmät varastointimahdollisuudet sijaitsevat Norjassa ja Tanskassa. Yhtenä vaihtoehtona on myös hiilidioksidin mineralisointi. Suomessa on suunnitteilla useampia hankkeita, joiden tavoitteena olisi hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja käyttö.

Uutta energia- ja ilmastostrategiaa valmistellaan vuonna 2025

Energia- ja ilmastostrategiat ovat kokonaisvaltaisia keskipitkän aikavälin toimintaohjelmia ja ne kattavat kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Suomessa ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista noin 70 prosenttia on peräisin energiantuontannosta ja -kulutuksesta, johon lasketaan myös liikenne. Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategiassa koskevat mm. uusiutuvaa energiaa, hiilinielujen kehitystä, hiilidioksidin talteenottoa ja huoltovarmuutta koskevat tavoitteet ja linjaukset.

Viimeisin eli voimassaoleva kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on laadittu vuonna 2022. Luonnos uudeksi kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi on lausuntokierroksella kesällä 2025. Strategiaa on valmisteltu koordinoidusti samaan aikaan lausuntokierroksella olevan taakanjakosektoria koskevan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa. Näiden molempien perustana ovat mallinnukset ja analyysit, jotka on laadittu VTT:n vetämässä Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot (KEITO) -hankkeessa. Lisätietoa energia- ja ilmastostrategian valmistelusta löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta.

Päivitetty heinäkuussa 2025.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2024, milj. kuutiometriä. Lähde: Luonnonvarakeskus
(*2024 ennakkotieto)

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2023

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162350 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi