Elintarvikemarkkinalaki 

Päivittäistavarakaupan asema on Suomessa kaupan keskittymisen vuoksi jo valmiiksi erityisen vahva, eikä esitys heikennä hyviä kauppatapoja noudattavien toimijoiden asemaa. Uudistuksella puututaan epäterveisiin kauppatapoihin ruokaketjussa. 

Suomen elintarvikeketjun ominaispiirteistä seuraava neuvotteluvoiman epätasapaino voi osaltaan heikentää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja tervettä kehitystä. Neuvotteluvoiman jakautumista ketjussa pyritään tasoittamaan kieltämällä menettelyt, joiden voidaan osoittaa olevan ongelmallisia elintarvikeketjun tehokkaan toiminnan ja terveen kehityksen kannalta. 
Elintarvikemarkkinalakiin valmisteltavien muutosten tavoitteena on koko elintarvikeketjun toiminnan kehittyminen nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tästä hyötyvät alkutuottajien lisäksi myös kuluttajat sekä elintarvikkeita valmistava teollisuus. 

Kilpailu pitää huolen siitä markkinoilla, että hinnat eivät nouse. Suomessa on kolme valtakunnallista kaupan toimijaa.

Pitkällä aikavälillä sääntely voi estää hintojen nousua ja säilyttää brändituotteiden kilpailukykyä, mikä turvaa kuluttajan valinnanvapautta. 

Uudistuksen ei pitäisi nostaa hintoja, mikäli kauppa on noudattanut reiluja kauppatapoja.

Alkutuottajien asemaa esitys parantaa suhteessa kauppaan ja teollisuuteen, muun muassa kieltämällä kohtuuttomat sopimusehdot ja edistämällä reiluja kauppatapoja. Esityksessä parannetaan alkutuottajien kustannusrakennetta ja tuotantotapoja koskevien tietojen suojaa niin, että ostajilta kielletään sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta tarpeettomien tietojen vaatiminen. Tämä hillitsee alkutuottajan kuluja. 

Tuottajien asemaa parantaa myös mahdollisuus neuvotella sopimusehdoista uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden tilanteessa, esimerkiksi sadon menetysten tai kustannusshokkien seurauksena. Olosuhteiden muuttuessa asema paranisi kohtuullisemman riskinjaon kautta.

Ostajaan sovellettava kosto-olettama suojaa tuottajia kostotoimilta, jos he käyttävät lakisääteisiä oikeuksiaan. Kokonaisuutena esityksellä on myönteinen vaikutus alkutuottajien asemaan, kannattavuuteen ja investointihalukkuuteen.

Pitkällä aikavälillä kilpailun lisääntyminen voi hillitä hintojen nousua ja säilyttää valikoiman monipuolisuutta. 

Esityksellä elintarvikemarkkinalain muuttamisesta on useita vaikutuksia kuluttajiin, vaikka esityksen ensisijainen kohderyhmä on elintarvikeketjun heikommat osapuolet, kuten alkutuottajat ja pienet tavarantoimittajat.

Vaikka esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuluttajahintoihin, pitkällä aikavälillä kilpailun lisääntyminen voi hillitä hintojen nousua ja säilyttää valikoiman monipuolisuutta. Kaupan omien merkkien sääntely voi vaikuttaa siihen, miten kauppa asettelee tuotteita hyllyihin ja miten se hinnoittelee omia tuotteitaan suhteessa brändituotteisiin.

Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kaupan omien merkkien valikoimaan tai hinnoitteluun, mutta pitkällä aikavälillä sääntely voi estää hintojen nousua ja säilyttää brändituotteiden kilpailukykyä, mikä turvaa kuluttajan valinnanvapautta. Kilpailun tasapuolisuuden osalta esityksen tavoitteena on tasavertaisempi kilpailu kaupan omien tuotemerkkien ja brändituotteiden välillä.

Tämä voi lisätä tuoteinnovaatioita ja monipuolistaa valikoimaa, mikä hyödyttää kuluttajaa. Kilpailun tasavertaisuus voi parantaa valinnanvapautta pitkällä aikavälillä. 
 

Väite, että uudistus kannustaisi ostamaan ulkomailta ei pidä paikkaansa. Kauppa on todennut tarjoavansa, mitä kuluttajat ostavat. Kuluttajat toivovat kotimaisia tuotteita, kuten kauppakin on todennut. 

Kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden turvaaminen on kotimaisen huoltovarmuuden näkökulmasta välttämätöntä, emme voi rakentaa ruokaturvaa ulkomaisen halpatuonnin varaan. Elintarvikehuollossa koko arvoketjun on toimittava.

Elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytyksiä ovat kannattava alkutuotanto sekä osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen. Keskeistä on myös alkutuotannon monipuolisuuden ja riittävän laajuuden turvaaminen. Elintarvike- ja päivittäistavarahuollon turvaaminen on myös yksi strategisista tehtävistä valtioneuvoston yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa koskevassa periaatepäätöksessä (16.1.2025). 

Epäterveet kauppatavat huolettavat ympäri Eurooppaa ja keskustelua käydään Euroopan tasolla. Ruokaketjun epäterveitä kauppatapoja koskevan direktiivin päivitys on myös tulossa käsittelyyn todennäköisesti loppuvuodesta. 

Alkutuottajan asemaa Suomessa kuvaa se, että viime vuonna oli kannattavampaa viedä vasikoita ulkomaille kuin kasvattaa ja myydä ne Suomessa. 

Kaupan oma merkki tai ns. private label tai ns. PL-tuote on kauppaketjun omalla brändillä myytävä tuote, joka on yleensä valmistettu alihankkijalla. Kaupan omia merkkejä ovat esimerkiksi K-ryhmän Pirkka, S-ryhmän Kotimaista, ja Coop sekä Lidlin Pohjolan meijeri.
 

Kyllä saa.

Kaupan omia merkkejä ei kielletä eikä niiden myyntiä olla rajoittamassa.
 

Uudistus turvaa tuoteinnovaatioita ja niiden kannattavuutta. Näin kuluttaja saa uusia tuotteita jatkossakin.

Kaupan kaksoisrooli syntyy silloin, kun vähittäiskauppa:

1.    Kilpailuttaa ja ostaa brändivalmistajien tuotteita hyllyihinsä (ostaja), mutta
2.    Samalla myy kaupan omalla tuotemerkillä valmistettuja privat label -tuotteita, jotka usein kilpailevat samoissa tuoteryhmissä (kilpailija).

Tämä asetelma tekee kaupasta yhtä aikaa asiakkaan ja kilpailijan elintarvikevalmistajille.

1. Se ei kiellä privat label -tuotteita
PL-tuotteiden myynti ja valmistus ovat edelleen täysin sallittuja.
Tavoite on tasapuolisuus, ei PL-tuotteiden poistaminen markkinoilta. 

2. Se ei rajoita PL-tuotteiden määrää valikoimissa
Sääntely ei sisällä mitään prosenttirajoja eikä tuoteryhmäkohtaisia kattoja.
Tällaisia rajoja myös pidettiin valmistelussa tarkoituksenmukaisina välttää. 

3. Se ei estä kauppaa kehittämästä PL-valikoimaa normaalisti
Kauppa saa edelleen:
•    lanseerata uusia PL-tuotteita
•    kilpailla hinnalla
•    innovoida ja tehdä yhteistyötä valmistajien kanssa

Kielto koskee vain epäreiluja menettelyjä suhteessa tavarantoimittajiin. 

1. Kauppa ei saa suosia omia tuotemerkkejään heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien kustannuksella

Ehdotus kieltää ostajaa suosimasta omaa tuotemerkkiään sellaisen tavarantoimittajan tuotemerkin kustannuksella, joka kilpailee ostajan oman tuotemerkin kanssa. 

Koska ostajalla on tällaisessa tapauksessa kaksoisrooli, ostajana ja kilpailijana, ostajan on kilpailuasetelmasta huolimatta otettava huomioon myös tavarantoimittajan edut.

Kyseessä on yleislauseke, jonka kulloinenkin soveltaminen riippuu käsillä olevasta tilanteesta. Ostaja tuntee oman liiketoimintansa ja tietää, millaiset ostajan toimet ovat haitallisia tavarantoimittajalle ja mitkä taas tämän edun mukaisia. 

Jos kyseessä on vähittäiskauppa, tavarantoimittajan etujen huomioon ottaminen liittyy esimerkiksi näkyvyyteen kaupassa eli hyllytilan jakamiseen, joka vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen ja on siten osa tuotteiden markkinointia.
 

2. Kauppa ei saa sitoa brändituotteen toimitussopimusta PL-valmistusvelvoitteeseen

Esimerkiksi:
•    “Saatte jatkaa brändituotteen myyntiä vain, jos valmistatte meille myös X PL-tuotteen.”
→ Tällainen sidonta kielletään. 

3. Kauppa ei saa käyttää kaupallisia kostotoimia PL-yhteistyöstä kieltäytymisen tai oikeuksien käyttämisen vuoksi

Käännetty todistustaakka: kaupan on itse osoitettava, ettei valikoimapudotus, tilausten pienentäminen tai muu toimi ollut kostoa. ( koskee kaikkia tavarantoimittajan lakisääteisiä ja sopimusperusteisia oikeuksia)

4. PL-tuotteiden kilpailuasetelmaa tasapainotetaan

Tämä tarkoittaa käytännössä:
•    hyllytilan ja näkyvyyden on oltava perusteltua
•    kauppa ei saa hyödyntää tavarantoimittajilta saamia luottamuksellisia tietoja PL tuotteidensa eduksi ilman perustetta