Vesistöt

Vesistöt ovat olennainen osa Suomen maaseutua. Ne tarjoavat ihmisille ravintoa, energiaa ja liikenneväyliä. Vesistöillä on myös tärkeä virkistys-, maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvo. 

Suomen sisävesien ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Myös pohjavesialueet ovat pääosin hyvässä tilassa. Merialueita vaivaa etenkin rehevöityminen ja suuri osa pienvesistä kuten puroista ja lähteistä on menettänyt tärkeitä ominaispiirteitään tai tuhoutunut maankäytön vuoksi. Ulkomeren tilaan vaikuttaa koko Itämeren valuma-alueen kuormitus, mutta sisä- ja rannikkovesien tilaan vaikuttavat ensisijaisesti Suomen omat päästöt. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on ravinnekuormituksesta johtuva vesien rehevöityminen.

Ihmistoiminnalla suuri vaikutus vesistöjen kuntoon

Osa ravinnevalumista on luontaista perua, ns. luonnonhuuhtoumaa, mutta suurin osa kuormituksesta johtuu ihmistoiminnasta, kuten teollisuudesta, asutuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta. Suurin osa, yli puolet, Suomen pintavesiin päätyvästä ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta tulee maataloudesta. Etenkin peltovaltaisilla valuma-alueilla maatalous on merkittävä kuormituslähde. Ravinteita ja maa-ainesta huuhtoutuu vesistöihin erityisesti keväisten ja syksyisten sulamis- ja sadevesien mukana. Etelä-Suomessa kuormitus voi olla voimakasta myös leutoina talvina.

Ravinnekuormitusta voidaan ehkäistä monin tavoin

Maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta vähennetään monin keinoin. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vesistöjen tilassa kuitenkin pitkällä viiveellä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset haastavat tilannetta lisää. Laskelmat osoittavat, että maa- ja metsätalouden fosforivalumat ovat kuitenkin lievässä laskussa. Tämä johtuu vuosien aikana tehdyistä vesiensuojelutoimista. Typen osalta kuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt. Luultavasti syynä on juuri ilmastonmuutoksen vaikutukset ravinteiden huuhtoutumisessa.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on keskeinen keino maatalouden vesiensuojelussa. Ympäristön tilaa parantavia toimia sisältyy useisiin Suomen CAP-suunnitelman toimenpiteisiin ja vesiensuojelu on huomioitu maatalouden vaatimuksissa ja tukien perusehdoissa. Perusehtoihin kuuluvat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys ja suojakaistat pelloilla. Kun pelto pidetään kasvipeitteisenä talven yli, kasvien juuret estävät maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Hyväkuntoisessa peltomaassa viihtyvät myös maaperäeliöt ja ravinteet pysyvät kasvien käytettävissä paremmin. Talviaikainen kasvipeitteisyys voi myös sitoa hiiltä. Ravinnekuormitusta hillitään myös erilaisilla lannoituskäytännöillä.

Vesiin jo huuhtoutuneiden ravinteiden kulkeutumista eteenpäin vähennetään mm. rakentamalla kosteikoita ja muita vettä pidättäviä rakenteita sekä huolehtimalla pellon vesitaseesta ylläpitämällä hyvää peltomaan rakennetta sekä asianmukaisen ojituksen avulla. Maaseuturahoituksella tuetaan viljelysmailla esimerkiksi säätösalaojitusta, jolla voidaan säädellä pohjaveden pintaa tarpeen mukaan. Tällä ehkäistään ravinnevalumia ja suojellaan vesiä myös happamien sulfaattimaiden kuormitukselta.

Ravinnetaseet kertovat kuormitusriskistä

Peltojen ravinnekuormitusriskiä voidaan seurata ravinnetaseiden avulla. Ravinnetaseet kertovat kasvustolle annetun ja sadon mukana pellolta poistuneiden ravinteiden erotuksen. Mitä pienempi ravinnetaseen lukuarvo on, sitä vähemmän peltoon jää ravinteita, jotka altistuvat huuhtoutumiselle. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu mm. vallitsevista sääolosuhteista ja peltomaan rakenteesta. Ravinnetase ei siis sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä.

Suomen CAP-suunnitelman yhtenä vesiensuojelun tavoitteena on, että maatalouden ravinnetaseet laskevat siten, että vuonna 2027 typpitase on alle 46 kg/ha ja fosforitase alle 5 kg/ha. Ravinnetaseet ovatkin laskeneet kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla koko maassa. Suurin syy tähän on ollut väkilannoituksen tarkentuminen. Viimeisen viiden tarkasteluvuoden (2018-2022) typpitaseen keskiarvo koko maassa on ollut 48 kg/ha ja fosforitaseen 4,5 kg/ha. 

Muualla palvelussamme

CAP-suunnitelma
Vesi

Muualla verkossa

Maatalousmaan ravinnetase Luonnonvarakeskuksen sivuilla  
Katsaus Suomen ympäristön tilaan ympäristöhallinnon sivuilla (vesi)