FI SV EN

Energia- ja ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaatii vähäpäästöisiä ratkaisuja ja muutokseen sopeutumista eri yhteiskunnan tasoilla ja aloilla. Energiantuotannolla on tässä suuri merkitys. Energiapolitiikkaan liittyy vähäpäästöisyyden lisäksi toimitusvarmuus ja edullinen hinta.

Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan vaikuttavat kansainväliset ja EU:n linjaukset ja sitoumukset. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan Suomen ilmastopolitiikkaa. Toimia linjataan myös ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa.

Metsien rooli energia- ja ilmastopolitiikassa

Metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä ja varastoivat sen puihin ja maaperään. Hiilinieluina ne hidastavat ilmastonmuutosta. Metsistä tai viljelykasveista saatavan uusiutuvan biomassan merkitys kasvaa, kun fossiilisia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Maatalouden rooli energia- ja ilmastopolitiikassa

Maatalouden päästöjen osuus on noin 25 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, kun tarkastellaan sekä maataloussektorilta että maankäyttösektorilta (LULUCF) tulevia päästöjä. Maatalouden kielteiset ilmastovaikutukset liittyvät Suomessa erityisesti maaperästä tuleviin päästöihin, turvemaiden päästöjen osuus kaikista maatalouden päästöistä on noin 60 prosenttia. Maatalousmaiden hiilivaraston ylläpitämisen ja lisäämisen tärkeys korostuvat tulevassa politiikassa.  Maataloudessa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen voidaan usein vaikuttaa samoilla toimilla.

Ruokajärjestelmän kestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentämällä ruuantuotannon litra- ja kilokohtaisia päästöjä. Globaalin ja kansallisen ruokaturvan säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää hillintätoimenpiteitä valittaessa.

Muualla verkossa
Infografiikka: Ilmastonmuutos ja maa- ja metsätalous