FI SV EN

Energia- ja ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaatii vähäpäästöisiä ratkaisuja, nopeita ja laaja-alaisia järjestelmätason muutoksia, sekä muutokseen sopeutumista kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla ja aloilla. Energiantuotannolla on tässä suuri merkitys. Energiapolitiikkaan liittyy vähäpäästöisyyden lisäksi toimitusvarmuus ja edullinen hinta.

Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan vaikuttavat sekä kansainväliset että EU:n linjaukset ja sitoumukset. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan Suomen ilmastopolitiikkaa. Toimia linjataan myös ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuualueita ovat metsien, maatalouden ja maankäytön roolit energia- ja ilmastopolitiikassa, sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. 

Hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee, eikä ilmastonmuutosta voida enää kokonaan estää. Vuonna 2014 hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Sen päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. 

Metsät energia- ja ilmastopolitiikassa

Metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä ja varastoivat sen puihin ja maaperään. Hiilinieluina ne hidastavat ilmastonmuutosta. Lisäksi pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten rakennuksiin varastoituu hiiltä. Metsistä tai viljelykasveista saatavalla biomassalla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita.

Maatalous energia- ja ilmastopolitiikassa

Maatalouden päästöjen osuus on noin 25 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, kun tarkastellaan sekä maataloussektorilta että maankäyttösektorilta (LULUCF) tulevia päästöjä. Maatalouden kielteiset ilmastovaikutukset liittyvät Suomessa erityisesti maaperästä tuleviin päästöihin; turvemaiden päästöjen osuus kaikista maatalouden päästöistä on noin 60 prosenttia. Maatalousmaiden hiilivaraston ylläpitämisen ja lisäämisen tärkeys korostuvat tulevissa politiikoissa.  Maataloudessa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen voidaan usein vaikuttaa samoilla toimilla.

Ruokajärjestelmän kestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentämällä ruuantuotannon litra- ja kilokohtaisia päästöjä. Globaalin ja kansallisen ruokaturvan säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää hillintätoimenpiteitä valittaessa.

Muu maankäyttö energia- ja ilmastopolitiikassa

Maankäyttösektorin merkittävä päästölähde liittyy metsien raivaamiseen muuhun maankäyttöön lähinnä yhdyskuntarakentamisen sekä pellonraivauksen seurauksena. Metsäkadon päästöt ovat olleet noin 3-4 Mt CO2, eli noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä. Hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä puuttomia alueita metsäksi. Metsitys on Suomessa pieni, noin -0,3 Mt CO2 suuruinen nielu. Suomi on EU:n metsäisin maa ja metsittämispotentiaali on arvioitu pieneksi. 

Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi -hankkeella pyritään etsimään ratkaisuja, joilla voidaan vähentää metsäkadosta aiheutuvia päästöjä ja lisätä metsitystä. Lisäksi hankkeella tuotetaan vaikutus- ja kustannusarvioita.

Muualla palvelussamme
LULUCF-asetus
Metsät ja ilmastonmuutos
Metsien hiilinielut
Ilmastoystävällinen ruuantuotanto ja -kulutus
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Muualla verkossa
Infografiikka: Ilmastonmuutos ja maa- ja metsätalous