Energia- ja ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaatii vähäpäästöisiä ratkaisuja, nopeita ja laaja-alaisia järjestelmätason muutoksia sekä muutokseen sopeutumista kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla ja aloilla. Energiantuotannolla on tässä suuri merkitys. Energiapolitiikkaan liittyy vähäpäästöisyyden lisäksi toimitusvarmuus ja edullinen hinta.

Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan vaikuttavat sekä kansainväliset että EU:n linjaukset ja sitoumukset. Suomen energia- ja ilmastopolitiikan keskeinen säädön on ilmastolaki, joka päivitettiin vuonna 2022. Kansallinen ilmastopolitiikan kokonaisuus koostuu energia- ja ilmastostrategiasta, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuualueita ovat metsien, maatalouden ja maankäytön roolit energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuudessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tilastokeskus julkaisee viralliset kasvihuonekaasuinventaariotiedot, joiden perusteella ilmastotavoitteita ja -velvoitteita tarkastellaan. Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa maankäyttösektorin ja maatalouden kasvihuonekaasutietojen tuottamisesta.

Metsät energia- ja ilmastopolitiikassa

Metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä ja varastoivat sen puihin ja maaperään. Hiilinieluina ne hidastavat ilmastonmuutosta. Lisäksi pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten rakennuksiin, varastoituu hiiltä. Metsistä tai viljelykasveista saatavalla biomassalla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Metsämaan ja puutuotteiden hiilidioksiditaseet lasketaan maankäyttösektorilla (LULUCF).

Maatalous energia- ja ilmastopolitiikassa

Maatalouden päästöjä raportoidaan ilmastosopimuksen alla kolmella eri sektorilla: maataloussektorilla, maankäyttösektorilla (LULUCF) ja energiasektorilla. Maatalouden  ilmastovaikutukset liittyvät Suomessa erityisesti maaperästä tuleviin päästöihin; turvemaiden päästöjen osuus kaikista maatalouden päästöistä on huomattava. Maatalousmaiden hiilivaraston ylläpitämisen ja lisäämisen tärkeys korostuvat tulevissa politiikoissa. Maataloudessa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen voidaan usein vaikuttaa samoilla toimilla.

Koko ruokajärjestelmän kestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentämällä ruuantuotannon litra- ja kilokohtaisia päästöjä. Globaalin ja kansallisen ruokaturvan säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää hillintätoimenpiteitä valittaessa.

Maankäytön muutokset energia- ja ilmastopolitiikassa

Maankäyttösektorin merkittävä päästölähde liittyy metsien raivaamiseen muuhun maankäyttöön lähinnä yhdyskuntarakentamisen sekä pellonraivauksen seurauksena. Metsäkadon päästöt ovat olleet noin 3–4 Mt CO2, eli noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä. Puuttomia alueita metsittämällä voidaan lisätä hiilinieluja. Metsitys on Suomessa pieni, noin -0,3 Mt CO2 suuruinen nielu. Suomi on EU:n metsäisin maa, ja metsittämispotentiaali on sen vuoksi arvioitu pieneksi. 

Muualla palvelussamme

LULUCF-asetus
Metsät ja ilmastonmuutos
Metsien hiilinielut  
Ilmastokestävän metsänhoidon suositukset 
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Muualla verkossa

Ilmasto-oppaasta lisätietoja ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta