CAP-suunnitelma kaudelle 2023-2027
Jokainen EU:n jäsenmaa on laatinut vuosille 2023-2027 strategiasuunnitelman, jolla EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan. Suunnitelmaa valmisteltiin useiden vuosien ajan yhdessä sidosryhmien kanssa. EU-komissio hyväksyi Suomen CAP-suunnitelman ensimmäisten joukossa 31.8.2022. Kansalliset CAP-uudistusta koskevat lait astuivat voimaan 1.1.2023, ja uudistuksen toimeenpano alkoi suunnitellusti ja vaiheittain vuoden 2023 alusta alkaen. Uudessa toimeenpanomallissa keskeistä ovat tavoitteet, tulokset ja niiden seuranta.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus vuosina 2023-2027 on yhteensä noin 10 miljardia euroa. Rahoitus muodostuu EU:n maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitusosuuksista sekä kansallisesta rahoitusosuudesta. CAP-suunnitelman rahoitus kattaa maatalouden suorat tuet ja sektoritoimet (runsaat 2,6€ mrd.) ja maaseudun kehittämisen toimenpiteet (5,8€ mrd.). Lisäksi maatalouden kansalliset tuet täydentävät kokonaisuutta (1,7€ mrd).
Tavoitteet
Suomen CAP-suunnitelman tavoitteena ovat aktiivinen ruuantuotanto, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Lisäksi läpileikkaavana tavoitteena on edistää osaamista, innovaatioita ja digitalisaatiota.
Suunnitelman keskeisinä tavoitteina on mm. varmistaa maanviljelijöille kohtuulliset tulot ja parantaa maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ottaen huomioon ilmasto- ja ympäristötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä monipuolistaa maaseudun yrityskantaa ja parantaa tietoliikenneyhteyksiä.
EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta hallinnoidaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Alueelliset ja paikalliset toimijat ovat keskeisiä CAP-suunnitelman toimeenpanossa ja tavoitteiden toteutuksessa.
Seuranta ja mahdolliset muutokset toimenpiteisiin
Suomen CAP-suunnitelman toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan koko ajan. Tuloksista raportoidaan vuosittain EU-komissiolle. Toimien vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi erilaisten indikaattoreiden avulla.
Suomen CAP-suunnitelman 2023-2027 seurantakomitea tarkastelee toimeenpanon edistymistä ja sen tavoitteiden toteutumista. Sen keskeisiä tehtäviä ovat mm. CAP-suunnitelman muutosesitysten ja tuloksellisuuskertomusten hyväksyminen ennen EU:n komissiolle toimittamista hyväksyntää varten. Seurantakomitean puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön Ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila.
Mikäli kauden aikana huomataan toimenpiteissä muutostarvetta, on toimenpiteitä mahdollista muuttaa. Rahoituskauden aikana myös tukitasoihin on mahdollisuus tehdä muutoksia rahoituskehyksen sisällä. Päätökset muutoksista tekee Suomen seurantakomitea, joka toimittaa muutokset hyväksyttäväksi EU-komissiolle.
Tutustu CAP-suunnitelman tavoitteisiin ja toteumaan 18.4.2024 (pdf)
Tutustu tuloksellisuuskertomukseen 2023 maaseutu.fi-sivustolla
Tutustu tarkemmin Suomen CAP-suunnitelman hallintoon maaseutu.fi-sivustolla.
Tutustu tarkemmin Suomen CAP-suunnitelmaan maaseutu.fi-sivustolla.
Mikä muuttuu edellisestä ohjelmakaudesta?
Toimenpiteet ovat pääosin samoja kuin edelliselläkin ohjelmakaudella, kuten tuotantosidonnaiset tuet, nuorten viljelijöiden tuet, maatilojen ja maaseutuyritysten investoinnit, maaseutualueiden paikallinen kehittäminen ja luonnonhaittakorvaukset. Aktiiviseen ruuantuotantoon panostetaan erityisellä tavalla.
CAP-suunnitelmassa lisätään ilmasto- ja ympäristötoimien vaikuttavuutta ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi varoja kiintiöidään näihin toimiin. Viljelijöitä kannustetaan entistä enemmän kohdennettuihin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.
Yritysrahoituksen, maaseudun kehittämishankkeiden sekä paikallisen kehittämisen rahoitusosuus maaseudun kehittämisen kokonaisuudessa kasvaa. Neuvontaan, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yhteistyöhön, innovaatioihin ja digitalisaatioon panostetaan aiempaa enemmän.
Uudessa CAP-suunnitelmassa suorien tukien tukioikeusjärjestelmästä luovutaan ja tukioikeudet lakkaavat vuoden 2022 lopussa. Viljelijä on aikaisemmin tarvinnut tukioikeuksia muun muassa perustuen saamiseksi. Jatkossa perustulotuki perustuu tukikelpoiseen pinta-alaan ilman tukioikeusjärjestelmää.
Uudistuksessa on huomioitu maatalouden tukijärjestelmän moniulotteisuus ja laajat tavoitteet sekä tuotannon ja investointien tasapuolinen edistäminen koko maassa. Näistä lähtökohdista alueiden ja tukikohteiden välisiä määrittelyjä ja toimenpidevaihtoehtoja on yhtenäistetty liiallisen hallinnollisen taakan välttämiseksi. Samalla tuen kohdentumista eri tukikohteisiin on jonkin verran muutettu aiemmasta ennen kaikkea aktiivisten viljelytoimien ja kestävän ruoantuotannon edistämiseksi.
Tutustu tarkemmin CAP-suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin maaseutu.fi-sivustolla.
