Ravinteet ja energia hyötykäyttöön
Maatalouden ravinteiden tehokas kierrätys vahvistaa Suomen ruokaturvaa ja energiaomavaraisuutta ja parantaa vesistöjen tilaa. Toimilla voidaan vauhdittaa myös vihreän siirtymän ratkaisuja, joilla edistetään resurssitehokasta kiertotaloutta, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätään hiilensidontaa ja -varastointia.
Alan uusia innovaatioita, investointeja ja tuotteita syntyy koko ajan, mutta ravinteiden kiertotalouden valtavirtaistamiseksi tarvitaan edelleen lisää tekijöitä, ennakkoluulottomia kumppanuuksia ja kaikkien hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
Pitkäjänteistä työtä yli hallituskausien
Ravinnekierron ja uusiutuvan energian kansallista toimenpidekokonaisuutta on toteutettu pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Kokonaisuutta on edistetty jo pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmasta lähtien. Tavoitteena on ollut edistää lannan ja muiden maatalousbiomassojen sisältämien ravinteiden ja energian hyötykäyttöä elinkeino- ja ympäristönäkökulmasta. Työtä on jatkettu pääministeri Sipilän ja Marinin hallitusohjelmissa.
Orpon hallituskaudella parannetaan Suomen omavaraisuutta tehostamalla materiaalien ja ravinteiden kiertoa mm. osana biokaasuntuotantoa. Ravinteiden kierrätys nähdään mittakaavaltaan merkittävänä toimena vesistöjen ja etenkin Saaristomeren tilan parantamisessa. Kierrätetylle raaka-aineelle pyritään luomaan toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja kierrätysmateriaalin käyttöosuutta pyritään lisäämään. Tavoitteena on löytää systeemitason ratkaisuja kustannustehokkaasti vaikuttavuusarviointi edellä ja ravinnekiertoa edistetään teknologianeutraalisti ja yhteiskunnallinen kysyntä edellä. Hallitus edistää lantafosforin kierrättämistä ravinneali-jäämäisille alueille, ja kehittää tapoja pitää ravinteet pellossa hyödyntämällä luonnon omia ekosysteemejä.
Uusiutuvan energian tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä edistetään kansallisten toimenpiteiden lisäksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, eli CAP-toimenpiteiden kautta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel-masta on rahoitettu maaseutu- ja maatilayritysten bioenergiaan ja lannan käsittelyyn liittyviä investointeja vuodesta 2007 alkaen ja näitä rahoitetaan edelleen CAP-suunnitelmasta 2023-2027. CAP-suunnitelman ympäristökorvausjärjestelmästä viljelijän on mahdollista saada tukea myös orgaanisten kierrätysravinnevalmisteiden ja lannan käytöstä lannoituksessa.
Ravinnekierrätys etenee
Pääministeri Sipilän hallituskaudella käynnistettiin Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, joka oli hallituksen yksi kärkihankkeista. Kokeiluohjelma sai jatkoa myös pääministeri Marinin kaudella ja laajeni tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta myös ravinnekierrätykseen tuotantomittakaavan investointeihin. Lisäksi Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena oli lisätä lannan käyttöä biokaasun ja kierrätyslannoitteiden raaka-aineena toteuttamalla kansallinen toimintatuki, eli Ravinnekiertotuki biokaasulaitoksille
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman TKI-rahoituksella rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Investointituella tuetaan mikro- ja PK-yritysten tuotantomittakaavaisia investointeja koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, joiden tarkoituksena on käsitellä lantaa tai biokaasulaitoksen rejektejä pitkälle jalostetuiksi lannoite- tai ravinnevalmisteiksi. Investointituki täydentää ravinnekierrätyksen kokeilujen puitteissa tehtävää kehitystyötä. Kehittämistuki ja investointituki yhdessä edistävät biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidonta-alan ketjua ideoinnista ja tuotekehityksestä aina tuotantomittakaavan toimintaan saakka. Ohjelmakokonaisuudesta käytetään nimitystä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, tuttavallisemmin RKKO.
Ravinnekiertotuki on toimintatukea biokaasulaitoksille, jotka käsittelevät lantaa ja vesistökasvillisuuden hoitojätettä biokaasuprosessissa. Tuki edistää näiden biomassojen käyttöä biokaasulaitoksissa ja kannustaa valmistamaan mädätteestä pitkälle jalostettuja kierrätyslannoitevalmisteita. Tukea on suunniteltu maksettavan biokaasulaitoksessa käsiteltyjen lannan ja vesistökasvillisuuden fosforikilojen mukaisesti. Tukimallin on tarkoitus käynnistyä loppuvuodesta 2023.