Muita strategioita ja ohjelmia

Alueelliset metsäohjelmat

Alueelliset metsäohjelmat ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Ne edistävät metsien hyödyntämistä monipuolisesti ja kestävästi siten, että paikalliset lähtökohdat, kehittämistarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon. Ohjelmat kokoavat yhteen alueen metsiin liittyvät tiedot ja kehittämistarpeet, kuten metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsätalouden kehittämisen yleiset tavoitteet. Alueelliset metsäohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein.

Metsäohjelmat toteuttavat EU:n ja Suomen tavoitteita muun muassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja maaseudun kehittämisestä. 

Alueelliset metsäohjelmat (AMO) kaudelle 2021–2025 julkaistiin joulukuun 2020 alussa. Ohjelmat on laadittu 14 metsäneuvostoalueelle. 

Maakunnallisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Tavoitteiden keskiössä on metsien monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen. Metsäneuvostot seuraavat ja edistävät ohjelmien toteutumista. 

Alueelliset metsäohjelmat (Metsäkeskus)

Maaseutuohjelma

Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa luoda käytännön edellytyksiä biotaloudelle kehittämällä paikallisia elinkeinoja, osaamista ja palveluita. Ohjelmaa rahoitetaan kansallisella ja EU-rahoituksella.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat

Suomen kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaavat keskeisesti kansainvälisesti ja EU:ssa sovitut tavoitteet. Kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa linjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa ja hallitusohjelmissa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet.

Vuosina 2001-2016  ilmasto- ja energiastrategioita on laadittu kaikkiaan viisi. Viimeisimmässä, vuonna 2016 valmistuneessa strategiassa linjataan toimenpiteet vuoteen 2030 asti. Strategian pohjalta laadittiin myös komissiolle toimitettu, EU:n hallintomalliasetuksen edellyttämä Suomen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma (NECP). 

Uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu on käynnissä ja strategia on tarkoitus antaa selontekona eduskunnalle syksyllä 2021. Strategian valmistelun taustalla ovat erityisesti EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteet ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoite. Strategian valmisteluun liittyen teollisuudenalat ovat valmistelleet vähähiilitiekarttoja. Strategia valmistellaan koordinoidusti Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jossa määritellään EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisen ns. taakanjakosektorin uudet politiikkatoimet.

Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategioissa koskevat mm. uusiutuvan energian, kuten puupolttoaineiden käyttöä ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset.

Ilmasto- ja energiastrategian valmistelu 2021
Vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategia (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (KAISU)

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2016) lisäksi syyskuussa 2017 hyväksyttiin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma - ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelmassa linjataa, tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Hallitusohjelman mukaisesti Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään 2021.

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 - Kohti ilmastoviisasta arkea (Ympäristöministeriö 2017)
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (Ympäristöministeriö)

 

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Suunnitelman toimeenpanolla halutaan vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haitallisia seurauksia mm. ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Toisaalta tavoitteena on hyödyntää mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle. Voimassa oleva kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä marraskuussa 2014.

Sopeutumissuunnitelmat ovat nykyään osa Ilmastolain (609/2015) mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää ja valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Vuonna 2014 laaditun sopeutumissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuonna 2018.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (2014)
Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua
 

Biodiversiteettistrategia

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ”Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi” hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Strategia ja sitä tukeva toimintaohjelma toteuttavat biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta. Strategiassa on otettu huomioon myös EU:n tavoitteet.

Biodiversiteettistrategia (Ympäristöministeriö 2012)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta, ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Ympäristöministeriö)

Metsäalan tutkimusstrategia

Joulukuussa 2015 julkaistussa metsäalan tutkimusstrategiassa linjataan metsäalan keskeisimmät tutkimusalueet sekä toimenpiteet, joiden avulla lisätään tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimusstrategia on työkalu julkisen tutkimusrahoituksen suuntaamisessa. Strategiassa on tunnistettu neljä aihekokonaisuutta, joihin tutkimusta suunnataan jatkossa. Metsäalan tutkimusstrategian laatiminen oli yksi Kansallisen metsästrategian 2025 hankesalkun toimenpiteistä. Strategian laati Suomen Metsäyhdistys ry maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Metsäalan tutkimusstrategia (2015)

Lisätietoja

Marja Kokkonen, metsäneuvos 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö Maatalous- ja kalastusneuvosto  0295162444