Muita strategioita ja ohjelmia

Kansallisen metsästrategian, Metso-ohjelman, Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ja ​​​​​ Biotalousstrategian lisäksi metsäsektoriin liittyviä toimenpiteitä ja linjauksia sisältyy myös useisiin muihin strategioihin ja ohjelmiin.

Alueelliset metsäohjelmat

Alueelliset metsäohjelmat ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Ne edistävät metsien hyödyntämistä monipuolisesti ja kestävästi siten, että paikalliset lähtökohdat, kehittämistarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon. Ohjelmat kokoavat yhteen alueen metsiin liittyvät tiedot ja kehittämistarpeet, kuten metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsätalouden kehittämisen yleiset tavoitteet. Alueelliset metsäohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Metsäohjelmat toteuttavat EU:n ja Suomen tavoitteita muun muassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja maaseudun kehittämisestä.  Alueelliset metsäohjelmat (AMO) kaudelle 2021–2025 julkaistiin joulukuussa 2020. Ohjelmat on laadittu 14 metsäneuvostoalueelle. 

Maakunnallisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Tavoitteiden keskiössä on metsien monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen. Metsäneuvostot seuraavat ja edistävät ohjelmien toteutumista. 

Alueelliset metsäohjelmat (Metsäkeskus)

Kansallinen biotalousstrategia 2022-2035

Suomen uusi biotalousstrategia vuoteen 2035 asti julkaistiin 1.4.2022. Strategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035. Strategian toimenpiteet jakautuvat neljän tavoittteen alle: Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta, vahva osaamis- ja teknologiaperusta,  kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä bioresurssien ja muiden ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys. Strategiassa on myös sektorikohtaisia toimenpiteitä. Arvonlisää tavoitellaan kehittämällä uusia raaka-aineita, valmistusmenetelmiä, tuotteita ja palveluita, lisäämällä jalostusarvoa ja resurssitehokkuutta sekä hyödyntämällä sivuvirtoja ja kiertotalouden toimintamalleja. Lupaavaa kehitystä on muun muassa metsäalalla, elintarvikkeiden ja energian tuotannossa, lääke-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa, vesihuollossa, kalataloudessa, vesiviljelyssä, matkailupalveluissa sekä luonnontuotealalla. 

Kansallinen biotaloustrategia 2022-2035
Faktalehti biotalousstrategiasta

Kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat

Suomen kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaavat keskeisesti kansainvälisesti ja EU:ssa sovitut tavoitteet. Kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa linjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa ja hallitusohjelmissa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet.  Vuosina 2001-2016  ilmasto- ja energiastrategioita on laadittu kaikkiaan viisi. Viimeisimmässä, vuonna 2016 valmistuneessa strategiassa linjataan toimenpiteet vuoteen 2030 asti. Strategian pohjalta laadittiin myös komissiolle toimitettu, EU:n hallintomalliasetuksen edellyttämä Suomen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma (NECP). 

Luonnos uudeksi ilmasto- ja energiastrategiaksi oli lausunnolla toukokuussa 2022. Strategian valmistelun taustalla ovat erityisesti EU:n vuodelle 2030 asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoite. Strategian valmisteluun liittyen teollisuudenalat ovat valmistelleet vähähiilitiekarttoja. Strategiaa on valmisteltu koordinoidusti Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa. Sekä ilmasto- ja energiastrategian että KAISUn taustaksi laadittiin nk. HIISI-hankkeessa selvitys politiikkatoimista ja niiden vaikutuksista. 

Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategioissa koskevat mm. uusiutuvan energian, kuten puupolttoaineiden käyttöä ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset. Metsien hiilensidonnan lisäämistä koskevat toimenpiteet linjataan samanaikaisesti laadittavassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa eli MISUssa.

Luonnos ilmasto- ja energiastrategiaksi lausunnolla 14.4.-18.5.2022
Ilmasto- ja energiastrategian valmistelu (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategia (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma  (KAISU)

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmissa (KAISU) linjataan tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli taakanjakosektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. KAISU-suunnitelmien laatiminen perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 hyväksyttiin vuonna 2017. Uutta vuoden 2022 Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa on päivitetty  siten että se vastaa vuoden 2030 kiristyvään EU-velvoitteeseen sekä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.​​​​​​​ Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu (Ympäristöministeriö)
​​​​​​​Vuoden 2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 - Kohti ilmastoviisasta arkea (Ympäristöministeriö 2017)

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma

Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Suunnitelmien toimeenpanolla halutaan vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haitallisia seurauksia mm. ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Toisaalta tavoitteena on hyödyntää mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle. Voimassa oleva kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin  2014.

Sopeutumissuunnitelmat ovat nykyään osa Ilmastolain (609/2015) mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää ja valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Uusi kansallinen sopeutumissuunnitelma valmistellaan nykyisen suunnitelman toimeenpanosta saatujen kokemusten pohjalta. Suunnitelmaa valmistuu vuoden 2022 lopulla

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (2014)
Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua

Maaseutuohjelma

Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Maaseutuohjelman avulla tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on muun muassa kehittää paikallisia elinkeinoja, osaamista ja palveluita. Ohjelmaa rahoitetaan kansallisella ja EU-rahoituksella.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (mmm)
Maaseutu.fi - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman verkkopalvelu
Ohjelma-asiakirja 2014-2020​​​​​​​

Kansallinen biodiversiteettistrategia

Lue lisää luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta eli biodiversiteettistrategiasta ja sen toimeenpanosta ympäristöministeriön sivuilta: Biodiversiteettistrategia (Ympäristöministeriö)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta, ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Ympäristöministeriö)

Muualla palvelussamme​​​

Metsäpolitiikan ajankohtaiskatsaus -esite
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISU​​​​​​​
​​​​​​Kansallinen biotalousstrategia 2022-2035
Kansallinen metsästrategia KMS  
Metso-ohjelma

Lisätietoja

Erno Järvinen, metsäneuvos, yksikön päällikkö 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162150