Muita strategioita ja ohjelmia

Kansallisen metsästrategian, Metso-ohjelman, Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ja ​​​​​ Biotalousstrategian lisäksi metsäsektoriin liittyviä toimenpiteitä ja linjauksia sisältyy myös useisiin muihin strategioihin ja ohjelmiin.

Alueelliset metsäohjelmat

Alueelliset metsäohjelmat ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Ne edistävät metsien hyödyntämistä monipuolisesti ja kestävästi siten, että paikalliset lähtökohdat, kehittämistarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon. Ohjelmat kokoavat yhteen alueen metsiin liittyvät tiedot ja kehittämistarpeet, kuten metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsätalouden kehittämisen yleiset tavoitteet. Alueelliset metsäohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Metsäohjelmat toteuttavat EU:n ja Suomen tavoitteita muun muassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja maaseudun kehittämisestä. Viimeisimmät alueelliset metsäohjelmat (AMO) julkaistiin tammikuussa 2026. Ohjelmat on laadittu 14 metsäneuvostoalueelle. 

Maakunnallisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Tavoitteiden keskiössä on metsien monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen. Metsäneuvostot seuraavat ja edistävät ohjelmien toteutumista.
Alueelliset metsäohjelmat (Metsäkeskus)

Kansallinen biotalousstrategia 2022-2035

Kansallinen biotalousstrategia vuoteen 2035 asti julkaistiin huhtikuussa 2022. Strategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035. Strategian toimenpiteet jakautuvat neljän tavoittteen alle: Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta, vahva osaamis- ja teknologiaperusta,  kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä bioresurssien ja muiden ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys. Strategiassa on myös sektorikohtaisia toimenpiteitä. Arvonlisää tavoitellaan kehittämällä uusia raaka-aineita, valmistusmenetelmiä, tuotteita ja palveluita, lisäämällä jalostusarvoa ja resurssitehokkuutta sekä hyödyntämällä sivuvirtoja ja kiertotalouden toimintamalleja. Lupaavaa kehitystä on muun muassa metsäalalla, elintarvikkeiden ja energian tuotannossa, lääke-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa, vesihuollossa, kalataloudessa, vesiviljelyssä, matkailupalveluissa sekä luonnontuotealalla. Lue lisää:

Kansallinen biotalousstrategia 2022-2035 (2022)
Faktalehti biotalousstrategiasta

Kansalliset energia- ja ilmastostrategiat

Suomen kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaavat keskeisesti kansainvälisesti ja EU:ssa sovitut tavoitteet. Ilmastolain mukainen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä kattaa useita eri suunnitelmia: Energia- ja ilmastostrategia, pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU), maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) ja kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma.

Kansallisissa energia- ja ilmastostrategioissa linjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa ja hallitusohjelmissa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet. 

​​​​​​​Uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2025)  valmisteltiin koordinoidusti taakanjakosektoria koskevan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa. Näiden molempien perustana ovat mallinnukset ja analyysit, jotka laadittiin VTT:n koordinoimassa  Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot (KEITO) -hankkeessa.

Metsäsektoria energia- ja ilmastostrategioissa koskevat muun muassa uusiutuvan energian ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset. Metsien hiilensidonnan lisäämistä koskevia toimenpiteitä on linjattu vuonna 2022 laaditussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa eli MISUssa sekä vuonna 2025 laaditussa metsien kasvun toimenpidepaketissa.
​​​​​​Energia- ja ilmastostrategia (TEM 6.2.2026)
​​​​​​​Nostoja energia- ja ilmastostrategian poliittisista linjauksista (TEM, 4.12.2025) 
​​​​​​​Tiedote energia- ja ilmastostrategia vauhdittaa puhdasta siirtymää ja päästöjen vähentämistä (Valtioneuvoston tiedote 4.12.2025)

Energia- ja ilmastostrategiat (TEM)

Strategian taustaselvitys: VTT Technology 442: Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO)

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma  (KAISU)

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmissa (KAISU) linjataan keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli taakanjakosektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.  Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. 
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (YM 4.12.2025) 
Ympäristöministeriön sivut

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma

Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Suunnitelmien toimeenpanolla halutaan vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haitallisia seurauksia mm. ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Toisaalta tavoitteena on hyödyntää mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle. Voimassa oleva kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin  2022. Sopeutumissuunnitelmat ovat osa Ilmastolain (423/2022), mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää ja valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2030 (MMM) 

Maaseutuohjelma

Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Maaseutuohjelman avulla tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on muun muassa kehittää paikallisia elinkeinoja, osaamista ja palveluita. Ohjelmaa rahoitetaan kansallisella ja EU-rahoituksella.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (MMM)

Kansallinen biodiversiteettistrategia

Lue lisää luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta eli biodiversiteettistrategiasta ja sen toimeenpanosta ympäristöministeriön sivuilta: Biodiversiteettistrategia (Ympäristöministeriö)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta, ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Ympäristöministeriö)

Metsänjalostus 2050

Metsänjalostuksen avulla metsänviljelyaineiston perinnöllisiä ominaisuuksia muokataan vastaamaan paremmin ihmisen tarpeita niin, että puusta valmistettavien  tuotteiden arvo lisääntyy, metsänkasvatuksen kiertoaika lyhenee ja sen taloudellinen kannattavuus paranee.
Metsänjalostus 2050 (2008)

Suomen luonnon virkistyskäytön strategia 

Vuoteen 2030 ulottuvan strategian missiona on auttaa kansalaisia voimaan paremmin, yhteydessä luontoon ja sitä arvostaen. Visiona on panostaa luonnon virkistyskäyttöön kansallisena menestystekijänä, lähiluonnon nousu arvoonsa päätöksenteossa ja että yhä useampi löytää itselleen sopivan tavan liikkua luonnossa.
Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 (2022)

Helmi-ohjelma

Helmi-ohjelma on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen ohjelma, jolla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvataan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.  
Helmi- ohjelma (MMM) 

Kestävän kasvun ohjelman (RRP/RRF) metsätaloushankkeet

Vuosina 2022-2025 toteutettu kokonaisuus koostui metsätalouden kehittämis- ja koulutushankkeista, joiden tavoitteena oli tukea ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta erityisesti täsmämetsätalouden keinoin. Lisätietoja ohjelmasta: ​​​​​​Suomen kestävän kasvun ohjelma: RRF-metsätaloushankkeet (MMM)

Muualla palvelussamme​​​

Kansallinen metsästrategia KMS  

Kansallinen biotalousstrategia 2022-2035
​​​​​​​​​​​​​​Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISU
​​​​​​Metso-ohjelma