Muita strategioita ja ohjelmia

Alueelliset metsäohjelmat

Alueellinen metsäohjelma on metsäalaa koskeva maakunnallinen tai suuremman aluekokonaisuuden muodostama kehittämissuunnitelma. Ohjelma kokoaa yhteen alueen metsiin liittyvät tiedot ja kehittämistarpeet, kuten metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsätalouden kehittämisen yleiset tavoitteet. Alueelliset metsäohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein.

Vuonna 2015 ohjelmat tarkistettiin vastaamaan Kansallinen metsästrategia 2025:ttä. Alueelliset metsäohjelmat toimivat maakunnallisen metsäpolitiikan suunnannäyttäjinä ja edistävät maakuntaohjelmien ja ELY-keskusten vastuulla olevien ohjelmien toimeenpanoa. Maakunnallinen metsäneuvosto (14 kpl) laatii ohjelman ja seuraa sen toimeenpanoa laajana yhteistyöhankkeena. Neuvostoissa ovat edustettuina monipuolisesti eri toimijat.
Alueelliset metsäohjelmat (Metsäkeskus)
 

Maaseutuohjelma

Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa luoda käytännön edellytyksiä biotaloudelle kehittämällä paikallisia elinkeinoja, osaamista ja palveluita. Ohjelmaa rahoitetaan kansallisella ja EU-rahoituksella.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
 

Metsäalan tutkimusstrategia

Joulukuussa 2015 julkaistussa metsäalan tutkimusstrategiassa linjataan metsäalan keskeisimmät tutkimusalueet sekä toimenpiteet, joiden avulla lisätään tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimusstrategia on työkalu julkisen tutkimusrahoituksen suuntaamisessa. Strategiassa on tunnistettu neljä aihekokonaisuutta, joihin tutkimusta suunnataan jatkossa. Metsäalan tutkimusstrategian laatiminen oli yksi Kansallisen metsäsrategian 2025 hankesalkun toimenpiteistä. Strategian laati Suomen Metsäyhdistys ry maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Metsäalan tutkimusstrategia (2015)
 

Kansalliset energia- ja ilmastostrategiat

Kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Suomessa pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa energiajärjestelmä hiilineutraaliksi ja yksi keskeinen tavoite on nostaa 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

Suomen kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaavat keskeisesti kansainvälisesti ja EU:ssa sovitut tavoitteet. Kansallisissa energia- ja ilmastostrategioissa linjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa ja hallitusohjelmissa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet. Vuosina 2001-2016 strategioita on laadittu kaikkiaan viisi. Viimeisimmässä, vuonna 2016 valmistuneessa strategiassa linjataan toimenpiteet vuoteen 2030 asti. Metsäsektoria strategiassa koskevat mm. uusiutuvan energian, kuten puupolttoaineiden käyttöä ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset. Strategian pohjalta laaditaan myös komissiolle toimitettava, EU:n hallintomalliasetuksen edellyttämä Suomen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma.

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)
Vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian taustaraportti, taustaselvitykset ja vaikutustenarvioinnit (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (KAISU)

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2016) lisäksi syyskuussa 2017 hyväksyttiin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma - ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma tarkentaa energia- ja ilmastostrategian linjauksia. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 - Kohti ilmastoviisasta arkea (Ympäristöministeriö 2017)
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) taustaselvitykset ja vaikutustenarvioinnit (Ympäristöministeriö)

Pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategia

Syksyllä 2018 valmistellaan kansallista pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategiaa, jossa tarkastellaan päästöjen vähentämistä 50 vuoden aikajänteellä. EU:n jäsenmaiden tulee toimittaa em. kansalliset pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategiat komissiolle vuoden 2020 alkuun mennessä.   

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Suunnitelman toimeenpanolla halutaan vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haitallisia seurauksia mm. ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Toisaalta tavoitteena on hyödyntää mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle. Voimassa oleva kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä marraskuussa 2014.

Sopeutumissuunnitelmat ovat nykyään osa Ilmastolain (609/2015) mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää ja valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Vuonna 2014 laaditun sopeutumissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuonna 2018.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (2014)
Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua
Tietoisku ilmastonmuutokseen sopeutumisesta 2017

Biodiversiteettistrategia

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ”Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi” hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Strategia ja sitä tukeva toimintaohjelma toteuttavat biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta. Strategiassa on otettu huomioon myös EU:n tavoitteet.
Biodiversiteettistrategia (Ympäristöministeriö 2012)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.  Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta, ”Suomi, jonka haluamme 2050”.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (Ympäristöministeriö)

 

Lisätietoja

Marja Kokkonen, metsäneuvos 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162444