Lajikohtaiset hoitosuunnitelmat ja strategiat

Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksen (2010) mukaan vaelluskaloista meritaimen ja järvilohi luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja vaellussiika, ankerias sekä taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi. Kalalajien säilymisen turvaamiseksi on laadittu hoitosuunnitelmia ja strategioita.

Euroopan unionin luonnonsuojelusäädös eli luontodirektiivi edellyttää lajien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Suomi on allekirjoittanut biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Rion sopimus), jolla sitoudutaan muun muassa kehittämään kalakantojen monimuotoisuuden suojelua ja kestävän käytön strategioita. Lajikohtaisten strategioiden ja ohjelmien pohjana on mm. Luonnonvarakeskuksen tuottama tieto Suomen luonnonvaraisista kalavaroista.

Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa säädetään valtakunnallisista kalavarojen hoito-suunnitelmista, joiden tehtävänä on varmistaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon toteutuminen. Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään 26.2.2020 vahvistanut alla esitetyt ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat valtakunnallisiksi kalavarojen hoitosuunnitelmiksi.

Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat

Niiltä osin kuin valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat sisällöt eivät ole ristiriidassa voimassa olevan velvoittavan kalastuslainsäädännön kanssa, ne on otettava huomioon alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa ja täytäntöön pantaessa sekä järjestettäessä kalastusta yleisillä vesialueilla. Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla ei saa vaikeuttaa valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien toteuttamista.

Muualla verkossa:

Lisätietoja

Jouni Tammi, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Erätalousyksikkö Puhelin:0295162313   Sähköpostiosoite: