Energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia selvityksiä


Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys -hanke (PITKO)

Toteuttajat: VTT ja SYKE

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys-hankkeessa laaditaan vaihtoehtoisia vähäpäästöisyyspolkuja vuoteen 2050 asti. Hankkeessa arvioidaan, voiko Suomi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen ennen vuotta 2050 ja jos voi, niin millä reunaehdoilla. Hankkeessa tuotetaan neljä eri skenaariota, joiden laatimisessa hyödynnettiin LCFinPlat-hankkeessa luotua skenaariomatriisia ja -tuloksia. Skenaarioiden pohjalta arvioidaan energian tuotannon ja kulutuksen, kasvihuonekaasupäästöjen ja talouden kehityksiä sekä sektoreittain että koko energia- ja kansantalouden näkökulmista. Lisäksi laaditaan laadullinen ympäristövaikutusten arvio.  Hankkeen taustalla on EU:n hallintomalliasetuksen asettama tarve laatia kansallinen pitkän aikavälin strategia. Hankkeen tulokset valmistuvat helmikuun 2019 lopussa. Hankkeeseen kytkeytyy Luonnonvarakeskuksen MALULU-hanke, jossa lasketaan maatalous- ja LULUCF-sektorien päästöjen ja nielujen kehitystä tiettyjen skenaarioiden pohjalta.

PITKO-hankkeen sivut (VTT)
Hanke-esittely (VNK)


Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050 -hanke (MALULU)

Toteuttaja: LUKE

Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys -hanke kytkeytyy PITKO-hankkeeseen. Hankkeessa arvoidaan miten maatalouden tuotannon muutokset, metsäteollisuuden puunkäyttö sekä päästökauppa- ja taakanjakosektorilla tehdyt energiantuotantoa koskevat valinnat vaikuttavat maatalous- ja LULUCF-sektorin KHK-päästöjen ja hiilinielujen kehittymiseen vuoteen 2050 asti. Hanke on toteutettu samanaikaisesti ja yhteistyössä PITKO- hankkeen kanssa. Hankkeen tulokset valmistuvat helmikuun 2019 lopussa.

MALULU-hankkeen sivut (LUKE)
Hanke-esittely (VNK)

 

Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi -hanke (MISA)

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016) linjattiin maankäytön muutokseen ja nielupolitiikkaan liittyen, että mahdollisuuksia metsittää puuttomia alueita ja toisaalta mahdollisuuksia vähentää metsien raivausta Suomessa tulee selvittää tarkemmin. 

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Maankäyttösektorien toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi eli MISA-hankkeessa tarkasteltiin, miten Suomessa voitaisiin vähentää metsäkatoa ja lisätä metsitystä sekä arvioitiin näiden kasvihuonekaasuvaikutuksia. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin mahdollisia ohjauskeinoja metsäkadon vähentämiseksi ja metsityksen lisäämiseksi. Näistä tuotettin myös kustannus- ja vaikutusarvioita.

Selvityksen mukaan metsityksen, metsäkadon ehkäisyn ja maatalousmaiden ilmastotoimet ovat perusteltuja, vaikka niiden vaikutukset päästöihin ja nieluihin ovatkin pieniä suhteessa metsien kokonaisnieluun. Metsäkadon vähentämisen ja metsityksen lisäämisen suhteellista merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa lisää se, että näihin liittyvien toimien vaikutukset huomioidaan kauden 2021–2030 tilinpidossa täysimääräisinä, toisin kuin metsänielut.

Metsäkadon vähentäminen erityisesti turvemailla on laskelmien mukaan ilmaston kannalta pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen.  Metsitys voi olla kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.

Hankkeen loppuraportti
Policy brief
MISA-hankkeen sivut (LUKE)

EU:n LULUCF-asetuksen mukainen arvio Suomen metsien hiilinielutasosta 2021-2025

LULUCF-asetus edellyttää, että jäsenmaat toimittivat komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä asetuksen kriteerien mukaan asetetun metsien vertailutason. Luonnonvarakeskus julkaisi joulukuussa 2018 arvion Suomen metsien hiilinielutasosta vuosille 2021-2025. Lue lisää: Metsien hiilinielut

 

Muualla palvelussamme
Metsien hiilinielut
LULUCF-asetus