- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen (RISKIVALVONTA)
Hakijat: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Janne Lundén (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 212 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Suomessa on pitkään pohdittu, miten elintarvikevalvontaa tulisi kohdentaa, mikä olisi resurssitehokkain tarkastustiheys ja miten lisätä toistuvasti epäkohtia aiheuttavien toimijoiden valvonnan vaikuttavuutta. Elintarvikevalvonta on yhteiskunnan ja ruoka-alan toimijoiden kustantamaa ja resurssit tulee hyödyntää tehokkaasti siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa yllä olevista asioista riskiperustaisen valvonnan kehittämiseksi.
Suomessa vajaa kymmenen prosenttia elintarvikealan toimijoista vaarantaa toistuvasti elintarviketurvallisuutta. Tämä toimijajoukko ei joko osaa tai ei halua toimia elintarvikesäädösten mukaisesti. Juuri tämän ryhmän elintarvikevalvonta on vähiten vaikuttavaa. Toistuvasti elintarviketurvallisuutta heikentävien toimijoiden elintarvikevalvontaa ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa, vaikka nämä toimijat työllistävät valvontaa paljon, muodostavat riskin elintarviketurvallisuudelle, vääristävät elintarvikealan kilpailua ja heikentävät elintarvikealan toimijoiden mainetta. Tämän hankkeen tavoitteena on saada uutta tietoa tästä toimijaryhmästä sekä kehittää heidän valvontaan soveltuvia valvontamalleja.
Elintarvikevalvonnalla on mahdollisuus käyttää kesäkuusta 2020 uutta valvontakeinoa, jonka avulla voidaan selvittää toimijan luotettavuus. Valvontakeinon tarkoituksena on mahdollistaa ei-luotettavien toimijoiden toiminnan lopettaminen. Valvontakeinoa voisi myös käyttää valvonnan kohdentamiseen. Kyse on voimakkaasta valvontakeinosta sekä potentiaalisesta riskiperustaisen valvonnan työkalusta, jonka käyttöä ja vaikutuksia valvontaan ja toimijoihin tutkitaan tässä hankkeessa.
Elintarvikevalvonnan kohdentamisen ydinkysymyksiä on tarkastustiheys: kuinka alhaisella tarkastustiheydellä pärjäämme vaarantamatta elintarviketurvallisuutta ja toimijoille annettavan neuvonnan toteutumista. Tarkastustiheyden vaikutuksesta epäkohtien ilmaantuvuuteen ja korjaantuvuuteen, ei ole Suomessa tietoa. Tämä hanke toisi konkreettista tietoa, miten tarkastukset kannattaisi kohdentaa Suomessa.