Maankäytön muutos vaikuttaa Suomen kasvihuonekaasutaseeseen
Maankäytön muutos tarkoittaa alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista, kuten esimerkiksi metsän raivaamista rakennetuksi maaksi, maatalouden tai infrastruktuurin käyttöön. Toisaalta maankäytön muutos tarkoittaa myös esimerkiksi viljelystä poistuneiden alueiden metsittämistä. Maankäytön muutos raportoidaan osana maankäyttö- eli LULUCF-sektoria ja muutoksen vaikutus Suomen kasvihuonekaasutaseeseen arvioidaan vuosittain.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden (2019-2023) yhtenä tavoitteena on on ollut vähentää metsäkatoa Suomessa ja niitä päästöjä, joita syntyy metsän muuttumisesta rakennetuksi alueeksi tai pelloksi. Lisäksi on edistetty joutokäytössä olevien alueiden metsitystä ja turvetuotannosta poistuvien alueiden kestävää jatkokäyttöä. Yhtenä toimenpidekokonaisuuden teemana on ollut myös monitavoitteisten kosteikkojen rakentaminen.
Suomen metsäpinta-alaa voidaan lisätä joutoalueita metsittämällä
Vaikka metsien osuus Suomen maapinta-alasta on jo nykyään suuri, löytyy myös Suomesta alueita, joiden metsittäminen olisi viisasta mm. ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi tietyt viljelyn ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja turvetuotannosta poistuneet alueet. Joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsitys on yksi Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteistä.
Joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseen valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea myönnetään mm. maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen. Tuki on suunnattu yksityisille maanomistajille ja sitä voi hakea Metsäkeskuksesta vuoden 2023 loppuun asti.
Metsäkatoa pyritään hillitsemään
Metsäkadon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa verrattain korkeat: keskimäärin noin 3,4 milj. hiilidioksiditonnia vuodessa, kun tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksoa. Tämä on suuruusluokaltaan noin viisi prosenttia Suomen vuotuisista kokonaispäästöistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkatoala on ollut 2010-luvulla Suomessa vuosittain keskimäärin noin 14 000 hehtaaria. Puolet metsäkatoalasta on ollut rakentamiseen liittyvää ja noin kolmannes maatalouteen liittyvää.
Metsäkatoa ja siitä syntyviä ilmastopäästöjä voidaan hillitä erilaisilla ohjauskeinoilla. Metsän raivaamista pelloksi pyritään vähentämään kehittämällä peltojen kiinteistörakennetta esimerkiksi tilusjärjestelyjen kautta, kehittämällä lannan prosessointia ja hyötykäyttöä sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Tavoitteena on myös vähentää metsien raivaamista rakennetuksi maaksi alueiden käytön ohjauksen, kaavoituksen sekä vaikutusarvioinnin kehittämisen avulla. Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty metsäkadon hillitsemisen keinoja Suomessa ja hankkeen raportti Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa löytyy sivun lopusta.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa (MISU) linjataan, että metsäkadon ja ilmastopäästöjen minimoimiseksi käynnistetään rakentamista ja pellonraivausta koskevan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön johdolla. Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyrittäisiin minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä.
Turvetuotantoalueille uusia jatkokäyttömuotoja
Turvetuotannon päätyttyä turvetuotantoalueilla on useita mahdollisia uusia maankäyttömuotoja. Alueet voidaan esimerkiksi metsittää, ennallistaa vettämällä, perustaa lintukosteikko, ottaa alue erilaisten biomassojen tuotantoon ja uudenlaisiin viljelymuotoihin tai aurinko- tai tuulivoiman tuotantoon.
Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta selvitettiin turvetuotannosta poistuneiden alueiden uusia maankäyttömuotoja ja arvioitiin vaikutusta hiilensidontaan. Hankkeissa on laadittu muun muassa työkaluja ja toimintamalleja turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun. ELY-keskusten teemasivustolle on laadittu tietopaketti maanomistajille ja toimijoille jatkokäytön vaihtoehdoista. Lisäksi Hiilestä kiinni-hankkeissa on edistetty turvetta korvaavien kasvualustojen ja kuivikkeiden kehittämistyötä.
Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöhankkeiden tilaisuudet syksyllä 2023
Vaihtoehtoja ja työkaluja turvetuotantoalueiden ilmastokestävään jatkokäyttöön esitellään syys-marraskuun 2023 aikana pidettävässä tapahtumasarjassa, joka sisältää webinaareja, hybriditilaisuuden sekä vierailuja maastokohteilla. Esillä on useiden Hiilestä kiinni -hankkeiden tuloksia. Hankkeita on kuvattu Kooste turvetuotantoalueita ja turvetta koskevista hankkeista -liitteessä ja 23.11.2022 järjestetyn seminaarin materiaalissa.
Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuksiin tästä linkistä
Kosteikkojen hoidolla saavutetaan monipuolisia hyötyjä
Kosteikkoja voidaan käyttää esimerkiksi vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ilmastokosteikkoja perustamalla pyritään vähentämään turpeen hajoamisen päästöjä nostamalla alueelle vedenpintaa. Alueiden uudelleen vettäminen hyödyttää myös luonnon monimuotoisuutta ja lisäksi turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan vähennettyä vesistökuormitusta.
Joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaihetta koskevan hallituksen esityksen valmistelu
Edellä kuvattu joutoalueiden metsitystuki on ollut määräaikainen ja tukijärjestelmä päättyy vuoden 2023 lopussa. Tukijärjestelmän päättymiseen liittyvää siirtymävaihetta koskeva hallituksen esitysluonnos oli lausunnolla elokuussa 2023. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa voimassaolevan tukijärjestelmän nojalla myönnettyjen metsityskorvausten ja hoitopalkkioiden maksatus. Lisäksi säädetään tuensaajia koskevan metsitysvelvoitteen jatkumisesta siirtymävaiheen ajan. Tuensaajalla olisi velvoite huolehtia metsitetyn alueen taimikon alkuvaiheen kehityksestä sekä säilyttää metsitetty alue metsämaana.
Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään lisäksi turvepeltojen kosteikkoviljelyä ja suometsien metsänhoitokäytäntöjä
Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään yllä kuvattujen metsäkatoon, metsittämiseen, turvetuotannosta poistuneiden alueiden ja kosteikkoihin liittyvien teemojen lisäksi myös suometsien metsänhoitokäytäntöjä. Suometsähankkeiden kuvauksia voi lukea Ilmastokestävä metsätalous –sivulta. Vastaavasti kehitetään turvepeltojen viljelykäytäntöjä. Vain noin kymmenen prosenttia Suomen peltoalasta on turvepeltoja, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Hiilestä kiinni-toimenpidekokonaisuudessa etsitään ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastokestävästi tulevaisuudessa. Turvepeltojen viljelyä koskevien hankkeiden kuvaukset löytyvät Ilmastokestävä maatalous-sivulta.
Maankäytön muutoksen vaikutus Suomen kasvihuonekaasutaseeseen arvioidaan vuosittain
Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous- eli LULUCF-sektorin sekä maataloussektorin päästö- ja poistumatiedot. Raportoinnissa käytettäviä maankäyttöluokkia ovat metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt. Kasvihuonekaasuinventaarion laadintaa ohjaavat YK:n Ilmastosopimuksen raportointiohjeet ja hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin päästöjen arviointia käsittelevät menetelmäohjeet. Maankäyttösektorin (LULUCF) viimeisimmät, vuotta 2022 koskevat tiedot on julkaistu maaliskuussa 2023.
Vuoden 2022 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa ilman maankäyttösektoria olivat 45,8 milj. tonnia CO₂-ekv. Maankäyttösektori (LULUCF) oli -1,0 miljoonan CO₂-ekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu. Lue lisää Luonnonvarakeskusksen ja Tilastokeskuksen sivuilta.
Muualla palvelussamme
Joutoalueiden metsitystuki 2021-2023
Joutoalueiden metsitystuki päättyy - siirtymävaihetta koskeva hallituksen esitys lausuntokierrokselle (MMM:n tiedote 11.8.2023)
Poikkihallinnollinen työryhmä nimetty valmistelemaan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyötä (MMM:n ja YM:n tiedote 3.10.2022)
Kooste turvetuotantoaluetta ja turvetta koskevista hankkeista Hiilestä kiinni-kokonaisuudessa
Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevien hankkeiden tilannekatsaus 23.11.2022 - tilaisuuden materiaali
Kosteikkoviljelyn uudet mahdollisuudet turvepeltojen ilmastoviisaassa viljelyssä (MMM:n uutinen 26.10.2021)
Tutustu myös
Ilmastokestävän maatalouden hankekokonaisuus
Ilmastokestävän metsätalouden hankekokonaisuus
EU:n metsäkatoasetus ja laittomien hakkuiden vastainen ohjelma
Muualla verkossa
Kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotiedot vuodelle 2022 (Luonnonvarakeskus 31.5.2023)
Vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästöt, pikaennakko (Tilastokeskus 31.5.2023)
Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätaloussektorin nielukehitys 1990-2021 (Luonnonvarakeskus 15.3.2023)
Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa -raportti (Luonnonvarakeskus, 2022)
Rahkasammalen korjuun ympäristövaikutukset -raportti (Ympäristöministeriö, 2022)