Maankäytön muutos vaikuttaa Suomen kasvihuonekaasutaseeseen
Maankäytön muutos tarkoittaa alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista, kuten esimerkiksi metsän raivaamista rakennetuksi maaksi, maatalouden tai infrastruktuurin käyttöön. Toisaalta maankäytön muutos tarkoittaa myös esimerkiksi viljelystä poistuneiden alueiden metsittämistä. Maankäytön muutos raportoidaan osana maankäyttö- eli LULUCF-sektoria ja muutoksen vaikutus Suomen kasvihuonekaasutaseeseen arvioidaan vuosittain.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden (2019-2023) yhtenä tavoitteena on ollut vähentää metsäkatoa Suomessa ja niitä päästöjä, joita syntyy metsän muuttumisesta rakennetuksi alueeksi tai pelloksi. Lisäksi on edistetty joutokäytössä olevien alueiden metsitystä ja turvetuotannosta poistuvien alueiden kestävää jatkokäyttöä. Yhtenä toimenpidekokonaisuuden teemana on ollut myös monitavoitteisten kosteikkojen rakentaminen.
Turvetuotannosta poistuneille alueille uusia jatkokäyttömuotoja
Turvetuotannon päätyttyä turvetuotantoalueilla on useita mahdollisia uusia maankäyttömuotoja. Alueet voidaan esimerkiksi metsittää, ennallistaa vettämällä, perustaa lintukosteikko, ottaa alue erilaisten biomassojen tuotantoon tai uudenlaisiin viljelymuotoihin tai aurinko- tai tuulivoiman tuotantoon.
Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta selvitettiin turvetuotannosta poistuneiden alueiden uusia maankäyttömuotoja ja arvioitiin vaikutusta hiilensidontaan. Hankkeissa on laadittu muun muassa työkaluja ja toimintamalleja turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun. ELY-keskusten teemasivustolle on laadittu tietopaketti maanomistajille ja toimijoille jatkokäytön vaihtoehdoista. Lisäksi Hiilestä kiinni-hankkeissa on edistetty turvetta korvaavien kasvualustojen ja kuivikkeiden kehittämistyötä. Hankkeita on kuvattu Kooste turvetuotantoalueita ja turvetta koskevista hankkeista -liitteessä. Hankkeet päättyivät pääsääntöisesti vuoden 2023 loppuun mennessä. Tutustu ELY-keskuksen teemasivu uusista maankäyttömuodoista, oppaaseen maanomistajille ja laajempaan suunnitteluun.
Suomen metsäpinta-alaa voidaan lisätä joutoalueita metsittämällä - tukijärjestelmä päättyi vuoden 2023 lopussa
Vaikka metsien osuus Suomen maapinta-alasta on jo nykyään suuri, löytyy myös Suomesta alueita, joiden metsittäminen olisi viisasta mm. ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi tietyt viljelyn ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja turvetuotannosta poistuneet alueet. Joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsitys on yksi Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteistä.
Joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseen valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea myönnetään mm. maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen. Tuki on suunnattu yksityisille maanomistajille ja sitä pystyi hakea Metsäkeskuksesta vuoden 2023 loppuun asti. Päätöksiä tuettavista hankkeista tehdään 30.6.2024 saakka.
Metsäkatoa pyritään hillitsemään
Metsäkadon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa verrattain korkeat: keskimäärin noin 3,4 milj. hiilidioksiditonnia vuodessa, kun tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksoa. Tämä on suuruusluokaltaan noin viisi prosenttia Suomen vuotuisista kokonaispäästöistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkatoala on ollut 2010-luvulla Suomessa vuosittain keskimäärin noin 14 000 hehtaaria. Puolet metsäkatoalasta on ollut rakentamiseen liittyvää ja noin kolmannes maatalouteen liittyvää.
Metsäkatoa ja siitä syntyviä ilmastopäästöjä voidaan hillitä erilaisilla ohjauskeinoilla. Metsän raivaamista pelloksi pyritään vähentämään kehittämällä peltojen kiinteistörakennetta esimerkiksi tilusjärjestelyjen kautta, kehittämällä lannan prosessointia ja hyötykäyttöä sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Tavoitteena on myös vähentää metsien raivaamista rakennetuksi maaksi alueiden käytön ohjauksen, kaavoituksen sekä vaikutusarvioinnin kehittämisen avulla. Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty metsäkadon hillitsemisen keinoja Suomessa ja hankkeen raportti Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa löytyy sivun lopusta.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa (MISU) linjauksen mukaisesti metsäkadon ja ilmastopäästöjen minimoimiseksi käynnistettiin rakentamista ja pellonraivausta koskevan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön johdolla. Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyrittäisiin minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä.
Kosteikkojen hoidolla saavutetaan monipuolisia hyötyjä
Kosteikkoja voidaan käyttää esimerkiksi vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ilmastokosteikkoja perustamalla pyritään vähentämään turpeen hajoamisen päästöjä nostamalla alueelle vedenpintaa. Alueiden uudelleen vettäminen hyödyttää myös luonnon monimuotoisuutta ja lisäksi turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan vähennettyä vesistökuormitusta.
Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään lisäksi turvepeltojen kosteikkoviljelyä ja suometsien metsänhoitokäytäntöjä
Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään yllä kuvattujen metsäkatoon, metsittämiseen, turvetuotannosta poistuneiden alueiden ja kosteikkoihin liittyvien teemojen lisäksi myös suometsien metsänhoitokäytäntöjä. Suometsähankkeiden kuvauksia voi lukea Ilmastokestävä metsätalous –sivulta. Vastaavasti kehitetään turvepeltojen viljelykäytäntöjä. Vain noin kymmenen prosenttia Suomen peltoalasta on turvepeltoja, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Hiilestä kiinni-toimenpidekokonaisuudessa etsitään ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastokestävästi tulevaisuudessa. Turvepeltojen viljelyä koskevien hankkeiden kuvaukset löytyvät Ilmastokestävä maatalous-sivulta.
Maankäytön muutoksen vaikutus Suomen kasvihuonekaasutaseeseen arvioidaan vuosittain
Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous- eli LULUCF-sektorin sekä maataloussektorin päästö- ja poistumatiedot. Raportoinnissa käytettäviä maankäyttöluokkia ovat metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt. Kasvihuonekaasuinventaarion laadintaa ohjaavat YK:n Ilmastosopimuksen raportointiohjeet ja hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin päästöjen arviointia käsittelevät menetelmäohjeet. Maankäyttösektorin (LULUCF) viimeisimmät, vuotta 2023 koskevat ennakkotiedot on julkaistu toukokuussa 2024.
Vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (ennakkotieto) Suomessa ilman maankäyttösektoria olivat 40,6 milj. tonnia CO₂-ekv. Maankäyttösektori (LULUCF) oli -1,3 miljoonan CO₂-ekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu. Tarkemmat tiedot maankäyttösektorin päästö- ja poistumatiedoista löytyvät Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen sivuilta.
Muualla palvelussamme
Metsitys ja maankäytön muutosmaksu
Joutoalueiden metsitystuki 2021-2023
Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelleen työryhmän loppuraportti ja vaikutusten arviointi valmistuneet (15.1.2024)
Turvetuotannosta poistuneiden alueiden jatkokäyttö
Turvetuotantoalueet uuteen maankäyttöön - ELY-keskuksen teemasivu uusista maankäyttömuodoista
Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön - opas maanomistajille ja laajempaan suunnitteluun
Kooste turvetuotantoaluetta ja turvetta koskevista hankkeista Hiilestä kiinni-kokonaisuudessa (28.7.2023)
Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevien hankkeiden tilannekatsaus 23.11.2022 - tilaisuuden materiaali
Kosteikkoviljelyn uudet mahdollisuudet turvepeltojen ilmastoviisaassa viljelyssä (MMM:n uutinen 26.10.2021)
Muualla verkossa
Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt, pikaennakko (Tilastokeskus 30.5.2024)
Kasvihuonekaasuinventaario 2022: maataloussektorin ja maankäyttösektorin lopullisiin tuloksiin ei merkittäviä muutoksia verrattuna joulukuussa 2023 julkaistuihin ennakkotietoihin (Luke 15.3.2024)
Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa -raportti (Luonnonvarakeskus, 2022)
Rahkasammalen korjuun ympäristövaikutukset -raportti (Ympäristöministeriö, 2022)
Tutustu myös
Ilmastokestävän maatalouden hankekokonaisuus
Ilmastokestävän metsätalouden hankekokonaisuus
EU:n metsäkatoasetus ja laittomien hakkuiden vastainen ohjelma