Maankäytön muutokset ja kosteikot

Osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta pyritään vähentämään metsäkatoa ja niitä päästöjä, joita syntyy metsän muuttumisesta rakennetuksi alueeksi tai pelloksi. Lisäksi edistetään metsitystä, monitavoitteisten kosteikkojen rakentamista ja turvetuotannosta poistuvien alueiden eli suonpohjien kestävää jatkokäyttöä.

Merkittävä osa koko maankäyttösektorin vuosittaisista päästövähennyksistä voitaisiin saada aikaan hillitsemällä metsäkatoa sekä muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä.

​​​Kosteikkojen hoidolla saavutetaan monipuolisia hyötyjä

Kosteikkoja voidaan käyttää esimerkiksi vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ilmastokosteikkoja perustamalla pyritään vähentämään turpeen hajoamisen päästöjä nostamalla alueelle vedenpintaa. Alueiden uudelleen vettäminen hyödyttää myös luonnon monimuotoisuutta ja lisäksi turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan vähennettyä vesistökuormitusta.

Metsäkatoa pyritään hillitsemään

Metsäkadon päästöt ovat Suomessa verrattain korkeat: yhteensä noin 3 milj. hiilidioksiditonnin verran kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. Tämä on suuruusluokaltaan noin viisi prosenttia Suomen vuotuisista kokonaispäästöistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkatoala on ollut 2010-luvulla Suomessa vuosittain keskimäärin noin 14 000 hehtaaria. Puolet metsäkatoalasta on ollut rakentamiseen liittyvää ja noin kolmannes maatalouteen liittyvää.

Metsän raivaamista pelloksi pyritään vähentämään kehittämällä peltojen kiinteistörakennetta esimerkiksi tilusjärjestelyjen kautta, kehittämällä lannan prosessointia ja hyötykäyttöä sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Tavoitteena on myös vähentää metsien raivaamista rakennetuksi maaksi alueiden käytön ohjauksen, kaavoituksen sekä vaikutusarvioinnin kehittämisen avulla. Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty metsäkadon hillitsemisen keinoja Suomessa ja hankkeen raportti löytyy sivun lopusta.
​​​​​​​
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että metsäkadon ja ilmastopäästöjen minimoimiseksi käynnistetään rakentamista ja pellonraivausta koskeva maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön johdolla. Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyritään minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Virkamiestyöryhmän laatiman lakiesitysluonnoksen on määrä lähteä lausunnoille huhtikuussa 2023. Linkki työryhmän perustamisesta kertovaan tiedotteeseen ja asettamispäätökseen löytyy sivun lopusta.

Suomen metsäpinta-alaa voidaan lisätä joutoalueita metsittämällä

Vaikka metsien osuus Suomen maapinta-alasta on jo nykyään suuri, löytyy myös Suomesta alueita, joiden metsittäminen olisi viisasta ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Tämän kaltaisia alueita ovat esimerkiksi tietyt viljelyn ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja turvetuotannosta poistuneet alueet. Etenkin turvepohjaiset pellot ja turvetuotannosta poistuneet alueet ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä, joten niiden metsittämisellä voidaan vähentää päästöjä.

Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea myönnetään mm. maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tuki on suunnattu yksityisille maanomistajille ja sitä haetaan Metsäkeskuksesta. Voimassaoleva tukijärjestelmä päättyy vuoden 2023 lopussa, mutta tukijärjestelmälle valmistellaan parhaillaan jatkoa. Metsittämisen lisäksi joutoalueille voidaan harkita myös monia muita uusia maankäyttömuotoja, kuten esimerkiksi alueiden vettämistä.

​​Turvetuotantoalueille uusia jatkokäyttömuotoja

Turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäytöllä on merkitystä myös maankäyttösektorin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Turvetuotannon päätyttyä alueet voidaan esimerkiksi metsittää, ennallistaa vettämällä, perustaa lintukosteikko tai ottaa erilaisten biomassojen tuotantoon tai uudenlaisiin viljelymuotoihin.

Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta selvitetään turvetuotannosta poistuneiden alueiden uusia maankäyttömuotoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia hiilensidontaan. Hankkeissa laaditaan muun muassa työkaluja ja toimintamalleja turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun. ELY-keskusten teemasivustolle laaditaan vuonna 2023 tietopaketti maanomistajille jatkokäytön vaihtoehdoista. Lisäksi Hiilestä kiinni-hankkeissa edistetään turvetta korvaavien kasvualustojen ja kuivikkeiden kehittämistyötä. Käynnissä olevia hankkeita on kuvattu Kooste turvetuotantoalueita ja turvetta koskevista hankkeista -liitteessä ja 23.11.2022 järjestetyn seminaarin materiaalissa.

Turvepeltojen kosteikkoviljelyä ja suometsien metsänhoitokäytäntöjä kehitetään

Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään myös suometsien metsänhoitokäytäntöjä. Hankkeiden kuvaukset löytyvät Ilmastokestävä metsätalous –sivulta. Vastaavasti kehitetään viljelykäytäntöjä turvemaapelloilla ja hankkeiden kuvaukset löytyvät Ilmastokestävä maatalous-sivulta. Vain noin kymmenen prosenttia Suomen peltoalasta on turvepeltoja, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Hiilestä kiinni-toimenpidekokonaisuudessa etsitään ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastokestävästi tulevaisuudessa. Pohjaveden pinnan nostaminen turvepelloilla on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa maatalousmaan ilmastopäästöihin. Pitkäaikaisen nurmen viljely on helpoiten toteutettavissa oleva turvepeltojen ilmastotoimi, joka vähentää päästöjä verrattuna yksivuotisten kasvien viljelyyn. Lue lisää ​​​​​​​Kosteikkoviljelyn uusista mahdollisuuksista turvepeltojen ilmastoviisaassa viljelyssä (Uutinen 26.10.2021). ​​​​​​​

Maankäytön muutoksen vaikutus Suomen kasvihuonekaasutaseeseen arvioidaan vuosittain

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous- eli LULUCF-sektorin sekä maataloussektorin päästö- ja poistumatiedot. Kasvihuonekaasuinventaarion laadintaa ohjaavat YK:n Ilmastosopimuksen raportointiohjeet ja hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin päästöjen arviointia käsittelevät menetelmäohjeet. Luonnonvarakeskus julkaisi LULUCF-sektorin viimeisimmät, vuotta 2021 koskevat tiedot joulukuussa 2022. Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 14.12.2022.

​​​​​​

​​​​​​​Muualla palvelussamme

Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevien hankkeiden tilannekatsaus 23.11.2022 - tilaisuuden materiaali 
​​Kooste turvetuotantoalueita ja turvetta koskevista hankkeista Hiilestä kiinni-kokonaisuudessa
​​​​​​​Kosteikkoviljelystä uusia mahdollisuuksia turvepeltojen ilmastoviisaaseen viljelyyn (Uutinen 26.10.2021)
Tiedote maankäytön muutosmaksua valmistelevan työryhmän asettamisesta (3.10.2022)

​​Joutoalueiden metsitystuki
​​​​​​​Ilmastokestävä maatalous
​​​​​​​Ilmastokestävä metsätalous
Taantuvien riistalajien kannat nousuun SOTKA-hankkeella

​​​​
​​​​​Raportteja ja aineistoja
Vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaario (Luonnonvarakeskuksen tiedote 14.12.2022)
Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätaloussektorin nielukehitys 1990-2021 (Luonnonvarakeskus 14.12.2022)

​​​​​​​​​​​​​​​​​​Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnäin ohjauskeinot Suomessa (Luonnonvarakeskus, 2022)
​​​​​​Rahkasammalen korjuun ympäristövaikutukset (Ympäristöministeriö, 2022)

​​​​​​​​​​​​​

​​​​​​​​​​​​​