Maankäytön muutokset ja kosteikot

Osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta edistetään metsitystä, monitavoitteisten kosteikkojen rakentamista ja suonpohjien kestävää jatkokäyttöä. Lisäksi pyritään vähentämään metsäkatoa ja niitä päästöjä, joita syntyy metsän muuttumisesta rakennetuksi alueeksi sekä pelloksi.

Merkittävä osa koko sektorin vuosittaisista päästövähennyksistä voitaisiin saada aikaan hillitsemällä metsäkatoa sekä muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä.

Suomen metsäpinta-alaa voidaan lisätä joutoalueita metsittämällä

Vaikka metsien osuus Suomen maapinta-alasta on jo nykyään suuri, löytyy myös Suomesta alueita, joiden metsittäminen olisi viisasta ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Näitä ovat esimerkiksi viljelyn ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja turvetuotannosta vapautuneet suonpohjat. Etenkin turvepohjaiset joutoalueet ovat kasvihuonekaasujen päästölähde, joten niiden metsittämisellä voidaan vähentää päästöjä.

Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta on valmisteltu uusi tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea myönnetään mm. maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tuki on suunnattu yksityisille maanomistajille ja sitä haetaan Metsäkeskuksesta.

Metsäkatoa pyritään hillitsemään

Metsäkadon päästöt ovat Suomessa verrattain korkeat: yhteensä noin 3 milj. hiilidioksiditonnin verran kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. Tämä on suuruusluokaltaan noin viisi prosenttia Suomen vuotuisista kokonaispäästöistä. Metsän raivaamista pelloksi pyritään vähentämään tällä hetkellä kehittämällä lannan prosessointia ja hyötykäyttöä sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa käynnissä olevassa hankkeessa selvitetään muita metsäkadon hillitsemisen keinoja. (linkki Luken sivuille)

Kosteikkojen hoidolla saavutetaan monipuolisia hyötyjä

Kosteikkoja voidaan käyttää esimerkiksi vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ilmastokosteikkoja perustamalla pyritään vähentämään turpeen hajoamisen päästöjä nostamalla alueelle vedenpintaa. Alueiden uudelleen vettäminen hyödyttää myös luonnon monimuotoisuutta ja lisäksi turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan vähennettyä vesistökuormitusta.

Turvetuotantoalueille uusia jatkokäyttömuotoja

Turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäytöllä on merkitystä myös maankäyttösektorin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Energiaturpeen käytön ja tuotannon vähenemisen myötä turvetuotantoalueita siirtyy aiempaa nopeammassa tahdissa muuhun käyttöön. Turvetuotannon päätyttyä alueet voidaan esimerkiksi metsittää, ennallistaa, uudelleen soistaa tai ottaa erilaisten biomassojen tuotantoon tai uudenlaisiin viljelymuotoihin, kuten kosteikkoviljelyyn. 

Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta selvitetään turvetuotannosta vapautuvien alueiden uusia käyttömuotoja, arvioidaan niiden vaikutuksia hiilensidontaan sekä laaditaan työkaluja turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun. Vastaavasti edistetään turvetta korvaavien kasvualustojen ja kuivikkeiden kehittämistyötä.

Muualla palvelussamme

Ilmastokestävä maatalous
Ilmastokestävä metsätalous
Joutoalueiden metsitystuki
Kooste turvetuotantoalueita ja turvetta koskevista Hiilestä kiinni -hankkeista