Kosteikkoviljelystä uusia mahdollisuuksia turvepeltojen ilmastoviisaaseen viljelyyn – tutkitulla tiedolla tuetaan arvoketjujen muodostumista
Turvepeltoja on Suomen peltoalasta vain noin kymmenen prosenttia, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Siksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastoviisaasti tulevaisuudessa.
Pitkäaikaisen nurmen viljely on turvepeltojen helpoiten toteutettavissa oleva ilmastotoimi, joka vähentää päästöjä verrattuna yksivuotisten kasvien viljelyyn. Pohjaveden pinnan nostaminen turvepelloilla on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa maatalousmaan ilmastopäästöihin.
“Esimerkiksi nurmea viljeltäessä pohjaveden nostaminen pelloilla 60 sentin syvyydestä 30 senttiin käytännössä puolittaa turvepellon ilmastopäästöt, mutta aiheuttaa samalla omat haasteensa viljelyyn”, sanoo MMM:n neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström.
Turpeen hajoamisesta johtuvat kasvihuonepäästöt jatkuvat kuitenkin niin kauan, kun turvetta on pohjaveden pinnan yläpuolella ja turve on kosketuksissa ilman kanssa. Ilmastovaikutukseltaan suurin hyöty saadaan, kun turvepellon pohjaveden pintaa nostetaan niin paljon, että pelto muuttuu kosteikoksi. Silloin perinteisiä viljelykasveja ei voida viljellä, vaan tarvitaan kosteikkokasveja. Sellaisia ovat esimerkiksi ruokohelpi, paju ja osmankäämi.
Näille kasveille on jo jonkin verran käyttöä esimerkiksi kasvihuoneiden kasvualustana, karjan kuivikkeena ja biomassana polttokattiloissa. Kunnollinen markkina on kuitenkin vielä haussa. Myös maatalouden tukijärjestelmästä puuttuvat vielä kosteikkoviljelyn selkeät kannustimet. Jotta kosteikkoviljely todella pääsee käyntiin Suomessa, tulee sen koko arvoketjun olla kunnossa ja toimia.
“Kosteikkoviljelyssä ollaan uuden äärellä, mutta asian ytimessä. Asiaa kokeillaan ja tutkitaan parhaillaan, eikä ole vielä tarkoituksenmukaista, että kosteikkoviljelyä alettaisiin laajapohjaisesti edellyttämään siellä, missä turvepellot muodostavat suurimman osan peltoalasta”, sanoo Tapio-Biström.
Yksi Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden rahoituksen saaneista hankkeista on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämä “Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon”. Hankkeessa viljellään ruokohelpiä siikajokisen maanviljelijän Rauno Haapalan kosteikoksi muutetulla turvepellolla. Hankkeessa on Luken ja Suomen ympäristökeskuksen lisäksi mukana kiteeläinen yritys Kiteen Mato ja Multa Oy, jonka menetelmin ruokohelvestä ja järviruo’osta tehdään kasvuturpeen korvaavaa kasvualustaa kasvihuoneille.
“Kyseessä on ensimmäinen peltomittakaavan kokoinen tutkimus kosteikkoviljelystä Suomessa. Aikaisemmin on viljelty vain koeruutuja. Tarkoituksemme on kartoittaa ruokohelven käyttöön perustuvan kasvualustatuotannon pullonkaulat pellolta kasvihuoneille ja tietenkin mitata kasvihuonekaasupäästöt ja todentaa ilmastovaikutukset”, sanoo Luken erikoistutkija Tuula Larmola.
Turpeen korvaaville kasvualustoille odotetaan olevan lähitulevaisuudessa kysyntää kotimaassakin, koska kasvuturpeen nosto on ollut erityisen kannattavaa energiaturpeen keruun yhteydessä. Energiaturpeen alasajon myötä myös kasvualustamarkkinoille tullee liikettä ja tilausta ilmastokestävämmille vaihtoehdoille. Lukessa on ruokohelpeen ja järviruokoon perustuvalla kasvualustalla saatu jo rohkaisevia tuloksia kasvihuonetomaatin viljelyssä: alustalla saatiin yhtä hyvä sato kuin turvepohjaisella alustalla tai kivivilla-alustalla.
“Kaiken kaikkiaan kosteikkoviljelyssä ollaan Suomessa vielä niin alkutekijöissä, että kaikenlaiselle todennetulle tiedolle on tarvetta. Kaikki Suomen turvepellot eivät esimerkiksi kaltevuuksien tai turvekerroksen ohuuden seurauksena ole kosteikkoviljelyyn soveltuvia. Yhtä lailla kosteikkoviljely voi edellyttää myös uudenlaista koneistoa. Kaikkia näitä kustannustekijöitä ja taloudellisia edellytyksiä tuotantoketjussa kartoitamme nyt ilmastovaikutusten lisäksi”, sanoo Larmola.
Ilmastokestävä maatalous turvemailla oli esillä myös 14.10. järjestetyssä webinaarissa, jossa kuultiin kymmenen teemaan liittyvän Hiilestä kiinni -hankkeen esittelyt. Tilaisuuden esitykset
Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma
Lisätietoja:
Marja-Liisa Tapio-Biström, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö
0295162400
marja-liisa.tapio-bistrom@gov.fi
Tuula Larmola
erikoistutkija, FT, dosentti (ekosysteemiekologia, Helsingin yliopisto)
Luonnonvarakeskus
0295 322 324
tuula.larmola@luke.fi
