Suomen pölyttäjähyönteiskantojen tila, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen merkitys maataloudelle (PÖLYHYÖTY)

Hakijat: Suomen ympäristökeskus SYKE

Vastuututkija: Juha Pöyry

Kokonaisrahoitus: 170 000 €

Hankeaika: 1.2.2019 – 31.3.2022

Kansainvälisen Luontopaneelin (IPBES) vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa maailmanlaajuisesti sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä, ja voi siten heikentää luonnonkasvien siementuotantoa ja viljelykasvien satotasoja. Tarve pölytyspalveluiden turvaamiseksi osana kestävää maataloutta on tunnistettu myös Suomen julkisessa keskustelussa. Tässä hankkeessa vastataan kolmeen keskeiseen tietotarpeeseen hyönteisten pölytyspalveluista keskittyen niiden tarjontaan, kehitykseen ja taloudelliseen arvoon koko maan mittakaavassa. Näihin tietotarpeisiin vastataan hankkeessa kolmen työpaketin (TP) kautta. Ensimmäisessä työpaketissa (TP1) kootaan yhteen ja analysoidaan olemassa oleva kvantitatiivinen tieto eri pölyttäjähyönteisryhmien kannanmuutoksista Suomessa viime vuosikymmeninä. Lisäksi tuotetaan kirjallisuusselvitys näiden ryhmien suhteellisesta merkityksestä viljelykasvien pölyttäjinä. Näiden tietojen pohjalta annetaan käytännön suosituksia pölytyspalvelujen turvaamiseksi. Toisessa työpaketissa (TP2) valmistellaan esitys pölyttäjäkantojen seurannan järjestämiseksi Suomessa. Tämän pohjaksi kerätään olemassa oleva tieto käytettävissä olevista seurantamenetelmistä, sekä testataan ja sovitetaan niistä parhaaksi arvioitu Suomen olosuhteisiin. Vapaaehtoisia seurantamenetelmän testaajia etsitään perhosharrastajista ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) jäsenistöstä. Seuraavaksi tunnistetaan tahot, jotka voisivat ottaa vastuun seurannan koordinaatiosta ja rahoituksesta, sekä aloitetaan näiden kanssa neuvottelut seurannan käynnistämiseksi. Kolmannessa työpaketissa (TP3) tuotetaan kattava arvio hyönteispölytyksen taloudellisesta arvosta Suomessa ja kartoitetaan tarhamehiläisiin perustuvan pölytyspalvelun tarjonta maan eri osissa. Jälkimmäisen tavoitteen osana toteutetaan laajamittainen kyselytutkimus SML:n jäsenistölle. Hankkeen kaikissa työpaketeissa tehdään läheistä yhteistyötä SML:n kanssa sekä ylläpidetään tiiviitä yhteyksiä tulosten loppukäyttäjiin tulosten käytännön sovellettavuuden varmistamiseksi. Hanke on osa maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmaa (MATO).