- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
Hakijat: Turun yliopisto/Tulevaisuuden tutkimuskeskus, e2 Tutkimus, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu
Vastuututkija: Tuomas Kuhmonen (Turun yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 207 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2023
Kansallinen ja kansainvälinen ruokapolitiikka ja yhteiskunnallinen keskustelu on keskittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ruokajärjestelmän hintakilpailukyvyn edistämiseen. Ruokajärjestelmän kokonaiskilpailukyky ei kuitenkaan muodostu vain tuotantokustannusedusta vaan myös järjestelmän kyvystä täyttää perustehtävänsä – ruuan riittävästä tarjonnasta – erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Nykyinen ruokajärjestelmä perustuu syvään työnjakoon ja erikoistumiseen, joka samalla merkitsee järjestelmän osapuolten suurta riippuvuutta toisistaan. Tämän tutkimuksen kohteena on erityisesti näistä keskinäisriippuvuuksista aiheutuva ruokajärjestelmän haavoittuvuus, joka uhkaa ruokajärjestelmän kykyä täyttää perustehtävänsä. Haavoittuvuuksien vähentäminen edellyttää näiden keskinäisriippuvuuksien systeemistä tarkastelua, minkä avulla voidaan tunnistaa keskeisiä ratkaisupisteitä. Haavoittuvuuksien muutoksia arvioidaan kolmen skenaarion avulla. Toimijaverkkoanalyysi paljastaa mahdolliset toimenpiteet haavoittuvuuksien vähentämiseksi kussakin skenaariossa; samalla se kertoo haavoittuvuuksien siirtymistä ja kerrannaisvaikutuksista näiden toimenpiteiden seurauksena.