Sivustoa päivitetään! 

Suomi on yksi maailman pohjoisimmista ruuantuotantoalueista ja olemme omavaraisia ruuan tuotannon suhteen. Muuttuva maailma haastaa meidät. Tarvitsemme yhteisen vision ja strategian siitä, millainen ruokamaa haluamme tulevaisuudessa olla ja miten varmistamme pohjoisen puhtaan ruuan tuleville sukupolville ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kansallinen ruokastrategia luo vision siitä, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040, mitä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi tarvitaan ja millaisiin muutoksiin on syytä varautua. 

Ruuantuotannon pitkän aikavälin strategiatyön vaiheet vuonna 2025

Ruuantuotannon pitkän aikavälin strategiatyön vaiheet ovat osallistava strategiatyö, strategiset valinnat ja lausunnot ja lopullinen sanoitus.

Ruuantuotannon pitkän aikavälin strategia valmistuu joulukuussa 2025. Strategia luo yhteisen näkemyksen taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä ruokajärjestelmästä ja tukee EU:n seuraavan yhteisen maatalouspolitiikkakauden (CAP) suunnittelua. Strategiaa on laadittu asiantuntijayhteistyönä ja laajasti osallistavana prosessina.

Strategian perustana on ymmärrys suomalaisen ruuantuotannon nykytilasta. Ensin luotiin yhdessä visio, joka kertoo sellaisesta ruokajärjestelmän tulevaisuuden toiminnasta, joka parantaa ja ylläpitää hyvinvointia, jatkuvuutta ja pitkän aikavälin menestystä. Sen jälkeen on suunniteltu ja valittu keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan ja visiosta tulee totta.

Yhteistyötahot

Strategiaa on valmisteltu kiinteässä sidosryhmäyhteistyössä. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat olleet suomalaisen ruokajärjestelmän toimijat, esimerkiksi maanviljelijät ja elintarviketeollisuus. Osallistumiseen on ollut tarjolla useita eri vaihtoehtoja; alueellisia työpajoja, Teams-työpajoja, webinaareja, haastatteluja ja kyselyitä. 

Maa- ja metsätalousministeriön ruokastrategian valmisteluun liittyvä verkkokysely keräsi 12.3.–27.4.2025 välisenä aikana yhteensä 3768 vastausta. Vastaajat edustivat laajasti ruokajärjestelmän eri osapuolia, suurimpina ryhminä kuluttajat ja alkutuottajat. Tutustu kyselyn tuloksiin täällä (.pdf)

Strategiatyötä ohjaa poikkihallinnollinen ja ruokajärjestelmän eri sektoreilta koostuva asiantuntijajoukko. Ryhmä ohjaa ja edistää ruuantuotannon pitkänaikavälin strategian ja kasvuohjelman edistymistä. Ohjausryhmä informoi Puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmää työn edistymisestä.

Strategiatyön taustaa

Strategiatyö on jatkoa Ruokapoliittiselle selonteolle vuodelta 2017 ja Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumin visiotyölle vuodelta 2022.

Nuorten ruokaraati 2025

Osana Kansallisen ruokastrategian valmistelua järjestetään Nuorten ruokaraati. Ruokaraadin tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin paremmin strategian valmistelussa ja toimeenpanossa. Nuorten ruokaraati on kohdennettu kansalaispaneeli, joka muodostuu 40 satunnaisotannalla valitusta 18-24 -vuotiaasta nuoresta.

Tämä joukko pääsee yhdessä työskentelemään marraskuussa 2025 läsnä- ja etäkokouksissa sekä pohtimaan Suomen ruokajärjestelmän tulevaisuutta. Ruokaraadissa nuoret pääsevät pohtimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä tulevaisuuden kestävän ruuantuotannon ja kulutuksen edistämiseksi Suomessa, ja millä toimilla nuorten osallistumista kestävään ruuantuotantoon ja kulutukseen voidaan tukea. 

Nuorten ruokaraadin järjestää maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen kanssa. Nuorten ruokaraatia rahoittaa myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.   

Lue lisää Nuorten ruokaraadin verkkosivuilta.

 

  • 1 »

    Terveys, hyvinvointi ja suojelu.

  • 2 »

    Metsät ovat uusiutuva luonnonvara ja taloudellisen sekä henkisen hyvinvoinnin lähde. Metsät ovat olennainen osa Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta.

  • 3 »

    Maaseudun kehittyvät elinkeinot, kilpailukykyiset yritykset, hyvinvoivat ihmiset ja puhdas ympäristö.

  • 4 »

    Elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus, valvonta, kiintiöt

  • 5 »

    Riistanhoidolla pyritään lisäämään, säilyttämään tai parantamaan riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa.

  • 6 »

    Euroopan unionissa tehtävät päätökset määrittelevät politiikan keskeisen sisällön. Maa- ja metsätalousministeriöllä on lisäksi laajat kansainväliset suhteet.