Ajankohtaista
Suomen metsien käyttöä ohjataan lainsäädännön ohella useilla kansallisilla strategioilla ja ohjelmilla, joista keskeisin on juuri uudistettu vuoteen 2035 ulottuva kansallinen metsästrategia. Tältä sivulta löydät ajankohtaiset tiedot metsäpolitiikkaa ohjaavista strategioista, lainsäädännön päivityksistä ja metsien hoidon ohjauksesta.
Strategiat ja ohjelmat
Kansallinen metsästrategia sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset. Kansallinen metsäneuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 vuoteen 2035 ulottuvan Kansallisen metsästrategian (KMS2035). Strategian toimeenpano aloitettiin vuoden 2023 alussa. Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 19.10.2023 periaatepäätöksen Kansallinen metsästrategia 2035:stä.
Kansallisessa metsästrategiassa kuvataan keskeiset metsäalan kehittämisen tavoitteet ja painopisteet. Kansallinen metsästrategia 2035 on yhteensovittava elinkeinostrategia. Siinä yhdistyy ajanmukaisesti kokonaisvaltainen kestävä kehitys sekä myös metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Lisätietoja
Kansallinen metsästrategia 2035
Neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 029 516 2045
Valtioneuvosto hyväksyi ja antoi eduskunnalle selonteon maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta heinäkuussa 2022. Suunnitelman avulla maankäyttösektori kytketään entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Ilmastokestävän metsätalouden osalta tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa metsien hiilinieluja huolehtimalla metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä sekä edistämällä monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja. Metsäpinta-alaa pyritään lisäämään mm. joutoalueita metsittämällä ja metsäkatoa vähentämällä. Tavoitteena on edistää myös pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden käyttöä. Maankäyttösektorin ilmastotoimia edistetään myös nykyisillä ohjaus- ja kannustejärjestelmillä, sekä hanketoiminnalla etenkin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudessa.
Lisätietoja
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISU
Ilmastokestävän metsätalouden hankkeet
Neuvotteleva virkamies Reetta Sorsa, p. 029 162 087
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSO 2008–2025 tavoitteena on lisätä metsien suojelua vapaaehtoisin keinoin. Ohjelma täydentää Kansallista metsästrategiaa ekologiseen kestävyyteen liittyvissä tavoitteissa. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelman aikana pyritään rauhoittamaan yhteensä 96 000 hehtaaria metsämaata vuoteen 2025 loppuun mennessä, minkä lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli lähes 93 000 hehtaaria.
Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria.
METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisältö ja uudet tavoitteet määritellään viimeistään vuonna 2025.
Lisätietoja
Metso-ohjelma
Metsonpolku.fi
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 029 516 2190
Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Helmi-ohjelman keskeinen tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Kunnostus- ja hoitotoimia keskitetään, jotta ne olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman vaikuttavia. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun parantamiseksi.
Lisätietoja
Helmi-ohjelma
Yhteyshenkilö MMM:ssa: neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 029 516 2190
Ilmasto- ja energiastrategia
Suomi on asettanut tavoitteeksi nostaa vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuuden yli 50 prosenttiin loppukulutuksesta, energiaomavaraisuuden kasvattamisen yli 55 prosenttiin, Suomeen tuodun öljyn kotimaisen käytön puolittamisen sekä uusiutuvan energian osuuden nostamisen.
Vuoden 2022 ilmasto- ja energiastrategiassa päähuomio strategian politiikkatoimissa kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Strategia kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektoreilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.
Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategiassa koskevat sekä hiilinieluja että uusiutuvan energian lisäämistä koskevat linjaukset.
Lisätietoja
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta
Strategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö
Yhteyshenkilö MMM:ssa: neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola p. 029 5162 350
Biotalousstrategia
Keväällä 2022 julkaistu päivitys Suomen biotalousstrategiasta pyrkii edistämään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, minkä avulla tuetaan talouskasvua, työllisyyttä ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Strategian visiona on kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää. Strategian päämäärä on luoda Suomeen kilpailukykyisen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta alalle, sekä varmistaa biomassojen käytettävyys ja kestävä käyttö. Vuonna 2024 jatketaan strategian toimeenpanon suunnittelua ja toteutusta.
Lisätietoja
Biotalousstrategia
Biotalouden hankkeet
Strategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö
Yhteyshenkilö MMM:ssa: biotalousneuvos Anne Vehviläinen, p. 029 516 2236
Päivitykset lainsäädäntöön ja metsänhoidon ohjaukseen
Tukijärjestelmä joutoalueiden metsittämiseksi oli voimassa vuosina 2021-2023 eli tukijärjestelmä on päättynyt. Tukea haettiin metsäkeskuksesta ja hakemusten tuli olla metsäkeskuksessa vuoden 2023 loppuun mennessä. Metsäkeskus teki tukipäätökset 30.6.2024 mennessä. Tukea myönnettiin yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen.
Lisätietoja:
Joutoalueiden metsitystuki
Luonnos joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaihetta koskevaksi hallituksen esitykseksi:
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 29 §:n muuttamisesta
Metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä Metka tuli voimaan 1.1.2024. Metka korvasi nykyisen Kemera-tukijärjestelmän.
Metsätalouden kannustejärjestelmän tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yksityismetsien hoitoa ja käyttöä. Kannustejärjestelmään sisältyy seuraavat tuet: taimikon ja nuoren metsän hoito, terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen, metsätalouden tieverkosto, ympäristötuki, metsäluonnon hoito ja kulotus. Tukea voidaan myöntää myös taimikon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen.
Metsätalouden määräaikaiseen kannustejärjestelmään liittyviä säädöksiä esitetään muutettavaksi kehysriihessä 2024 tehtyjen päätösten vuoksi. Lausuntokierrokselle lähetetyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että kannustejärjestelmästä poistettaisiin uusien metsäteiden tekemisen tuki sekä mahdollisuus tehdä uutta tietä yksityisteiden perusparannushankkeiden yhteydessä. Lisäksi mahdollistettaisiin taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemusten hylkääminen, jos käytettävissä olevista määrärahoista on niukkuutta. Lakiin tehtävät muutokset tulisivat voimaan 1.1.2025.
Valtioneuvoston asetukseen tehtäisiin vastaavat uusien metsäteiden tuesta luopumiseen liittyvät muutokset. Lisäksi tarkistettaisiin taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoja. Taimikon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä toteutettavasta pienpuun keruusta maksettavaa lisää sekä ja yksityisteiden perusparannuksen tukitasoa alennettaisiin. Tukiehtoja ja tukitasoja koskevat muutokset tulisivat voimaan vasta 1.1.2026.
Metsätalouden kannustejärjestelmää koskevat laki- ja asetusluonnokset lausuntokierrokselle (MMM:n tiedote 19.6.2024)
Lisätietoja:
Metsäneuvos Niina Riissanen p. 029 5162 339
Metsänhoidon suositukset ovat ohjeistus metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Ne kokoavat parhaat keinot ja vaihtoehdot suomalaisen metsän kestävään hoitoon. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle perusteita metsänhoidon ja -käytön valintoihin. Niiden tavoitteena on neuvoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoisuudesta huolimatta metsänhoidon suositukset ovat laajasti käytössä suomalaisessa metsätaloudessa.
Suosituksia päivitetään säännöllisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositustyössä on uudistettu sisällöt ilmastokestävän metsätalouden mukaisiksi. Metsätuhoriskeistä ja niiden hallinnasta sekä suometsien hoidon kokonaisuudesta on julkaistu päivitetyt suositukset. Harvennusmalleja uudistetaan toimimaan dynaamisesti. Vuonna 2022 käynnistyi talousmetsien luonnonhoidon suositusten uudistaminen.
Lisätietoja:
Metsänhoidon suositukset, MMM
Metsänhoidon suositukset, Tapio
Neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 029 516 2045