Maatalous uusiutuvan energian tuottajana ja käyttäjänä

Maatilat ovat nykypäivänä merkittäviä uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Luonnonvarakeskuksen energiakyselyn mukaan jo yli 40 % maa- ja puutarhatilojen kaikesta energian kulutuksesta on tuotettu kotimaisella uusiutuvalla energialla. Pääosa tästä on tilojen hake- ja pellettilaitoksissa omaan käyttöön tuotettua lämpöenergiaa, mutta myös muut uusiutuvan energian muodot kiinnostavat viljelijöitä yhä enemmän, esimerkiksi maatilojen investoinnit aurinkoenergiaan ovat nousussa. Uusiutuvan energian investointeihin voi saada tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 (maaseutuohjelma).

Biomassat

Suomessa peltobiomassaa käytetään energiantuotannossa toistaiseksi vähän. Peltobiomassoilla tarkoitetaan pelloilla kasvatettuja energiakasveja tai muiden peltokasvien jätteitä tai tähteitä.  Peltobiomassoja ovat muun muassa olki, energiapaju, ruokohelpi, öljykasvit, nurmi ja kasvintuotannossa syntyvä lajittelujäte. Näitä massoja voidaan käyttää polttoaineena sinällään tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Polttoaineilta vaadittavien kestävyyskriteerien saavuttaminen on kuitenkin muun muassa alhaisten satotasojen takia usein hankalaa. Uusiutuvan energian direktiivi ja siihen perustuva kansallinen lainsäädäntö säätelevät sitä, millä reunaehdoilla biomassat ovat kestäviä energiantuotannon raaka-aineina.

Kestävyyskriteerit (Energiavirasto)

Biokaasutuotannossa maataloudesta peräisin olevat biomassat ovat suuri käyttämätön voimavara.

Biokaasulla jätteestä energiaa

Energia- ja ilmastostrategiaa varten tehtyjen selvitysten mukaan biokaasutuotannon suurimmat raaka-ainepotentiaalit ovat maatalouden biomassoissa kuten lannassa ja nurmessa. Kotieläinten lantaa syntyy Suomessa noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa ja on arvioitu, että vuonna 2030 lantabiokaasua voisi tuottaa 1,75 TWh vuosittain sekä nurmen ja lannan yhteiskäsittelyssä vielä moninkertaisesti enemmän.

Sekä maatiloilla että maaseudulla toimivien yritysten biokaasulaitosten rakentamiseen voidaan myöntää investointitukea maaseutuohjelmasta. Suurille laitoksille myönnettävät tuet kuuluvat puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

Maatalouden investointitukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin siltä osin kuin energia käytetään maatalouden omassa tuotantotoiminnassa. Lisäksi maatilojen uusiutuvan energian tuotannossa tarvittaviin investointeihin voidaan myöntää valtiontakaus.

Ohjelmakaudella 2014-2020 maaseutuohjelmasta myönnettävä yritysrahoitus uusiutuvaan energiaan laajentui koskemaan mikroyritysten lisäksi myös pienille yrityksille myönnettävää rahoitusta. Yritykset voivat toimia joko maatilojen yhteydessä tai itsenäisinä yrityksinä ilman maatilakytkentää. Yritysrahoituksella voidaan tukea yrityksen perustamista, investointien toteuttamiskelpoisuuden selvittämistä sekä yritysten tekemiä investointeja. Tuettavan yrityksen on kuitenkin sijaittava alueella, jonka paikallinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on määritellyt maaseutualueeksi.

Tulevaisuuden kehityssuunnat

Halvin ja yksinkertaisin tapa hyödyntää biokaasua on polttaa se lämpimän veden tuotantoon tarkoitetussa kaasukattilassa lämmitystarkoituksiin. Yhdistetylle lämmön- ja sähköntuotannolle (CHP, Combined Heat and Power) biokaasusta on olemassa useita erilaisia teknisiä ratkaisuja. Sähkön tuottaminen omaan käyttöön on kannattavaa, mutta verkkoon myytävän sähkön tuottamisessa maatilakokoluokan laitosten kannattavuus on heikko.

Vaikka maatilakohtaisten biokaasulaitosten määrä on kannattavuussyistä pysynyt toistaiseksi pienenä, avaa biokaasun liikennekäytön lisääntyminen uusia näkymiä myös maatilasektorin biokaasutuotannolle. Jos biokaasun liikennekäyttö laajenee, myös pienempien tuottajien ja jakelijoiden toimintamahdollisuudet todennäköisesti paranevat.

Biokaasulaitokset toimivat energiantuotannon lisäksi myös välineinä jätteiden käsittelyyn ja ravinteiden kierrättämiseen. Biokaasuprosessin läpikäynyttä biomassasta ja vedestä koostuvaa massaa kutsutaan käsittelyjäännökseksi. Siinä on kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa ne ravinteet, jotka syötteessä oli ennen biokaasuprosessia. Se onkin tiloille arvokasta lannoitetta, jolla voidaan korvata ostolannoitteita. Mädätysjäännös voidaan myös käsitellä linkoamalla, jolloin kiinteä ja nestemäinen osa erottuvat toisistaan. Tärkeää on, että ravinteet kiertävät oikeaan paikkaan.

Muualla palvelussamme

Investoiva maatila

Biomassojen kestävyyskriteerit

Biokaasua tankkiin – selvitys maatalouden liikennebiokaasun tuotannosta ja jakelusta

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön

Muualla verkossa

Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus 2016 (LUKE)

Maatalouden investointituet (Mavi)

Energiatuki(TEM)

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen 2030

Biokaasun tuotanto maatilalla(Motiva)

Maatalouden biomassat biokaasulaitoksessa(ProAgria)

Maatilojen biokaasulaitokset - Mahdollisuudet, kannattavuus ja ympäristövaikutukset (Luke)

Suomen biokaasulaitosrekisteri 20 – Tiedot vuodelta 2016 (Suomen Biokaasuyhdistys r.y.)