FI SV EN

Maatalouden kilpailukyky

Maatalouden kilpailukyvystä huolehtiminen ja sen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kannattava ja kilpailukykyinen maatalous on koko kotimaisen elintarviketuotannon peruspilari. 

Maatalouden kilpailukyky muodostuu tuotannon kannattavuudesta, tuottavuudesta sekä tuotantopanosten ja maataloustuotteiden välisistä hintasuhteista. Suomen maatalouden kilpailukykyä haastavat monet eri tekijät. Suomessa on esimerkiksi eteläisempään Eurooppaan verrattuna matala satotaso, peltorakenne on paikoin pirstaleinen ja välimatkat ovat pitkiä. Pohjoinen sijainti puolestaan vaikuttaa muun muassa kasvukauden pituuteen sekä tuotantokustannuksiin, jotka ovat monia kilpailijamaita korkeammat. 

Ilmasto ja ympäristö tarjoavat meille myös monia vahvuuksia. Lisäksi viljelijöiden korkea osaaminen ja koulutus sekä laadukas tutkimus tarjoavat hyvän perustan laadukkaiden elintarvikkeiden ja puhtaan ruuan tuotannolle.

Suomen maatalouden rakenne muuttuu. Rakennemuutoksen myötä maatilojen määrä vähenee muutaman prosentin vuosivauhtia ja samalla tilojen keskikoko kasvaa, joten tilamäärän vähenemisestä huolimatta maatalousmaa säilyy tuotannossa. Samalla tuotanto tehostuu ja tuottavuus kasvaa.  

Maatalouden hallittu rakennemuutos, tuotannon kehittäminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen vaativat paljon suuria pääomaa sitovia investointeja. Maatalouden investointituella on merkittävä rooli näiden investointien mahdollistajana. 

Tuottavuuskasvua on mahdollisuus saavuttaa myös esimerkiksi ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja lisäämällä automatisoinnin määrää. Tilakohtaisen tuotantomäärän kasvu mahdollistaa osaltaan nykyaikaisten tuotantomenetelmien käyttöönoton lisääntymistä. Moni nykyaikainen tuotantomenetelmä tai –teknologia vaatii riittävän suuren tuotannon ollakseen tarkoituksenmukainen sekä taloudellisesti kannattava. 

Maatalouden kilpailukykyä on mahdollista parantaa myös vastaamalla paremmin markkinoiden kysyntään. Arvovalinnat ohjaavat yhä enemmän kuluttajien ostopäätöksiä. Osa maatalouden investointituesta suuntautuu suoraan eläinten hyvinvointi- ja ympäristökohteisiin. Näin autetaan viljelijöitä vastaamaan entistä paremmin odotuksiin, joita heitä kohtaan asetetaan, ja samalla tuotantotapa vastaa paremmin kuluttajien odotuksia. 

Nuoren viljelijän aloitustuki puolestaan helpottaa taloudellista taakkaa sukupolvenvaihdoksissa ja osaltaan pyrkii luomaan edellytyksiä tilan kehittämiselle.
 

Muualla verkossa

Lisätietoja

Sanna Koivumäki, maatalousylitarkastaja 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö 0295162437