EU:n lajisuojelu ja strategiat

Euroopan unionin lainsäädäntöön vaikuttavat monet unionin strategiat, joista riistatalouden kannalta tärkeimpiä ovat niin sanottu biodiversiteettistrategia sekä kestävän kehityksen strategia. Euroopan unionin biologista monimuotoisuutta koskeva strategian tavoitteena on ennakoida, estää ja ehkäistä biologista monimuotoisuutta merkittävästi vähentäviä tai tuhoavia syitä. Biodiversiteettistrategiaa ollaan päivittämässä ja päivitetyn strategian keskeisenä tavoitteena on pysäyttää lajien ja luontotyyppien tilan huononeminen sekä parantaa niiden tilaa merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin kestävän kehityksen strategia perustuu periaatteeseen, jonka mukaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella koordinoidusti, ja niiden vaikutukset olisi otettava huomioon päätöksenteossa. Kestävän kehityksen strategialla on neljä painopistettä, joita ovat ilmastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnonvarat.

Luontodirektiivi

Luontodirektiivi (1992/43/ETY) on Euroopan unionin direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta.

Direktiivin tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä varmistamalla luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Direktiivin mukaisia toimenpiteitä suoritettaessa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

Riistaeläimiin kuuluu direktiivissä mainittuja yhteisön tärkeinä pitämiä eläinlajeja, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Riistaeläimistä seuraavat lajit on merkitty luontodirektiiviin: ahma, euroopanmajava, harmaahylje, ilves, itämerennorppa, karhu, metsäjänis, metsäpeura, näätä ja susi.