Arvoketjussa raaka-aineesta jalostetaan tuote, ja se kuljetetaan loppukäyttäjälle. Arvoketjun muodostavat toimitusketjun organisaatiot tai yritykset, joista jokainen tuo jotain lisäarvoa tuotteeseen. 

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa biologisen elämän monimuotoisuutta eli elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Bioenergia on uusiutuvaa energiaa, jota voi tuottaa erilaisista biomassoista, kuten esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä.

Biotalous on alueellista, paikallista ja globaalia. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä.

Erätalous tarkoittaa metsästystä, vapaa-ajankalastusta sekä suurpetojen katselu- ja kuvaustoimintaa sekä niihin perustuvaa elinkeinotoimintaa (ml. matkailu).  

Viljelykasvien, kotieläinten, metsäpuiden ja kalojen geenivaroilla tarkoitetaan eri lajien välistä ja lajinsisäistä perinnöllistä vaihtelua, kuten viljelykasvilajikkeita, kotieläinrotuja, metsäpuiden alkuperiä ja kalakantoja. 

GMO tarkoittaa geenitekniikalla muunnettua organismia. Geeninsiirtotekniikalla voidaan ihmisen rakentama yhdistelmägeeni siirtää kasviin, eläimeen tai bakteerin, ja näin muuttaa niiden perimää. Kun GMO:ta käytetään elintarvikkeen raakaaineena, puhutaan muuntogeenisestä elintarvikkeesta.

Hiilineutraali toiminta ei muuta ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ajanjaksolla. Hiilineutraali talous tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. 

Horisontti 2020 (H2020) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin 8. puiteohjelma (2014-2020) Seuraava eli 9. puiteohjelma vuosille 2021 – 2027 on nimeltään Horisontti Eurooppa (HEU). 

Huoneistotietojärjestelmä on rekisterien ja niihin liittyvien asiointijärjestelmien muodostama kokonaisuus. Maanmittauslaitos vastaa rekisterin ylläpidosta sekä siihen liittyvästä asiointi- ja tietopalvelusta. 

Toimeliaisuuden ja asukkaiden siirtyminen kiihtyvällä vauhdilla kasvaviin asutuskeskuksiin luo kaupunkeja ja kasvattaa entisiä. Kaupungeissa asukastiheys ja toimintojen moninaisuus vahvistavat kasvua ja imevät entisestään väkeä maaseudulta kaupunkeihin. Kaupungit ovat monille houkuttelevia keitaita ja tarjoavat maaseutua enemmän mahdollisuuksia työntekoon ja vapaa-aikaan.

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet koko maapallon väestölle ottaen huomioon luonnonvarojen riittävyyden myös tulevaisuudessa. Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemin toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. 

Kiertotalous ohjaa jakamaan ja kierrättämään palveluja ja materiaaleja. Se ei tuota jatkuvasti lisää tavaroita, eikä se synnytä jätettä, koska ylijäävät materiaalit ovat raaka-ainetta uusille tuotteille. Materiaalien arvo säilyy ja ympäristön haittavaikutukset vähenevät. Kiertotalous avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja talouskasvuun

MMM:n toimialaan kuuluu kolttalaki vuodelta 1994. Ensimmäinen kolttalaki on kuitenkin jo vuodelta 1955 ja liittyy kolttien asuttamiseen Suomeen toisen maailman sodan jälkeen. Nykyisellä kolttalailla tuetaan kolttien asuinoloja ja kolttien perinteisiin perustuvaa asianhoitoa, johon kuuluvat kyläkokoukset ja kolttien luottamusmies.

Kylä on asutustihentymä maaseudulla, yhden tai useamman perinteisen kulkuväylän varrella. Elävässä kylässä on yhteisiä toimivia tiloja, kuten esimerkiksi kauppa, koulu, kirkko tai seurantalo, jotka kytkevät asukkaita yhteen ja toimivat kokoontumispaikkoina. Kylällä on aikojen saatossa muotoutuva oma identiteetti, vahvempi tai heikompi, joka osaltaan erottaa sen muista kylistä.

Luomu on tapa tuottaa elintarvikkeita ilman kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Luomun tuotantoa säädellään omalla lainsäädännöllä.

Luonnonvaratalous tarkoittaa luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvaa talouden osaa. Luonnonvarojen – kuten metsien ja veden – kestävä käyttö ja niistä nauttiminen ovat monen tuotannonalan keskiössä matkailu- ja hyvinvointipalvelut mukaan lukien.  
 

Maaseutu on paikka asua ja elää, tilaa ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Toimivat laajakaistayhteydet kasvattavat maaseudun mahdollisuudet lähes rajattomiksi. Maaseutu on toiminnan paikka, mutta monille se tarjoaa myös lepoa. Maaseutuja on monia, eikä kylä idässä ole samanlainen kuin kylä saaristossa.

Maatalous tarkoittaa maaperän eli peltojen kasvupotentiaalia hyödyntävää ruuan raaka-aineiden tuotantoa eli alkutuotantoa erotuksena vedessä ja metsässä tapahtuvasta ruuan tuotannosta. Maatalouteen kuuluu mm. peltoviljely, puutarhatuotanto, maidontuotanto ja lihantuotanto

Maatalousbyrokratia on laadukkaan suomalaisen ruuan edellytys ja kirous. Säännöt ja seuranta varmistavat vastuullisen rahojen käytön ja tuotannon kestävyyden. Tehokkaan byrokratian oheistuotteina saadaan lisäkustannuksia ja runsaasti harmaita hiuksia.

Mikrobilääkeresistenssi eli bakteerien ja muiden mikrobien muuttuminen vastustuskykyisiksi mikrobilääkkeille.

Osakehuoneistorekisteri on maanmittauslaitoksen ylläpitämä rekisteri, joka sisältää tiedot osakkeiden omistajista, panttioikeuksista ja osakkeen hallintaoikeuteen kohdistuvista rajoituksista 

Paikkatieto on tietoa reaalimaailman kohteesta tai ilmiöstä, jonka sijainti tunnetaan. Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn sijaintiin; paikkaan tai alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja esimerkiksi temaattisia tai ajoittavia ominaisuuksia.

Ravinteiden kierrätys tarkoittaa esimerkiksi lannan, puhdistamolietteen, biojätteen ja muiden biomassojen käsittelyä niin, että niiden sisältämät hyödylliset ravinteet - erityisesti fosfori ja typpi - saadaan kiertoon ja hyödynnettyä, esimerkiksi lannoitteena. 
 

Ruokajärjestelmä on kokonaisuus, johon ruuan tuottajien, jalostajien, kauppojen, ravintoloiden, kuluttajien ja muiden ruokaketjun toimijoiden lisäksi kuuluvat kaikki muutkin tahot, jotka tavalla tai toisella osallistuvat järjestelmän toimintaan

Sininen biotalous on uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja vesiosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta.

Tietovarannot on looginen tietojen kokonaisuus, jota jokin taho hallinnoi. Tietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu. Julkishallinnon tietovarantoja ovat esimerkiksi väestörekisteri, kiinteistörekisteri, säädöstietokokoelma, monet tilastot sekä kartta- ja paikkatietoaineistot 

Uusiutuvat luonnonvarat ovat luonnonvaroja, joita luonnon omat prosessit synnyttävät jatkuvasti lisää. Esimerkiksi makeaa vettä saadaan lisää sateen kautta ja biomassaa kasvien kasvaessa. Uusiutuvat luonnonvarat vähenevät vain, jos niitä käytetään nopeammassa tahdissa kuin ne uusiutuvat

Vesihuolto on korkealaatuisen talousveden saatavuutta, asianmukainen viemäröintiä ja jätevesien puhdistusta

Vesiviljelyllä tarkoitetaan kalojen, simpukoiden ja äyriäisten sekä levien kaltaisten vesikasvien kasvatusta.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.