Yleisavustushaku maatalouden neuvontapalveluiden ja eräiden muiden kehittämistoimien valtionavustuksesta

Avustusta voidaan myöntää maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai maataloustuotteiden kaupan pitämisen alalla toimiville mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille ja muille yhteisöille. Lopullisen tuensaajan tulee olla maatalousalan yritys. Avustukset myönnetään momentilta 30.10.50, valtionavustus maatalouden neuvontapalveluihin ja eräisiin muihin kehittämistoimiin. Avustus on kohdennettua yleisavustusta, jota voidaan myöntää valtionavustuksen saajan tiettyyn osaan sen toiminnasta.

Avustuslaji: Yleisavustus

Kielet: Avustusta voi hakea kielillä: suomi, ruotsi.

Hausta vastaava valtionapuviranomainen: Maa- ja metsätalousministeriö - Markkinayksikkö

Yhteyshenkilöt:
Neuvotteleva virkamies Markku Himanen
puh. +358 295 162 472
markku.himanen@gov.fi

Taloustarkastaja Armi Virta
puh. +358 295 162 202
armi.virta@gov.fi

Haussa jaettavat varat: Valtion talousarvioesitys (TAE) vuodelle 2024 on 4 356 000 euroa. Lopullinen valtionavustuksen määrä tarkentuu eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion vuodelle 2024. Valtion talousarvion määräraha vuonna 2023 on 5 616 000 euroa.

Aikataulut: Haku on määräaikainen.

Hakuaika: Hakuaika alkaa 11.12.2023 klo 08.00 ja päättyy 10.1.2024 klo 16.00

Hakemukset tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle sähköisenä osoitteella kirjaamo.mmm@gov.fi. 

Tavoiteaika päätösten valmistumiselle: Päätökset pyritään tekemään 30 päivää hakuajan päättymisestä.

Tavoitteet ja mittarit

1. Tavoite: Neuvontapalvelujen hyödyntäminen

Neuvontapalveluja voidaan tarjota seuraavissa toimissa: 

  • riskinehkäisy ja -hallinta; 
  • nykyaikaistaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, alakohtainen yhdentyminen, markkinasuuntautuneisuus sekä yrittäjyyden ja innovoinnin edistäminen erityisesti eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden valmistelua ja toteuttamista varten; 
  • maatalouden digitaaliteknologiat (asetus 2021/2115 114 artiklan b alakohdat) ; 
  • työehdot, työnantajan velvoitteet sekä työterveys ja -turvallisuus ja sosiaalinen tuki maatalousyhteisöissä; 
  • kestävä rehuntuotanto, rehun ravinnepitoisuuden ja arvojen arviointi sekä tarpeisiin perustuvan kotieläinten ruokinnan dokumentointi, suunnittelu ja valvonta. 
  • kestävä ravinnehuolto, mukaan lukien maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevan välineen käyttö (asetus 2021/2115 15 artiklan 4 kohta); 
  • tiedonannossa Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi vahvistetut maatalouskäytännöt mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi; 
  • Neuvonta voi kattaa myös muita edellä mainittuja seikkoja, jotka liittyvät maatilan taloudelliseen suorituskykyyn ja ympäristönsuojelun tasoon, mukaan lukien kilpailukykyyn liittyvät näkökohdat. Siihen voi sisältyä neuvonta seuraavien kehittämiseksi: lyhyet toimitusketjut ja luonnonmukainen maatalous, kestävän energian säästäminen, energiatehokkuus, uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö maataloudessa, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen tai tuloksellisuuden paraneminen luonnon monimuotoisuuden suhteen sekä kotieläintalouden terveysnäkökohdat.

Tavoitteen mittarit:

  • Määrälliset mittarit: 
    • Edellä mainittujen toimien määrä. 
  • Laadulliset mittarit: 
    • Asiakaskokemus. 
    • Hakijan esittämä muu laadullinen mittari.

2. Tavoite: Kotieläinjalostustoiminnan edistäminen

Kotieläinjalostustoimintaa voidaan edistää: 

  • Kantakirjojen perustaminen ja ylläpito. 
  • Kolmansien osapuolien toteuttamat tai niiden puolesta toteutetut kokeet, joilla määritetään kotieläinten perimän laatu tai niiden tuotos, lukuun ottamatta kotieläinten omistajan tekemiä tarkastuksia ja maidon laatua koskevia rutiinitarkastuksia.

Tavoitteen mittarit

  • Määrälliset mittarit: 
    • Edellä mainittujen toimien määrä. 
  • Laadulliset mittarit: 
    • Asiakaskokemus. 
    • Hakijan esittämä muu laadullinen mittari. 

3. Tavoite: Tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeva toiminta

Tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta voidaan tarjota seuraavissa toimissa: 

  • Ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista koskevat toimet, mukaan lukien koulutuskurssit, työpajat, konferenssit ja valmennus; 
  • esittely- ja tiedotustoiminta ja 
  • innovaatioiden edistäminen mukaan lukien lyhytaikainen tilanhoitoa koskeva vaihto ja tilavierailut.

Tavoitteen mittarit:

  • Määrälliset mittarit: 
    • Edellä mainittujen toimien määrä. 
    • Tilaisuuksiin osallistuneiden määrä. 
    • Tiedotuksen saavutettavuus (lkm). 
  • Laadulliset mittarit: 
    • Asiakaskokemus. 
    • Hakijan esittämä muu laadullinen mittari.

Myöntöperusteet

Sovellettavat säädösperusteet

  • Valtionavustuslaki (688/2001)
  • Valtioneuvoston asetus (945/2023) maatalouden neuvontapalveluiden ja eräiden muiden kehittämistoimien valtionavustuksesta
  • Komission asetus (EU) 2022/2472 tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi

Yleiset myöntöperusteet

Yleiset strategiset tavoitteet

A1. Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häiriönsietokyky paranevat

  • A11. Kaikille on riittävästi turvallista ja terveellistä ruokaa
  • A12. Suomalaisen ruuan kysyntä ja viennin arvo kasvavat
  • A13. Tuotantopanosten saatavuus turvataan, omavaraisuusaste nousee ja ne säilyvät korkealaatuisina ja turvallisina
  • A14. Kuluttaja- ja markkinalähtöinen ruokajärjestelmä toimii kannattavasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti
  • A15. Maatalouden rakenne kehittyy, tuottavuus paranee ja elintarvikeomavaraisuusaste säilyy korkeana 
  • A16. Eläintaudit ja kasvintuhoojat ja niihin liittyvät riskit ovat hallinnassa
  • A17. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa

A2.  Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle

  • A21. Vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
  • A22. Luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yritystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä
  • A23. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja luovat pohjaa uusille ansaintamahdollisuuksille
  • A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan niiden kestävälle hyödyntämiselle
  • A25. Turvataan ja edistetään luonnon kantokykyä ja vahvistetaan riskien hallintaa
  • A26. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta
  • A27. Ehkäistään luontokatoa, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin

A3.  Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa

  • A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja monipuolistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
  • A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja yhteistyöverkostoja  
  • A33. Toimintaa tukeva infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvän elämän, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla ja saaristossa sekä vahvistavat alueellista yhdenvertaisuutta 
  • A34. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyö vahvistuvat 
  • A35. Alueita kehitetään kumppanuudessa maaseutu-, saaristo- ja kaupunkitoimijoiden kanssa
  • A36. Päätöksenteon valmistelussa tunnistetaan maaseutuun ja saaristoon kohdistuvia vaikutuksia ja tehdään ne näkyviksi

Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle

Avustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että

  1. tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä;
  2. avustuksen myöntäminen on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta;
  3. avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen; sekä
  4. avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Yleiset esteet avustuksen myöntämiselle

Avustusta voidaan myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos:

  1. valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain (39/1889) 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen mainitun lain 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana;
  2. valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen ulkomaalaislain (301/2004) 186 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana; tai
  3. valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Kenelle/mille avustusta voidaan myöntää

Valtionavustusta voidaan myöntää maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai maataloustuotteiden kaupan pitämisen alalla toimiville mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille ja muille yhteisöille.

Avustusta voidaan myöntää yhteisöille ainoastaan voittoa tavoittelemattomaan toimintaan eikä avustettava toiminta saa tuottaa voittoa.

Mihin käyttötarkoituksiin avustusta voidaan myöntää

Avustusta voidaan myöntää yhteen tai useampaan seuraavaan toimeen: 
neuvontapalveluihin; kotieläinjalostustoimintaan sekä tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin. 

Kustakin haettavasta toimesta tulee tehdä suunnitelma (hakulomake) ja talousarvio (talousarvio- ja tiliselvityslomake)

Avustusta hakevien yhteisöjen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaisena tarkoituksena tulee olla jokin edellä mainituista toiminnoista.

Mihin käyttötarkoituksiin avustusta ei voida myöntää

Neuvontapalvelujen hyödyntämisessä ja kotieläinjalostustoiminnan edistämisessä lopullinen tuensaaja ei voi olla vaikeuksissa olevalle yritys. Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa ja komission suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetuissa Euroopan komission suuntaviivoissa 2014/C 249/01 tarkoitettua vaikeuksissa olevaa yritystä. 

Tukea ei myönnetä eikä myönnettyä tukea makseta, jos tuen hakija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä tai Euroopan unionin maaseutu-, rakenne- ja investointirahastojen tuen takaisinperintäpäätöstä.

Katso lisäksi vakioehtojen kohta 3.2, ei-hyväksyttävät kustannukset 

Toiminnan toteutus

Toiminnan tulee olla vaikuttavaa, kustannustehokasta, laadukasta sekä toteuttamiskelpoista ja avustettavan toiminnan tulee olla kokonaisuutena arvioiden joko valtakunnallisesti tai tuotantosektorikohtaisesti kattavaa.

Kustannusarvio ja rahoitus

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustettavan toiminnan kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset. Kustannusten tulee olla kohtuullisia. Arviointiperusteena on toiminnan yleinen kustannustaso.

Lisäehdot

Avustuksen käyttöaika

Avustuksen käyttöaika on tarkoitettu aikavälille 1.1.2024 – 31.12.2024.

Avustuksen edelleen välittäminen

Valtionavustus myönnetään pääsääntöisesti hakijan itsensä järjestämään toimintaan eikä saaja ole tällöin oikeutettu välittämään valtionavustusta edelleen. 

Avustuksen välittäminen voi joissakin poikkeustapauksissa olla mahdollista. Välittämisen salliminen käy ilmi valtionavustuspäätöksestä. 

Välittämisessä tulee noudattaa vakioehdoissa (kohta 2.3) olevien ehtojen lisäksi seuraavaa: Valtionavustuksen saajan tulee valtionavustushakemuksessaan sekä avustuksen käyttöä koskevassa selvityksessä toimittaa avustuksen lopullisen käyttäjien hakemuksista sekä selvityksistä yhteenveto. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa valtionavustuspäätös ja päätökseen liittyvät muut asiakirjat avustuksen lopullisille käyttäjille.

Kuinka suuri osa kustannuksista enintään voidaan kattaa avustuksella?

  • 85%: 1. Neuvontapalvelujen hyödyntäminen, 2. tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskevat toimet ja 3. kantakirjojen perustaminen ja ylläpito.
  • 70%:  Kotieläinjalostustoiminnan edistäminen kolmansien osapuolien toteuttamien kokeiden osalta.

Hakukohtaiset poikkeukset vakioehtoihin

  1. Avustettavassa toiminnassa saadut tulot eivät vähennä hyväksyttäviä kustannuksia ja ovat tällöin käytettävissä saajan omavastuuosuuden kattamiseen.
  2. Ylijäämäisen valtionavustustoiminnan siirto taseeseen ja käyttö on mahdollista ainoastaan seuraavana vuonna. Mikäli valtionavustustoiminta on kahtena peräkkäisenä vuonna ylijäämäinen tai toisen vuoden alijäämä on pienempi kuin taseeseen siirretty ylijäämä, niin valtionavustuksen saajan on palautettava käyttämätön valtionapu. 
  3. Valtionavustustoimintaan käytettävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot ovat hyväksyttäviä toiminnan kustannuksia. Poistot tulee kohdentaa valtionavunalaiseen toimintaan aiheuttamisperiaatteen mukaan.
  4. Tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskevassa toiminnassa ulkomaan matkoja koskevat kustannukset voivat olla hyväksyttäviä, mutta ne tulee perustella valtionavustushakemuksessa. 

Vakioehdot

Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksen vakioehdot

Liitteet

***

Hakuun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia


Va-toiminta vs. muu toiminta

  • Suunnittelemme tekevämme hakemuksen niin, että haemme pääosin koko varsinaiselle toiminnalle valtionapua. Rajaamme siitä pois jäsenhankintaan, hallintoon, EU -hankkeisiin ja ”edunvalvontaan” liittyvät työt, matkakulut ja muut kulut. Käytännössä nämä ovat meidän työajasta noin X kk.
    Vastaus: Juuri noin (va-toimintaan liittyvät matkakulut ovat hyväksyttäviä). Katso lisäksi vakioehdot, kohta 3.2, ei-hyväksyttävät kustannukset.
     
  • Hakuilmoituksen mukaan avustusta hakevien yhteisöjen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaisena tarkoituksena tulee olla jokin edellä mainituista toiminnoista. Mihin tällainen vaatimus perustuu?
    Vastaus: Jos yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan yhteisössä ei tehdä valtionavusteista toimintaa, niin miten näette hakemisen olevan mahdollista?

Neuvontaa/kotieläinjalostustoiminnan edistämistä vai tietämyksenvaihtoa

  • Ilmeisesti kaikki toiminta (myös pienryhmät) kannattaa hakea tiedonvälitys osiosta? Eli neuvontaosion jutut ovat pääosin tilakohtaista neuvontaa?
    Vastaus: Kyllä, juuri noin, neuvonnassa kyseessä on yksi maatilayritys (jossa voi toki olla monta yrittäjää, esim. perheenjäsenet/osakkaat)
     
  • Organisaatiossa haetaan avustusta sekä neuvontapalvelujen hyödyntämiseen että tietämyksenvaihtoon ja tiedotukseen. Kumpaa tavoitetta arvotetaan enemmän valtionavustusta myönnettäessä?
    Vastaus: Tätä pohdintaa taidetaan käydä eniten ProAgriassa ja ehkä jossain muussakin organisaatiossa, jossa tehdään pääosin neuvontaa? Sinänsä kumpaakaan toimintaa ei arvoteta eri lailla, mutta neuvontaan myönnettävän valtionavustuksen suuruus on selkeämmin määriteltävissä kuin tietämyksenvaihtoon.
     
  • Organisaatiolla on neuvontatyötä, jossa asiakkaat lähestyvät puhelimitse ja toivovat saavan nopeasti vastauksen asiaan (eikä tällaisesta asiakastyöstä yleensä ole mahdollista laskuttaa), niin voiko tällaisen työn sisällyttää tietämyksenvaihtoon?
    Vastaus: Jos tosiaan näitä yhteydenottoja ei ole mahdollista sisällyttää osana yhteisön tarjoamia palvelupakettia (mikä tosiaan olisi suositeltavaa, koska on kuitenkin luonteeltaan neuvontatyötä), niin tämä voidaan sisällyttää tietämyksenvaihtoon.
     
  • Kuinka tiedon välityksen osa-alueella merkkaillaan näitä vaikuttavuuksia, kun käsittääkseni ei jokaiselta henkilöltä voida ottaa erikseen näitä dokumentteja ja allekirjoituksia tehdystä neuvonnasta?
    Vastaus: Neuvontapalveluissa tarvittavan vaikutuksen osoittamisen lomakkeet (osa I ja II) eivät koske tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta.

Neuvonnan sisältö

  • Kuinka paljon voi neuvonnan lisäksi olla kartoitustyötä/selvitystyötä?
    Vastaus: Neuvonnassa tarvittava selvitystyö voidaan sisällyttää valtionavusteiseen toimintaan, jolloin se on myös osana laskutettavaa työtä.
     
  • Kuinka tarkasti neuvontapalvelut tulee yksilöidä/ Miten neuvontapalvelut kuvataan toimintasuunnitelmassa, onko ne syytä kuvata esim. erillisinä asiantuntijapalveluina tai muuna tekemisenä? Vai kuvataanko toiminta mieluummin palvelukokonaisuuksina? 
    Vastaus: Neuvontapalvelut tulee kuvata siten, että niiden laajuus (työmäärä) käy ilmi kuvauksessa. Hakulomakkeen toimintasuunnitelmassa neuvontapalvelut tulee yksilöidä tarkemmalla tasolla kuin kannustavan vaikutuksen osoittamisen lomakkeessa.
     
  • Mikä on neuvontapalvelujen hyödyntämisessä asiakasmäärän ja asiakkaalle tehtävien toimien suhde / Mitä mittareita tulisi neuvontapalvelujen suunnitelmassa olla/Jos mittarina kuvataan palvelujen määrä, tarkoittaako se silloin asiakasmäärää vai yksittäisten palvelujen (tekemisten) lukumäärää?
    Vastaus:
    Valtioneuvoston asetuksen mukaan avustettavan toiminnan tulee olla kokonaisuutena arvioiden joko valtakunnallisesti tai tuotantosektorikohtaisesti kattavaa. Kattavuuden arvioimiseksi toimintasuunnitelmassa tulee kertoa myös tavoiteltavien asiakkaiden määrä yhteensä ja lisäksi erikseen mm. puutarha- ja luomuneuvonnan asiakkaiden määrä. Palvelujen määrä on neuvontapalvelujen mittari.

Hakemuksen täyttäminen/sisältö

  • Osioihin neuvontapalvelut, tietämyksenvaihto ja tiedotus sekä kotieläinjalostustoiminnan edistäminen. Halutaanko, että toimintasuunnitelmissa esitetään mieluummin laaja kuvaaminen taustoituksineen vai lyhyempi v. 2024 liittyvä avustettavan toiminnan kuvaaminen?
    Vastaus:
    Avustettava toiminta tulee kuvata riittävällä tasolla avustustarpeen perustelemiseksi. 
     
  • Voiko hakea useamman tavoitteen osalta rahoitusta?
    Vastaus:
    Kyllä
     
  • Sekä luomu- että puutarhaneuvontaan on myönnetty aiemmin erikseen valtionavustusta, jolloin ko. toiminnoille on myös asetettu omat tavoitteensa. Odotetaanko, että organisaatiot jatkossakin asettavat luomuun- tai puutarhaneuvontaan liittyviä palvelutavoitteita? 
    Vastaus
    : Kyllä, näistä toiminnoista tulee tehdä erillinen suunnitelma sisältäen määrälliset ja laadulliset mittarit. 
     
  • Jos hakee kahdelle toiminnolle valtionapua, niin tuleeko siis molemmista toimista täyttää oma hakemuslomake? Saako budjetit laatia kuitenkin yhdelle talousarviolomakkeelle?Vastaus: Sekä hakemuslomakkeella että talousarviolomakkeella on erilliset kohdat kaikille tavoitteille (toiminnoille) ja niille tehdään oma toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kyseessä on siis yksi hakemuslomake ja talousarviolomake, joihin tehdään 1-3 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Huom. hakemuslomakkeen kohtaan ”Haettava määrä (euro)” kirjataan haettava valtionavustus yhteensä.
     
  • Riittääkö varsinaisen hakulomakkeen liitteiksi laajempi hakemus, talousarvio (Excel), mittarit/toimien suunnitellut määrät ja yhdistyksen koko toimintasuunnitelma? 
    Vastaus: Vaadittavat liitteet on listattu hakulomakkeessa (enintään 8 kpl).
     
  • Harkinnanvaraisten valtionavustusten talousarvio-/ tiliselvityslomake, kaksi kysymystä: 1. mitä tarkoitetaan sarakkeella ”Edellinen vuosi”, 2. Miten kirjataan MMM:n yleisavustus/MMM:n hallinnonalan erityisavustukset sarakkeeseen ”Muu varsinainen toiminta”?
    Vastaus: 1. Edellisellä vuodella tarkoitetaan edellisen vuoden eli vuoden 2023 talousarviota.  2. Kyseiset tuottorivit ovat virheellisesti lukitut eikä niitä voida täyttää. Tämän vuoksi kyseiset tuotot tulee kirjata joko kohtaan ”valtiolta laskutetut palvelut” tai ”muut toiminnan tuotot”.   Huom. ”Muu varsinainen toiminta” –sarakkeella tarkoitetaan haettavaa vuotta eli vuotta 2024.

Yhteishakeminen/valtionavustuksen välittäminen

  • Jos on kaksi hakijaa, jotka tekevät yhteisen haun niin miten tämä tehdään ihan teknisesti?  
    Vastaus: 
    Perinteisesti toiminnoissa, joissa useampi organisaatio tekee saman tuotantosuunnan tai –tavan neuvontaa (esim. puutarha- ja luomuneuvonta), yleensä yksi suurempi toimija on hakenut avustusta. Valtionavustuksen välittäminen on tyypillistä myös silloin kun valtionavustusta myönnetään keskusjärjestölle, jolle annetaan valtionavustuspäätöksessä oikeus välittää valtionavustusta käytettäväksi jäsen- tai alajärjestöjensä valtionavusteiseen toimintaan. Katso tällöin hakuilmoituksen kohta ”avustuksen edelleen välittäminen" sekä vakioehdot, kohta 2.3.

    Mikäli halutaan tehdä ”yhteinen hakemus”, voidaan suositella toimintatapaa, jossa kumpikin hakee erikseen valtionavustusta, mutta toimijat laativat yhteisen valtionapuista toimintaa koskevan toimintasuunnitelman, jossa kuitenkin selkeästi eritellään, mitä toimintoja ja millä resursseilla kukin toimija valtionapuista toimintaa tekee. Tällöin myös valtionapuisen toiminnan selvityksen raportointi olisi vastaavanlainen. Tässä toimintatavassa kumpikin avustuksen saaja on yksin vastuussa avustuksen käyttämisestä ja raportoinnista toisin kuin avustusta välitettäessä, jossa avustuksen varsinainen saaja on vastuussa avustuksen käytöstä. 

Kannustavan vaikutuksen osoittaminen

  • Koskeeko neuvontapalveluissa tarvittavan kannustavan vaikutuksen osoittamisen lomakkeet vain neuvontapalvelu-osiota? Vai myös tuota tiedonsiirto-osiota?
    Vastaus: 
    Koskee vain neuvontapalveluja ja kotieläinjalostusta koskevaa toimintaa.
     
  • Kannustavan vaikutuksen osoittaminen: Kirjataanko exceliin avustettavat toiminnot omalle rivilleen jokaisella laskutuskerralla? Esimerkkinä kuukausittain toistuva laskutus.
    Vastaus:
    Toistuvat laskutukset voi koota siten, että ne vuoden lopussa on yhdellä rivillä summalukuna.

Mittarit

  • Laadulliset ja määrälliset mittarit, mitä ne tarkoittavat ja pitääkö molempia olla jokaisessa kohdassa?
    Vastaus: Määrälliset mittarit tulee olla jokaisessa tavoitteessa. Laadulliset mittarit ovat toivottavia, käsittääksemme asiakaskokemusta tulisi mitata tämän tyyppisessä toiminnassa.

VA-toiminnan selvitys / Vakioehtojen poikkeukset / omarahoitus

  • Jos yhtenä mittarina neuvontaosiossa ja tiedotusosiossa on asiakaskokemus, miten asiakaskokemus tulisi kerätä (asiakkaan suullinen vai kirjallinen palaute/sanallinen vai numeraalinen)?
    Vastaus: Asiakaskokemus on suositeltavaa kerätä kirjallisesti. Sekä sanallinen että numeraalinen palaute sopii.
     
  • Riittääkö, että avustettavan toiminnan tulokset (seurantatiedot) esitetään toimintavuoden jälkeen vai pitääkö niitä kerätä ja pystyä esittämään jo toimintavuoden aikana?
    Vastaus:
    Tuloksista raportoidaan kuten aiemmin eli valtionavustuksen käyttöä koskevassa selvityksessä. Lisäksi pohdimme yhteisen tapaamisen järjestämistä esim. syyskuussa 2024, jossa käsittelisimme myös väliraportointia.
     
  • Mitä, jos toimien määrät ylittyvät jossain tavoitteessa/tavoitteen sisällä, mutta ylittyvät toisessa?
    Vastaus:
    Neuvonta- ja kotieläinjalostustoiminnassa suunniteltujen määrien alittumista ei voida kompensoida tietämyksenvaihdon määrien ylittymisellä, mutta tavoitteen sisällä toimien kohdentuminen voi poiketa suunnitellusta, kunhan kokonaistavoite ei määrällisesti alitu. 
     
  • Hakuilmoituksen mukaan avustusta voidaan myöntää yhteisöille ainoastaan voittoa tavoittelemattomaan toimintaan eikä avustettava toiminta saa tuottaa voittoa. Mihin tällainen vaatimus perustuu?
    Vastaus: Valtionavustuslain 7 §:ssä kerrotaan valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset. Pykälän mukaan valtionavustuksen myöntämisen tulee olla perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Lisäksi valtionavustuksen myöntäminen ei saa aiheuttavaa muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Avustus on maatalouden neuvontapalvelujen ja eräiden muiden kehittämistukien valtionavustus eikä neuvontapalveluja ja muuta kehittämistoimintaa antavien yhteisöjen avustus.

    Lisäksi neuvonta- ja kotieläinjalostustoiminnassa avustuksensaajan tulee maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen (2022/2472) ja valtioneuvoston asetuksen (945/2023) mukaan käyttää avustus lopullisen tuensaajan hyväksi tuetun palvelun muodossa.

    Avustusta voidaan myöntää enintään 85 (70) prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tällöin loppu, 15 (30) prosenttia, tulee kattaa avustuksensaajan omarahoituksena, joka on neuvontapalveluissa ja kotieläinjalostuspalveluissa asiakkaan maksama osuus palvelusta ja tietämyksenvaihdossa koulutusten, kurssien osallistumismaksut ym. Mikäli tuensaajalta peritään ”ylisuuri” korvaus tehdystä työstä, jonka avulla toiminta tuottaisi voittoa, ei tehty valtionapuinen palvelu mene täysimääräisenä tuensaajan hyväksi.
     
  • Jos hakija on saanut valtionavustusta useampaan kuin yhteen tavoitteeseen, niin katsotaanko mahdolliset eri tavoitteissa syntyvät ylijäämät erillisinä vai voiko esimerkiksi tietämyksenvaihdossa syntyvällä alijäämällä ”kuitata” neuvontapalveluissa tai kotieläinjalostustoiminnassa syntyneen ylijäämän?
    Vastaus: Katsotaan erillisinä.
     
  • Mitä tarkoitetaan sillä, että ylijäämäisen valtionavustustoiminnan siirto taseeseen ja käyttö on mahdollista (ainoastaan seuraavana vuonna)?
    Vastaus:
     Tämä mahdollisuus on ollut aiemminkin, mutta sääntöä on nyt tiukennettu.
     
  • Tietämyksenvaihtoon ja tiedotukseen liittyvä kysymys, onko toiminnassa pakko kerätä asiakasrahoitusta vai voiko omarahoitus koostua muusta kuin avustettavasta toiminnasta.
    Vastaus:
     Tietämyksenvaihdossa ja tiedotuksessa omavastuu voi koostua muustakin kuin avustettavasta toiminnasta, mutta neuvontapalveluissa ja kotieläinjalostustoiminnassa ei (katso neuvontapalveluissa tarvittavan kannustavan vaikutuksen osoittaminen, osa II).

Muut

  • Miten ns. ”joululahjarahat” linkittyvät tämän rahoituksen hakuun? / Mikäli hyväksyttyä/vahvistettua toimintasuunnitelmaa vuodelle 2024 ei ole hakuvaiheessa käytettävissä, niin miten toimitaan?
    Vastaus:
    ”Joululahjarahoja” haetaan samoin kuin muuta kyseisen momentin rahoitusta ottaen huomioon se, mitä eduskunta on ko. rahan osalta lausunut, katso valtion talousarvioesitys 2024.

    Hakijoilla on hakuvaiheessa yleensä käytettävissään hallituksen hyväksymä toimintasuunnitelma ja talousarvio, mutta lopullisesti hyväksytty/vahvistettu on käytettävissä vasta myöhemmin (tämä tilanne koskee mm. ”joululahjarahoja”, jotka vahvistuvat vasta vuodenvaihteessa. Tällöin voi hakijalla olla tarpeen muuttaa toimintasuunnitelmaa ja talousarviota, vaikka hakuvaiheessa käytössä olisi ollut hyväksytyt suunnitelmat). 

    Hakemusta on mahdollista täydentää, jolloin hakuvaiheessa toimitetaan käytettävissä olevat suunnitelmat ja ilmoitetaan, että hyväksytyt/vahvistetut suunnitelmat toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua. Mikäli muutoksia ei ole tullut, niin silloin ilmoitus asiasta riittää. 
     
  • Mikä talousarvio toimitetaan, jos kyseessä on konserni
    Vastaus: 
    Jos kyseessä on konserni (esim. Työtehoseura), jonka osalta ainoa virallinen talousarvio on koko konsernin talousarvio, niin silloin toimitetaan koko konsernin talousarvio.
     
  • Onko päällekkäisyyksistä haittaa eli useammassa hankkeessa on samoja teemoja? 
    Vastaus:
     Kyse ei ole hankkeista vaan kolmesta eri tavoitteesta, jonka alla on useita toimia eivätkä ne ole päällekkäisiä. Lähtökohtaisesti sekä neuvonnassa että tiedonvaihdossa voi olla samoja teemoja, joiden toteutustapa on eri.
     
  • Mitä tarkoittaa neuvontapalvelujen kohdalla työehtojen jälkeen mainittu ’sosiaalinen tuki maatalousyhteisöissä’?
    Vastaus: Esimerkiksi välitä viljelijästä –tyyppinen toiminta on hyvä esimerkki kyseisestä toiminnasta.

Lisätietoja

Markku Himanen, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Markkinayksikkö Puhelin:0295162472   Sähköpostiosoite: