- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi (SUSPO)
Hakija: Perunantutkimuslaitos (Petla)
Vastuututkija: Marjo Hokka (Petla)
Kokonaisrahoitus: 115 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Perunarutto (aiheuttaja Phytophthora infestans) on edelleen merkittävin uhka perunantuotannossa. Suomessa perunaruttopopulaation muuntelua on viimeksi tutkittu järjestelmällisesti vuonna 2010. Viime vuosina Suomesta on lähetetty vain muutamia näytteitä SSR-genotyyppimääritykseen eurooppalaiseen EuroBlight-verkostoon. Vuoden 2019 tulokset osoittavat, että perunaruttopopulaatio on murroksessa jälleen. Suomessa todettiin ensimmäistä kertaa aggressiivisempi ruttoklooni EU41, joka kasvaa jo +10 asteen lämpötilassa ja tuottaa itiöitä enemmän kuin perinteiset kloonit. Sen itämisaika on päivän lyhyempi, taudin kehitys nopeutuu, laikun kasvu on voimakkaampaa ja taudin torjunta vaatii suurempia tehoainemääriä.
EU41 klooni pystyy murtamaan merkittävimmän luomutärkkelysperunalajikkeen taudinkestävyyden. Uusien kloonien uhkaa korostaa, että osa niistä on todettu kestäviksi tiettyjä perunaruton tehoaineita vastaan. Uusien perunaruttokloonien uhka kohdistuu siis koko perunantuotantoon.
Kestävän ja kilpailukykyisen perunantuotannon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perunaruttopopulaation muutoksia seurataan ja niihin reagoidaan. Lajikkeiden taudinkestävyys ja kasvinsuojeluaineiden teho täytyy tuntea. Tarvitaan tietoa perunaruttopopulaation muuntelun määrästä ja monimuotoisuudesta, jotta voidaan suunnitella ja neuvoa viljelijöitä kestävään tuotantotapaan. Tämä vaatii myös ennustemallien käyttöönottoa perunaruton torjunnassa.
Hankkeessa tutkitaan perunaruttopopulaatiota ottamalla näytteitä, testaamalla perunalajikkeiden taudinkestävyyttä uusia ruttoklooneja vastaan sekä testaamalla kasvinsuojeluaineiden tehoja.
Hankkeessa testataan muissa Pohjoismaissa jo käytössä olevien ennustemallien soveltuvuutta Suomen oloihin. Tutkimustulokset viedään perunanviljelyn käytäntöön päivittämällä perunaruton torjuntaohjeet.