Pitkäikäiset puutuotteet hiilen varastoina

Puulla on ainutlaatuinen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä. Puutuotteet toimivat hiilivarastoina ja mitä pidempään puutuotteet ovat käytössä, sitä pidempään hiili on poissa ilmakehästä. Esimerkiksi puisen talon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia. Puun käytön lisääminen rakentamisessa, erilaisissa rakenteissa ja kalustamisessa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Samalla voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien, kuten betonin tai teräksen käyttöä.

Hallitusohjelmissa ja strategioissa on asetettu tavoitteeksi lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja puutuotteissa. Erityisesti korostetaan sellaisia puutuotteita, joihin hiili sitoutuu pitkäksi aikaa. Samanaikaisesti panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joilla edistetään puutuotteiden jalostusasteen nostamista ja etsitään puumateriaalille entistä monipuolisempia käyttökohteita. Lisäksi tavoitteena on kehittää metsäteollisuuden sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä. Puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edistäminen palvelee useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kiertotalouden edistämistä, kestävää elinkeino- ja asuntopolitiikkaa ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Puun osuutta voidaan lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa

Suomessa puulla on pitkät perinteet rakentamisessa, mutta puun käyttöä rakentamisessa voidaan edelleen lisätä. Puutuotteet soveltuvat lähes kaikkeen uudis- ja korjausrakentamiseen. Puurakenteita voidaan käyttää eri käyttötarkoituksisissa niin korkeissa kerrostaloissa kuin hallimaisissa rakennuksissa ja silloissa. Rakenteiden lisäksi tavanomaisimpia käyttökohteita puutuotteille ovat ikkunat ja ovet, sisustus ja kalusteet. 

Reilu kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä johtuu asumisesta ja rakentamisesta. Lisäämällä puun osuutta rakentamisessa on mahdollista korvata uusiutumattomiin tai energianintensiivisiin valmistusprosesseihin perustuvien rakennustuotteiden käyttöä ja vähentää toiminnan kokonaispäästöjä. Esimerkiksi jos rakennusteollisuuden käyttämää betonia ja terästä korvataan puulla, alan kasvihuonekaasupäästöt laskevat. Puulla on useita hyviä ominaisuuksia ja puurakennusten on todettu tukevan myös käyttäjien hyvinvointia. Rakennussektorin työn ja materiaalinkäytön tehokkuutta voidaan lisätä teollisen esivalmistuksen kautta.

Hiilivarastojen näkökulmasta on lisäksi olennaista, että puutuotteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Puutuotteita ja erilaisia puisia rakennusosia, kuten palkkeja, voidaan käyttää uudelleen ja korjata. Kierrätyspuuta voidaan käyttää myös uusiotuotteisiin.

Hiilestä kiinni -hankkeissa edistetään puun käyttöä liikenneinfrassa ja maatiloilla

Maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuus ja Hiilestä kiinni-hankkeet täydentävät ympäristöministeriön johdolla toteutettavaa Puurakentamisen ohjelmaa edistämällä puun käyttöä muun muassa maatilojen ja harvaan asuttujen alueiden rakentamisessa ja rakenteissa. Lisäksi maankäyttösektorin hankekokonaisuudessa edistetään puun käyttöä liikenneinfrastruktuurissa, kuten silloissa, kevyenliikenteen, retkeily- ja ulkoilureittien sekä liikunta- ja matkailukohteiden rakenteissa.

Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään myös menetelmiä ja laskureita, joilla voidaan arvioida puuhun ja puurakenteisiin sitoutuneen hiilen määrää. Alan osaamista pyritään lisäämään tuottamalla oppimateriaaleja puurakenteista ja puutuotteista. Lisäksi osana hankekokonaisuutta tuetaan metsien hiilensidontaan ja puutuotteiden hiilivarastoihin liittyvää viestintää ja tiedonvälitystä. Teemakokonaisuuden alla toteutettavat hankkeet löytyvät sivun lopusta.

Puun käytön edistäminen maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuudessa kytkeytyy tiiviisti ympäristöministeriön Puurakentamisohjelman, liikenne- ja viestintäministeriön Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelman, ilmasto- ja energiastrategian, kansallisen biotalousstrategian ja kansallisen metsästrategian toteuttamiseen.

Hiilestä kiinni -hankkeet tukevat Puurakentamisen ohjelman toteutusta

Ympäristöministeriön johdolla toteutetaan Puurakentamisen ohjelmaa vuosina 2016-2023. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä muun muassa kerrostalorakentamisessa ja suurissa puurakenteissa sekä julkisessa rakentamisessa. Puumateriaalien käyttöä voidaan edelleen lisätä myös korjausrakentamisessa, julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Lisäksi Puurakentamisohjelman tavoitteena on vahvistaa puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa sekä tarjota tietoa puurakentamisesta.

Puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät (LULUCF) -sektorilla raportoidaan päästöjä ja poistumia kuudessa maankäyttöluokassa sekä puutuotteissa. Puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain. Muutoksen laskentakaava perustuu raportoivan maan sahatavaran ja levyjen sekä paperin ja kartongin tuotantoon. Viimeisimmän kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2021 puutuotteisiin sitoutui hiiltä -3,6 milj. tonnia CO2-ekvivalenttitonnia (varaston nettomuutos).

Vuonna 2021 metsämaa oli - 8,3 milj. t CO2-ekv:n suuruinen nettonielu. Muut maankäyttöluokat olivat päästölähteitä, suurimpana niistä viljelysmaa, 8,5 milj. t CO2-ekv.. Kosteikkojen, mukaan lukien turvetuotantoalueet, päästöt olivat 2,2, ruohikkoalueiden 0,7 ja rakennetuksi maaksi muutetun maan 0,99 milj. t CO2-ekv.
​​​​

Muualla palvelussamme
​​​​​​Puutuotteet hiilivarastoina -infokuvat
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvat

Muualla verkossa
Puurakentamisen ohjelma 2016-2023 (Ympäristöministeriö)

​​​​​​Vähähiilinen rakentaminen (Ympäristöministeriö)
Puutuotealan toimialaraportit (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma (Liikenneministeriö)
LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario (Luonnonvarakeskus)
Motivan Puuakatemia - puurakentamisen koulutukset ja materiaalit (Motiva)
Motivan puurakentamissivut
Metsäkeskuksen puurakentamis-sivut​​​​
Puurakentaminen Biotalous.fi-sivustolla (Biotalous.fi)