Puutuotteet hiilen varastoina

Puulla on ainutlaatuinen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä. Puutuotteet toimivat hiilivarastoina ja mitä pidempään puutuotteet ovat käytössä, sitä pidempään hiili on poissa ilmakehästä. Esimerkiksi puisen talon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia.

Puun käytön lisääminen rakentamisessa, erilaisissa rakenteissa ja kalustamisessa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Samalla voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien, kuten betonin tai teräksen käyttöä. Puulla on materiaalina useita hyviä ominaisuuksia ja esimerkiksi puurakennusten on todettu tukevan myös käyttäjien hyvinvointia.

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen palvelee useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kiertotalouden edistämistä, kestävää elinkeino- ja asuntopolitiikkaa ja maaseudun elinvoimaisuutta. Samanaikaisesti panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joilla edistetään puutuotteiden jalostusasteen nostamista Suomessa ja etsitään puumateriaalille entistä monipuolisempia käyttökohteita. Lisäksi tavoitteena on kehittää metsäteollisuuden sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä.

Puun osuutta voidaan lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa

Suomessa puulla on pitkät perinteet rakentamisessa, mutta puun käyttöä rakentamisessa voidaan edelleen lisätä. Puutuotteet soveltuvat lähes kaikkeen uudis- ja korjausrakentamiseen. Puurakenteita voidaan käyttää eri käyttötarkoituksisissa niin korkeissa kerrostaloissa kuin hallimaisissa rakennuksissa ja silloissa. Rakenteiden lisäksi tavanomaisimpia käyttökohteita puutuotteille ovat ikkunat ja ovet, sisustus ja kalusteet. Vaikka puu on ollut Suomessa tyypillinen rakennusmateriaali vuosisatojen ajan, voidaan puumateriaalien käyttöä voidaan edelleen lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Vastaavasti puun käyttöä voidaan lisätä korjausrakentamisessa, julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Reilu kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä johtuu asumisesta ja rakentamisesta. Lisäämällä puun osuutta rakentamisessa on mahdollista korvata uusiutumattomiin tai energianintensiivisiin valmistusprosesseihin perustuvien rakennustuotteiden käyttöä ja vähentää toiminnan kokonaispäästöjä. Esimerkiksi jos rakennusteollisuuden käyttämää betonia ja terästä korvataan puulla, alan kasvihuonekaasupäästöt laskevat. Rakennussektorin työn ja materiaalinkäytön tehokkuutta voidaan lisätä teollisen esivalmistuksen kautta.

Hiilivarastojen näkökulmasta on lisäksi olennaista, että puutuotteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Puutuotteita ja erilaisia puisia rakennusosia, kuten palkkeja, voidaan käyttää uudelleen ja korjata. Kierrätyspuuta voidaan käyttää myös uusiotuotteisiin.

Hiilestä kiinni -hankkeissa edistettiin puun käyttöä liikenneinfrassa ja maatiloilla

Puurakentamisen ohjelmaa toteutettiin vuosina 2016-2023 ympäristöministeriön johdolla. Ohjelman tavoitteena oli lisätä puun käyttöä muun muassa kerrostalorakentamisessa ja suurissa puurakenteissa sekä julkisessa rakentamisessa. Lisäksi ohjelman tavoitteena oli vahvistaa puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa sekä tarjota tietoa puurakentamisesta.

Maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden osana toteutetut Hiilestä kiinni-hankkeet (2019-2023, maa- ja metsätalousministeriö) täydensivät Puurakentamisen ohjelmaa edistämällä puun käyttöä muun muassa maatilojen ja harvaan asuttujen alueiden rakentamisessa ja rakenteissa. Lisäksi maankäyttösektorin hankekokonaisuudessa edistettiin puun käyttöä infrastruktuurissa, kuten silloissa, kevyenliikenteen, retkeily- ja ulkoilureittien sekä liikunta- ja matkailukohteiden rakenteissa. Hankkeissa kehitettiin myös menetelmiä ja laskureita, joilla voidaan arvioida puuhun ja puurakenteisiin sitoutuneen hiilen määrää.

Alan osaamista lisättiin tuottamalla oppimateriaaleja puurakenteista ja puutuotteista. Lisäksi osana hankekokonaisuutta tuettiin metsien hiilensidontaan ja puutuotteiden hiilivarastoihin liittyvää viestintää ja tiedonvälitystä. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä olivat koululaiset. Teemakokonaisuuden alla toteutettujen hankkeiden tulokset löytyvät sivun lopusta.

Puun käytön edistäminen maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuudessa kytkeytyi tiiviisti kansallisen biotalousstrategian ja kansallisen metsästrategian sekä ympäristöministeriön Puurakentamisohjelman, liikenne- ja viestintäministeriön Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen.

Puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät (LULUCF) -sektorilla raportoidaan päästöjä ja poistumia kuudessa maankäyttöluokassa sekä mm. puutuotteissa. Myös puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota.

Puutuotteiden hiilivaraston muutoksen raportoinnissa pääluokat ovat sahatavara, puulevyt sekä paperi ja kartonki. Nämä jaetaan laskennassa edelleen tarkempiin alaluokkiin. Hiilivarastojen muutokset raportoidaan erikseen Suomessa valmistetuille ja kulutetuille puutuotteille sekä Suomessa valmistetuille ja ulkomaille vietäville puutuotteille. Laskelmat perustuvat FAO:n globaalin tilastotietokannan eli FAOSTAT-tietokannan ja kansallisten tilastojen kotimaisen puun käyttöön sekä tuotanto- ja vientitietoihin. Laskentamenetelmä ottaa huomioon mm. eri puulajien tiheydet ja eri tuoteryhmien käyttöiän eli nk. puoliintumisajat. Lue lisää kasvihuonekaasuinventaariosta Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Jos puutuotteiden hiilivarastoa halutaan kasvattaa, tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden määrää sekä pidentämällä puutuotteiden hiilisisällön elinkaarta edistämällä kierrätystä, uusiokäyttöä ja uudelleenvalmistusta.

Vuonna 2023 puutuotteisiin sitoutui Suomessa 1,6 milj. tonnia hiilidioksidia

Viimeisin kansallinen kasvihuonekaasutilasto on julkaistu maaliskuussa 2025. Sen mukaan vuonna 2023 puutuotteisiin sitoutui hiilidioksidia -1,6 milj. tonnia CO₂-ekvivalenttitonnia (varaston nettomuutos). Positiivinen luku ilmaisee, että kyseessä on päästölähde ja negatiivinen luku ilmaisee nielua.

Jos tarkastellaan Suomen rakennuskannan puutuotteiden hiilivarastoa pidemmällä aikavaälillä, on arvioitu, että erilaisiin rakenteisiin on sitoutunut hiiltä noin 23 milj. tonnia C (n. 84 milj.t CO₂-ekv). Eniten hiiltä on talorakennuskannassa (n. 65 %). Tästä pientaloissa on noin puolet. Loput 35 prosenttia hiilestä on sitoutunut infrarakenteisiin ja muihin rakenteisiin. Rakennuskannan hiilivarasto on Suomessa kasvanut vajaa 0,2 milj.t C vuodessa (~ n. 0,7 milj.t CO₂-ekv vuodessa) 1980–2016.

Muualla palvelussamme
Puutuotteet hiilivarastoina -infokuvat
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvat

Muualla verkossa

Puurakentamisen ohjelma 2016-2023 (Ympäristöministeriö)
Suomalainen puukerrostalokanta (Ympäristöministeriö, kesäkuu 2022)
Julkinen puurakentaminen (Ympäristöministeriö)

Vähähiilinen rakentaminen (Ympäristöministeriö)
Puutuotealan toimialaraportit (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma (Liikenneministeriö)
LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario (Luonnonvarakeskus)

Uusipuu- hanke
Motivan Puuakatemia - puurakentamisen koulutukset ja materiaalit (Motiva)
Motivan puurakentamissivut
Metsäkeskuksen puurakentamissivut

Metsäbiotalouden innovaatiot -artikkelit (Forest.fi)
Puurakentaminen Biotalous.fi-sivustolla (Biotalous.fi)
Forest Biofacts- sivusto - Puutuotteet (ForestBiofacts.com)
Tutustu mihin puu pystyy - Arjen ratkaisut (Uusipuu.fi)