Puun käyttöä rakentamisessa ja puutuotteissa edistetään
Puulla on ainutlaatuinen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä. Puutuotteet toimivat hiilivarastoina ja mitä pidempään puutuotteet ovat käytössä, sitä pidempään hiili on poissa ilmakehästä. Esimerkiksi puisen talon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa, erilaisissa rakenteissa, kalustamisessa ja pitkäikäisissä puutuotteissa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Samalla voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien käyttöä. Puulla on materiaalina useita hyviä ominaisuuksia ja esimerkiksi puurakennusten on todettu tukevan myös käyttäjien hyvinvointia.
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen palvelee useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kiertotalouden edistämistä, kestävää elinkeino- ja asuntopolitiikkaa ja maaseudun elinvoimaisuutta.
Puun käyttöä rakentamisessa on viime vuosina edistetty kansallisilla ohjelmilla ja strategioilla. Lisäksi puun käyttöä rakentamisessa on tutkittu ja kehitetty moniulotteisesti myös useissa alueellisissa hankkeissa ja EU-hankkeissa. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä edistetään puutuotteiden jalostusasteen nostamista ja etsitään puumateriaalille entistä monipuolisempia käyttökohteita. Olennainen osa puurakentamisen edistämistä ovat myös muun muassa toimialalla laaditut ohjeistukset ja oppaat, tutkimusstrategiat, ammattilaispäivät, puu- ja arkkitehtuurikilpailut sekä erilaiset kampanjat.
Puun osuutta voidaan lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa
Suomessa puulla on pitkät perinteet rakentamisessa, mutta puun käyttöä rakentamisessa voidaan edelleen lisätä. Puutuotteet soveltuvat lähes kaikkeen uudis- ja korjausrakentamiseen. Puurakenteita voidaan käyttää eri käyttötarkoituksisissa niin korkeissa kerrostaloissa kuin hallimaisissa rakennuksissa ja silloissa. Rakenteiden lisäksi tavanomaisimpia käyttökohteita puutuotteille ovat ikkunat ja ovet, sisustus ja kalusteet. Vaikka puu on ollut Suomessa tyypillinen rakennusmateriaali vuosisatojen ajan, voidaan puumateriaalien käyttöä edelleen lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Vastaavasti puun käyttöä voidaan lisätä korjausrakentamisessa, julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Reilu kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä johtuu asumisesta ja rakentamisesta. Lisäämällä puun osuutta rakentamisessa on mahdollista korvata uusiutumattomiin tai energianintensiivisiin valmistusprosesseihin perustuvien rakennustuotteiden käyttöä ja vähentää toiminnan kokonaispäästöjä. Esimerkiksi jos rakennusteollisuuden käyttämää betonia ja terästä korvataan puulla, alan kasvihuonekaasupäästöt laskevat. Rakennussektorin työn ja materiaalinkäytön tehokkuutta voidaan lisätä teollisen esivalmistuksen kautta.
Hiilivarastojen näkökulmasta on lisäksi olennaista, että puutuotteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Puutuotteita ja erilaisia puisia rakennusosia, kuten palkkeja, voidaan käyttää uudelleen ja korjata. Kierrätyspuuta voidaan käyttää myös uusiotuotteisiin.
Ohjelmia ja strategioita
Puurakentamisen ohjelmaa toteutettiin vuosina 2016-2023 ympäristöministeriön johdolla. Ohjelman tavoitteena oli lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa, kerrostalorakentamisessa sekä suurissa puurakenteissa, kuten halleissa ja silloissa. Keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa. Ohjelma vahvisti alan osaamista ja tarjosi tietoa puun käytöstä rakentamisessa. Ohjelmasta myönnettiin avustuksia yhteensä 110 kokeelliselle kehittämisen, ei-taloudellisen toiminnan, perustutkimuksen ja koulutuksen hankkeelle. Hankkeille myönnetyt valtionavustukset olivat yhteensä 8 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteutuneet budjetit olivat kokonaisuudessaan yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Puurakentamisen ohjelmaa täydensi vuosina 2019-2024 maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden osana toteutetut Hiilestä kiinni-hankkeet. Puurakentamisen ja puutuotteiden osalta näissä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa hankkeissa korostuivat teemat, joita ei käsitelty Puurakentamisen ohjelmassa. Hankkeissa edistettiin puun käyttöä maatilarakenteissa, yksityisteiden silloissa ja kevyen liikenteen väylissä. Lisäksi toteutettiin puutuotteiden hiilivarastolaskureihin liittyviä hankkeita, laadittiin oppimateriaaleja alan oppilaitosille ja toteutettiin viestintähankkeita yhteistyössä puurakentamisen ohjelman kanssa. Hiilestä kiinni- hankkeiden kuvaukset löytyvät sivun lopusta.
Vuoden 2025 loppuun asti ympäristöministeriön vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on rahoitettu hankkeita, joiden tavoitteena on ollut yleisemmin edistää vähähiilistä rakentamista. Tästä nk. KIRA-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tuli päättyä viimeistään vuoden 2025 lopussa ja ohjelman vaikutukset ja tulokset raportoidaan komissiolle kesäkuun 2026 loppuun mennessä.
Puun käytön edistäminen edellä mainituissa ohjelmissa kytkeytyy tiiviisti myös kansallisen biotalousstrategian ja kansallisen metsästrategian, liikenne- ja viestintäministeriön Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja ilmastostrategioiden toteuttamiseen.
Ajankohtaisia hankkeita 2026-2027
Puun Aika on Luonnonvarakeskuksen käynnistämä verkostohanke, joka kokoaa vuosina 2025-2027 yhteen alueellisia toimijoita, yrityksiä, rahoittajia ja toimialajärjestöjä. Puun Aika-verkostot tukevat arvoketjujen vahvistumista ja monipuolistumista, tuotteiden ja palveluiden arvon kasvua, arvoketjujen toimijoiden ja eri sidosryhmien yhteispeliä kasvun saavuttamiseksi ja uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi. Näihin verkoistoihin tulee keskeisenä toimintasektorina kuulumaan puun käyttö rakentamisessa ja puutuotteissa. Lue lisää Puun Aika – Yhteistyöverkostosta 2025-2027
Itäisessä Suomessa metsäbiotalouden arvonlisää vahvistetaan Metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelmalla. Kasvuohjelmasta rahoitetaan kolmen hankkeen kokonaisuus, joista yksi on puurakentamisen kehitysalustan luominen Itä-Suomeen 2026-2027. Lue lisää Puurakentamisen kehitysalustasta.
Myös vuonna 2022 perustettu Metsäbiotalouden tiedepaneeli toteuttaa selvityksiä, jotka liittyvät puurakentamiseen. Vuoden 2026 alussa valmistuu selvitys, jossa on arvioitu uuden rakentamislain vaikutusta puurakentamiseen.
Puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät (LULUCF) -sektorilla raportoidaan päästöjä ja poistumia kuudessa maankäyttöluokassa sekä mm. puutuotteissa. Myös puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota.
Puutuotteiden hiilivaraston muutoksen raportoinnissa pääluokat ovat sahatavara, puulevyt sekä paperi ja kartonki. Nämä jaetaan laskennassa edelleen tarkempiin alaluokkiin.
Hiilivarastojen muutokset raportoidaan erikseen Suomessa valmistetuille ja kulutetuille puutuotteille sekä Suomessa valmistetuille ja ulkomaille vietäville puutuotteille. Laskelmat perustuvat FAO:n globaalin tilastotietokannan eli FAOSTAT-tietokannan ja kansallisten tilastojen kotimaisen puun käyttöön sekä tuotanto- ja vientitietoihin. Laskentamenetelmä ottaa huomioon mm. eri puulajien tiheydet ja eri tuoteryhmien käyttöiän eli nk. puoliintumisajat. Lue lisää kasvihuonekaasuinventaariosta Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Jos puutuotteiden hiilivarastoa halutaan kasvattaa, tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden määrää sekä pidentämällä puutuotteiden hiilisisällön elinkaarta edistämällä kierrätystä, uusiokäyttöä ja uudelleenvalmistusta.
Vuonna 2024 puutuotteisiin sitoutui Suomessa 2,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
Joulukuussa 2025 julkaistun kansallisen kasvihuonekaasutilaston ennakkotiedon mukaan vuonna 2024 puutuotteisiin sitoutui -2,1 milj. tonnia hiilidioksidia. Osa ennakkotuloksiin käytetyistä tilastoista on kuitenkin vuodelta 2023 ja tarkka arvio puutuotteiden nielusta päivitetään maaliskuussa 2026 julkaistaviin lopullisiin tuloksiin. Kasvihuonekaasuinventaarioissa positiivinen luku ilmaisee, että kyseessä on päästölähde ja negatiivinen luku ilmaisee nielua. Lue lisää khk-inventaarion ennakkotiedot vuodelta 2024 (LUKE 15.12.2025).
Jos tarkastellaan Suomen rakennuskannan puutuotteiden hiilivarastoa pidemmällä aikavaälillä, on arvioitu, että erilaisiin rakenteisiin on sitoutunut hiiltä noin 23 milj. tonnia C (n. 84 milj.t CO2-ekv). Eniten hiiltä on talorakennuskannassa (n. 65 %). Tästä pientaloissa on noin puolet. Loput 35 prosenttia hiilestä on sitoutunut infrarakenteisiin ja muihin rakenteisiin. Rakennuskannan hiilivarasto on Suomessa kasvanut vajaa 0,2 milj.t C vuodessa (~ n. 0,7 milj.t CO2-ekv vuodessa) 1980–2016.
Muualla palvelussamme
Puutuotteet hiilivarastoina -infokuvia
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia
Metsien taloudellinen merkitys Suomessa -infokuvia
Muualla verkossa
Puun Aika – Yhteistyöverkosto 2025-2027 ( Luonnonvarakeskus)
Itäisen Suomen kasvuohjelma: Puurakentamisen kehitysalusta
Itäisen Suomen metsäbiotalouden kasvuohjelma (Biotalous.fi artikkeli 9.10.2025)
Puurakentamisen ohjelma 2016-2023 (Ympäristöministeriö)
Vähähiilinen rakentaminen (Ympäristöministeriö)
Puurakentamisen toimialan nykytila, riskit, lainsäädäntö ja tulevaisuuden näkymät (Oulun yliopisto)
Puutuotealan toimialaraportit (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma (Liikenne- ja viestintäministeriö)
LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario (Luonnonvarakeskus)
Hankintaopas puusta rakentaville kunnille (ympäristöministeriö)
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025-2035
Uusipuu- hanke
Motivan Puuakatemia - puurakentamisen koulutukset ja materiaalit (Motiva)
Motivan puurakentamissivut
Metsäkeskuksen puurakentamissivut
Metsäbiotalouden innovaatiot -artikkelit (Forest.fi)
Puurakentaminen Biotalous.fi-sivustolla (Biotalous.fi)
Forest Biofacts- sivusto - Puutuotteet (ForestBiofacts.com)
Tutustu mihin puu pystyy - Arjen ratkaisut (Uusipuu.fi)
Kasvihuonekaasuinventaario (LUKE, 14.3.2025)