Pitkäikäiset puutuotteet toimivat hiilen varastoina
Puulla on ainutlaatuinen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä. Puutuotteet toimivat hiilivarastoina ja mitä pidempään puutuotteet ovat käytössä, sitä pidempään hiili on poissa ilmakehästä. Esimerkiksi puisen talon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa, erilaisissa rakenteissa ja kalustamisessa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Samalla voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien käyttöä. Puulla on materiaalina useita hyviä ominaisuuksia ja esimerkiksi puurakennusten on todettu tukevan myös käyttäjien hyvinvointia.
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen palvelee useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kiertotalouden edistämistä, kestävää elinkeino- ja asuntopolitiikkaa ja maaseudun elinvoimaisuutta.
Puun käyttöä rakentamisessa on viime vuosina edistetty kansallisilla ohjelmilla ja strategioilla. Puun käyttöä rakentamisessa on tutkittu ja kehitetty moniulotteisesti useissa alueellisissa, kansallisissa ja EU-hankkeissa. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä edistetään puutuotteiden jalostusasteen nostamista ja etsitään puumateriaalille entistä monipuolisempia käyttökohteita. Olennainen osa puurakentamisen edistämistä ovat myös muun muassa toimialalla laaditut ohjeistukset ja oppaat, tutkimusstrategiat, ammatilaispäivät, puu- ja arkkitehtuurikilpailut sekä erilaiset kampanjat.
Puun osuutta voidaan lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa
Suomessa puulla on pitkät perinteet rakentamisessa, mutta puun käyttöä rakentamisessa voidaan edelleen lisätä. Puutuotteet soveltuvat lähes kaikkeen uudis- ja korjausrakentamiseen. Puurakenteita voidaan käyttää eri käyttötarkoituksisissa niin korkeissa kerrostaloissa kuin hallimaisissa rakennuksissa ja silloissa. Rakenteiden lisäksi tavanomaisimpia käyttökohteita puutuotteille ovat ikkunat ja ovet, sisustus ja kalusteet. Vaikka puu on ollut Suomessa tyypillinen rakennusmateriaali vuosisatojen ajan, voidaan puumateriaalien käyttöä edelleen lisätä etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Vastaavasti puun käyttöä voidaan lisätä korjausrakentamisessa, julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Reilu kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä johtuu asumisesta ja rakentamisesta. Lisäämällä puun osuutta rakentamisessa on mahdollista korvata uusiutumattomiin tai energianintensiivisiin valmistusprosesseihin perustuvien rakennustuotteiden käyttöä ja vähentää toiminnan kokonaispäästöjä. Esimerkiksi jos rakennusteollisuuden käyttämää betonia ja terästä korvataan puulla, alan kasvihuonekaasupäästöt laskevat. Rakennussektorin työn ja materiaalinkäytön tehokkuutta voidaan lisätä teollisen esivalmistuksen kautta.
Hiilivarastojen näkökulmasta on lisäksi olennaista, että puutuotteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Puutuotteita ja erilaisia puisia rakennusosia, kuten palkkeja, voidaan käyttää uudelleen ja korjata. Kierrätyspuuta voidaan käyttää myös uusiotuotteisiin.
Puun käyttöä on edistetty Puurakentamisen ohjelmalla ja Hiilestä kiinni -hankkeissa
Puurakentamisen ohjelmaa toteutettiin vuosina 2016-2023 ympäristöministeriön johdolla. Ohjelman tavoitteena oli lisätä puun käyttöä muun muassa kerrostalorakentamisessa ja suurissa puurakenteissa sekä julkisessa rakentamisessa. Lisäksi ohjelman tavoitteena oli vahvistaa puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa sekä tarjota tietoa puurakentamisesta.
Puurakentamisen ohjelmaa täydensi maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden osana toteutetut Hiilestä kiinni-hankkeet vuosina 2019-2024. Puun käytön edistäminen puurakentamisohjelmassa ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuudessa kytkeytyivät tiiviisti myös kansallisen biotalousstrategian ja kansallisen metsästrategian, liikenne- ja viestintäministeriön Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja ilmastostrategioiden toteuttamiseen. Hiilestä kiinni- hankkeiden kuvaukset löytyvät sivun lopusta.
Myös Metsäbiotalouden tiedepaneelilla on hankkeita, jotka liittyvät puurakentamiseen. Marraskuussa 2025 päättyi hanke, jossa on arvioitu uuden rakentamislain vaikutusta puurakentamiseen.
Puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät (LULUCF) -sektorilla raportoidaan päästöjä ja poistumia kuudessa maankäyttöluokassa sekä mm. puutuotteissa. Myös puutuotteiden hiilivaraston muutos raportoidaan vuosittain osana kansallista kasvihuonekaasuinventaariota.
Puutuotteiden hiilivaraston muutoksen raportoinnissa pääluokat ovat sahatavara, puulevyt sekä paperi ja kartonki. Nämä jaetaan laskennassa edelleen tarkempiin alaluokkiin.
Hiilivarastojen muutokset raportoidaan erikseen Suomessa valmistetuille ja kulutetuille puutuotteille sekä Suomessa valmistetuille ja ulkomaille vietäville puutuotteille. Laskelmat perustuvat FAO:n globaalin tilastotietokannan eli FAOSTAT-tietokannan ja kansallisten tilastojen kotimaisen puun käyttöön sekä tuotanto- ja vientitietoihin. Laskentamenetelmä ottaa huomioon mm. eri puulajien tiheydet ja eri tuoteryhmien käyttöiän eli nk. puoliintumisajat. Lue lisää kasvihuonekaasuinventaariosta Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Jos puutuotteiden hiilivarastoa halutaan kasvattaa, tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden määrää sekä pidentämällä puutuotteiden hiilisisällön elinkaarta edistämällä kierrätystä, uusiokäyttöä ja uudelleenvalmistusta.
Vuonna 2024 puutuotteisiin sitoutui Suomessa 2,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
Maaliskuussa 2025 julkaistun kansallisen kasvihuonekaasutilaston mukaan vuonna 2023 puutuotteisiin sitoutui hiilidioksidia -1,6 milj. tonnia CO2-ekv (varaston nettomuutos). Vuotta 2024 koskevan pikaennakkotiedon mukaan vuonna 2024 puutuotteisiin sitoutui -2,1 milj. tonnia hiilidioksidia. Kasvihuonekaasuinventaarioissa positiivinen luku ilmaisee, että kyseessä on päästölähde ja negatiivinen luku ilmaisee nielua.
Jos tarkastellaan Suomen rakennuskannan puutuotteiden hiilivarastoa pidemmällä aikavaälillä, on arvioitu, että erilaisiin rakenteisiin on sitoutunut hiiltä noin 23 milj. tonnia C (n. 84 milj.t CO2-ekv). Eniten hiiltä on talorakennuskannassa (n. 65 %). Tästä pientaloissa on noin puolet. Loput 35 prosenttia hiilestä on sitoutunut infrarakenteisiin ja muihin rakenteisiin. Rakennuskannan hiilivarasto on Suomessa kasvanut vajaa 0,2 milj.t C vuodessa (~ n. 0,7 milj.t CO2-ekv vuodessa) 1980–2016.
Muualla palvelussamme
Puutuotteet hiilivarastoina -infokuvia
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia
Metsien taloudellinen merkitys Suomessa -infokuvia
Muualla verkossa
Puurakentamisen ohjelma 2016-2023 (Ympäristöministeriö)
Vähähiilinen rakentaminen (Ympäristöministeriö)
Puutuotealan toimialaraportit (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma (Liikenne- ja viestintäministeriö)
LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario (Luonnonvarakeskus)
Hankintaopas puusta rakentaville kunnille (ympäristöministeriö)
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025-2035
Uusipuu- hanke
Motivan Puuakatemia - puurakentamisen koulutukset ja materiaalit (Motiva)
Motivan puurakentamissivut
Metsäkeskuksen puurakentamissivut
Metsäbiotalouden innovaatiot -artikkelit (Forest.fi)
Puurakentaminen Biotalous.fi-sivustolla (Biotalous.fi)
Forest Biofacts- sivusto - Puutuotteet (ForestBiofacts.com)
Tutustu mihin puu pystyy - Arjen ratkaisut (Uusipuu.fi)
Kasvihuonekaasuinventaario (LUKE, 14.3.2025)