Yksityisteiden puuinfra

Kansallisen metsästrategian hankkeet -sivulle
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle

Toteuttajat

Suomen metsäkeskus ja Suomen Tieyhdistys ry

Kesto

2020-2022. Hanke on päättynyt.

Hankkeen kuvaus

Puun käytön lisääminen rakentamisessa ja erilaisissa rakenteissa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Samalla voidaan korvata fossiilisten ja uusiutumattomien materiaalien, kuten betonin tai teräksen käyttöä. Puulla on rakennusmateriaalina useita hyviä ominaisuuksia. Suomessa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän puuta eri väylärakenteissa, kuten silloissa, meluesteissä, tasoristeyksissä ja kevyen liikenteen rakenteissa.

On arvioitu, että metsäteiden ja muiden yksityisteiden siltoja on Suomessa noin 13 000. Osassa niistä on merkittävää uudistamis- ja kunnostamistarvetta. Puun käytön lisääminen yksityisteiden siltojen rakennus- ja kunnostusmateriaalina on hyvä mahdollisuus edistää ilmastokestävää ja ekologista rakentamista liikenneinfran osalta. Se luo myös uusia mahdollisuuksia puun jalostuksen ja liiketoiminnan näkökulmasta. Tämä tarvitsee toteutuakseen tietoa siltojen määrästä ja kunnosta, uusia tyyppiratkaisuja, toimintamalleja sekä osaamista siltaprosessin eri vaiheisiin.

Yksityisteiden puuinfra -hankkeessa kartoitettiin vuosina 2020-2022 tietoa yksityisteiden siltojen määrästä, kunnosta ja investointitarpeista. Hankkeessa kartoitettiin nykytilannetta käytössä olevista siltatyypeistä ja edi edistettiin uusien siltaratkaisujen ja toimintamallien syntymistä puunkäytön lisäämiseksi yksityisteiden siltojen rakentamisessa ja kunnostamisessa. Puusiltoihin liittyvää suunnittelu- ja rakennuttamisosaaminen kasvoi hankkeen tuloksena ja hankkeessa tuotettiin puusiltarakenteisiin liittyvää oppimateriaalia ja opinnäytetöitä.

Hankkeessa kartoitettiin yksityisteillä olevien siltojen määrää ja kuntoa, laadittiin oppimateriaaleja ja toteutettiin siltarakentamisen kurssi

Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli selvittää paikkatietoaineistoja hyödyntämällä yksityisteiden siltojen kokonaismäärä maassamme. Kartoitustyön tuloksena saatiin yksityistieverkollemme määriteltyä noin 13 000 paikkaa, joista pitäisi löytyä sillan kriteerit täyttävä rakenne.
Hankkeen osana laadittiin puusiltoihin liittyvä oppimateriaali Miro Seppälän diplomityön pohjalta osana Teollisen puurakentamisen oppimateriaalihanketta (Tpuur) yhteistyössä Puuinfon, Tampereen yliopiston ja Finnmap Oy:n kanssa. Oppimateriaali on vapaasti käytettävissä. Oppimateriaalissa kuvataan mm. puusiltojen suunnittelua, tyyppisiltoja ja tyyppipiirustuksia, puusiltojen mitoittamisesta ja puurakenteiden kestävyyteen liittyviä seikkoja.
Metsäkeskus toteutti 11 yksityisteiden siltoihin ja puunkäytön edistämiseen liittyvää luentoa vuosien 2020-2022 aikana Karelia-, Metropolia-, Turun ja Lapin ammattikorkeakouluissa ja Oulun yliopistossa.
Hankkeessa toteutettiin ideakilpailu vuonna 2021. Kilpailun jälkeen on käynnistetty tuotekehitystoimenpiteitä muutamien siltaratkaisujen osalta. Kaikki ideakilpailuun osallistuneet kilpailutyöt ovat vapaasti hyödynnettävissä ja ne löytyvät Metsäkeskuksen hankesivulta.
Hankkeen tilaamassa opinnäytetyössä insinööri YAMK Petri Repola selvitti Kainuun maakunnan alueella siltojen määrää, kuntoa, rakennusmateriaaleja ja investointitarpeita. Tutkimuksen tietoperustana on toimi puuinfra-hankkeen toimesta kerätty siltatieto vuodelta 2020. Opinnäytetyön tulosten mukaan valtaosa Kainuun yksityisteiden silloista on rakennettu teräsbetonista. Puusiltojakin on vielä runsaasti ja selvityksen mukaan osalla niistä tarvitaan lähitulevaisuudessa huomattavia korjaus- ja uusimistoimenpiteitä. Opinnäytetyön perusteella puulla on hyviä mahdollisuuksia yksityisteiden uusissa siltaratkaisuissa valmiita tyyppisiltoja (palkki- ja laattasilta) hyödyntäen sekä vanhojen puusiltojen peruskorjaus- ja kunnostuskohteissa. Työssä on kuvattu myös vaihtoehtona vanhojen puurakenteiden hyödyntäminen kustannustehokkuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökulmat huomioivana ratkaisuna.
Osana hanketta Metsäkeskus selvitti kesällä 2022 Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien alueella puunkäytön mahdollisuuksista kevyen liikenteen, retkeily- ja ulkoilureittien sekä liikunta- ja matkailukohteiden siltaratkaisuissa. Selvityksen yhtenä tavoitteena oli kerätä kyseisten kuntien alueella tietoja erityyppisistä kevyenliikenteen silloista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista, rakennusmateriaaleista, kunnosta ja korjaustarpeista.

Kartoitusten perusteella yksityisteiden silloissa on huomattavasti korjaus- ja uudistamistarpeita

Hankkeessa koottiin paikkatietoaineistoja hyödyntämällä arvio yksityisteiden siltojen kokonaismäärästä maassamme. Kartoitustyön tuloksena saatiin yksityistieverkollemme määriteltyä noin 13 000 paikkaa, joista pitäisi löytyä sillan kriteerit täyttävä rakenne. Näistä siltapaikoista noin puolet sijaitsee tiekuntien hallinnoimilla teillä ja toinen puoli teillä, joihin ei ole perustettu tiekuntaa. Tutustu siltapaikkakarttaan.

Kainuun ja Pirkanmaan maakunnissa suoritettiin 2021 tarkemmat siltakartoitukset ja niiden perusteella havaittiin, että silloissa on huomattavasti korjaus- ja uudistamistarpeita. Tärkeimmät siltojen kuntoa ja käyttöä kuvaavat tiedot ovat nähtävillä tienhoito.fi -sivuston karttapalvelussa maakuntakohtaisissa tiekuntakartoissa. Tiekunnilla on mahdollisuus saada omaa siltaansa koskien tiedot kattavampana. Yksi kartoituksissa tehty havainto on, että teräs ja betoni ovat syrjäyttäneet puuta siltojen rakennusmateriaalina viime vuosikymmenien aikana.

Siltatietojen oikeellisuuden ja käyttökelpoisyyden osalta on huomioitava, että esitetyt kunto- ja ominaisuustiedot ovat kevyen kuntokartoitusmenetelmän tuottamaa tietoa ja tiekunnan tulee varmistaa sillan todellinen kunto, korjaustarve ja käyttökelpoisuus esimerkiksi asiaa tuntevan silta-asiantuntijan tarkastuksella. Lisätietoja yksityisteiden siltojen korjaus- ja uusimishankkeista sekä niiden rahoituksista saa ELY-keskuksista, Metsäkeskuksesta sekä Suomen Tieyhdistyksestä. Hankkeen tuottamiin siltatietoihin voit tutustua osoitteessa https://www.tienhoito.fi/tiekuntakartta/.

Yksityistiesiltojen määrästä, kunnosta ja investointitarpeista koottua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi siltaprosessiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien selvityksissä sekä rahoitustarpeiden määrittämisessä. Tulosten kohderyhmänä ovat siltaratkaisuja valmistavat ja siltasuunnittelupalveluja tuottavat yritykset ja siltakoulutusta tarjoavat oppilaitokset. Lisäksi kohderyhminä ovat tiekunnat, yksityistiehankkeita rahoittavat viranomaiset ja alan edistämisorganisaatiot.

Siltojen kartoitus jatkuu TIESIT-hankkeessa

Yksityisteiden puuinfra -hankkeessa käynnistynyt siltojen kartoitus jatkuu Metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa vuosina 2022-2024. Hankkeessa kartoitetaan tärkeimmän yksityistieverkon ja sillä olevien siltojen kuntoa ja investointitarpeita, energiapuuterminaaliverkostoa, niiden käytettävyyttä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja yksityisteiden tienpidon aktivoinnin työkaluiksi.

Yksityisteiden puuinfra -hanke toteutettiin osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hanke toteutti samalla liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 julkaiseman Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelmaa, Puurakentamisen ohjelman, Biotalousstrategian ja Kansallisen metsästrategian tavoitteita.

Lisätietoja

Timo Pisto, Suomen metsäkeskus, etunimi.sukunimi(at)metsakeskus.fi, puh. 044 7104342
Yksityisteiden puuinfra-hankkeen hankesivut (2020-2022)

Yksityisteiden puuinfra

Toteuttajat

Kesto

Hankkeen kuvaus

Hankkeessa kartoitettiin yksityisteillä olevien siltojen määrää ja kuntoa, laadittiin oppimateriaaleja ja toteutettiin siltarakentamisen kurssi

Kartoitusten perusteella yksityisteiden silloissa on huomattavasti korjaus- ja uudistamistarpeita

​​​​Siltojen kartoitus jatkuu TIESIT-hankkeessa

Lisätietoja

Hankkeen tuloksia

Artikkeleita

Muita hankkeita, strategioita ja ohjelmia

Siltojen kartoitus jatkuu TIESIT-hankkeessa