Saaristomeri-ohjelma maataloudessa

Vuonna 1992 Itämeren suojelukomissio (HELCOM) listasi Itämeren suurimpia kuormituslähteitä eli hot spoteja. Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot on Saaristomeren valuma-alueen maatalouden hajakuormitus.

Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitusta siten, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Painopiste on fosforissa, joka on rehevöitymisen kannalta merkittävä ravinne. 

Saaristomeri-ohjelman Maatalouden tiekartan kymmenestä maatalouden vesiensuojelua edistävästä toimenpiteestä tehokkaimmin ravinnekuormitusta tiekartan selvityksen mukaan vähentävät peltojen vesitalouden ja maaperän kasvukunnon parantaminen, maanparannusaineiden käytön lisääminen, lannan siirron edistäminen sekä peltojen kasvipeitteisyyden lisääminen. Lisäksi uudenlaisilla rahoitusmalleilla, kuten vaikuttavuusinvestoinneilla tiedon jakamisella, sekä meren ravinteiden hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen avulla pystytään tehostamaan toimia.

Käynnissä olevan CAP-suunnitelman toimenpiteet vastaavat monin paikoin toimenpidetarpeisiin. Suojavyöhykkeiden kohdentumista on parannettu. Talviaikainen kasvipeite, kerääjäkasvit, maaperän hyvä hoito ja ravinteiden tarkka käyttö ja kierrätyksen edistäminen ovat kaikki tärkeitä vesiensuojelutoimenpiteitä, joihin CAP-suunnitelmassa panostetaan. Lisäksi Neuvo2030-neuvonnalla lisätään tietoa toimenpiteiden toteuttamisen tärkeydestä. 

MMM:n Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma ja Ravinnekiertotuki tukee ravinteiden kierrätystä edistäviä ja sitä kautta Saaristomeren kuormitusta vähentäviä toimia mm. biomassojen ravinteiden prosessointia, kier-rätyslannoitevalmisteiden tuotantoa ja tuotekehitystä, ravinteiden kierrätyksen logistiikkaa ja korkean jalos-tusasteen ravinnetuotteiden kehittämistä. Lisäksi edistetään ravinteiden kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen sekä biokaasuun liittyvää osaamista ja yhteistyötä. Samalla lisätään mm. energia- ja ravinneomavaraisuutta ja vastataan ajankohtaisiin huoltovarmuushaasteisiin.

Lisäksi MMM:n tuet vesiympäristön käyttöön ja tilaan sekä vesienhallintaan ja tulvasuojeluun ja MMM:n ra-hoitukset kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä kalastuksen, logistiikan ja tuotekehityksen kehittämiseen edesauttavat osaltaan Saaristomeren tilan parantamispyrkimyksiä ja meren ravinteiden hyödyntämistä sekä edis-tävät alueen toimenpiteitä Saaristomeren poistamiseksi HELCOMin ns. hotspot-listalta.

Orpon hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa painottaen mittakaavaltaan merkittäviin ravinnekierron parantamisiin johtavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen ravinteen kiertoa, maaperän pidätyskyvyn parantamista oleellisilla osuuksilla ja ravinteiden poistoa vesistöistä. Lantafosforin kierrättämistä ravinnealijäämäisille alueille edistetään ja kehittää tapoja pitää ravinteet pellossa hyödyntämällä luonnon omia ekosysteemejä mm. peltomaan rakenteesta huolehtimalla ja parantamalla valuma-alueiden vesienhallintaa. Lisäksi monipuolistetaan maanparannusaineiden hyödyntämistä, kuten kipsi-, kuitu- ja rakennekalkkikäsittelyitä niin, että viljelijöillä on vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja. Saaristomeren valuma-alueen alkutuotannossa ja ympäristö luvituksessa kiinnitetään huomiota ravinnepäästöjen vähenemiseen.

Lisätietoja

Sanna Tikander, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö Puhelin:0295162178   Sähköpostiosoite: