2018 rahoitettavat maa- ja elintarviketalouden Makera-hankkeet

Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera rahoittaa 19:ää uutta maa- ja elintarviketalouden tutkimus-, kehitys- ja selvityshanketta vuonna 2018 yhteensä 3,9 miljoonalla eurolla.

Tutkimusrahoitusta kohdennetaan maatalouden ympäristövaikutusten MATO-tutkimusohjelman toteuttamiseen, maataloustuotannon riskien hallintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä maatalousmaiden tulevaisuuden käyttöön.

Rahoitettavat hankkeet parantavat maa- ja elintarviketalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kestävällä tavalla sekä tuottavat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietoa.

Seuraavassa on listattu vuonna 2018 rahoitettavien hankkeiden perustiedot.

 

Nautojen ruokinnan ja erityksen lähtötietojen ja arviointimenetelmien vaikutukset kansalliseen erityslaskentaan ja edelleen päästöarvioihin (Narutesti)

1.1.2018–31.12.2019
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Marketta Rinne
Kokonaisrahoitus: 177 000 €
Rahoitus 2018: 177 000 €

Hanke tähtää nautojen sonnan ja virtsan eritystiedon laadun parantamiseen ja edelleen muun muassa lannan käytön ja päästöarvioiden tarkentamiseen. Tämä kaksivuotinen hanke kattaa niin lypsy- kuin lihakarjankin.

Naudat tuottavat noin 75 % kaikesta Suomen kotieläintuotannossa eritetystä sonnasta ja virtsasta sekä niistä muodostuvista lannoista joten on tärkeää että laskelmat perustuvat oikeisiin lähtötietoihin.

Tämän hankkeen vahvuus on se, että aiheen ympärille kootaan nautasektorin eri toimijat (tutkimus, maito- ja liha-alan yritykset, viljelijät, neuvonta, hallinto), jotka muodostavat yhteisen käsityksen nautojen ruokinnan ja erityksen huomioinnin periaatteista ja lähtötiedoista. Näin varmistetaan, että järjestelmien taustalla on paras mahdollinen tutkimuksen ja käytännön tieto sekä käytettävissä olevat tietoaineistot ja että erityslaskenta lähtötietoineen on läpinäkyvä ja dokumentoitu.


Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon

1.1.2018–31.12.2019
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Eila Turtola
Kokonaisrahoitus: 256 000 €
Rahoitus 2018: 120 000 €

Hankkeen päätavoite on kehittää Luken verkkosivujen kautta toimiva selkeä ja helppokäyttöinen työkalu, joka tarjoaa viljelijöille ja neuvonnalle mahdollisuuden tarkastella tärkeimpien viljelykasvien typpitaseita realistisesti suhteessa samanlaisissa olosuhteissa toteutuneisiin taseisiin.

Laskuri tuottaa peltolohkokohtaisista typpitaseista diagnoosit tärkeimmille viljelykasveille. Kun myös saatua satotasoa verrataan samoilla typpilannoitusmäärillä toteutuneisiin satoihin, laskuri motivoi tekemään peltojen perusparannuksia. Tarvittaessa laskuri neuvoo optimoimaan kevätviljojen typpilannoitusta tilanteeseen sopivaksi, jolloin viljelijä voi hyötyä taloudellisesti.


Luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelutavoitteiden yhteensovittaminen tuki- ja ympäristöpolitiikassa (LumoVesi)

1.1.2018–31.12.2020
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Terho Hyvönen
Kokonaisrahoitus: 246 000 €
Rahoitus 2018: 120 000 €

Hanke tuottaa tietoa, joka edistää sekä luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelutoimenpiteiden käytäntöön vientiä maatiloilla, että ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden kehittämistä.

Hankkeen tavoitteena on

  1. selvittää luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelutavoitteiden ristiriitoja maatalous- ja ympäristöpolitiikassa sekä ympäristötavoitteiden käytännön edistämisen esteitä maatiloilla
  2. tutkia empiirisesti luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävien toimenpiteiden vaikutusten yhteisvaihtelua
  3. laatia toimenpidesuosituksia luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävistä toimenpiteistä ja arvioida toimenpiteiden toteuttamiskustannuksia
  4. kehittää päätöksentekotyökalu edistämään tiedonsiirtoa luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävistä toimenpiteistä maatiloilla.

Fosforin kerrostumisen nopeus matalaan muokatuilla mailla ja vaikutukset fosforihuuhtoumaan (P-kerros)

1.1.2018–31.10.2019
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Risto Uusitalo
Kokonaisrahoitus: 98 500 €
Rahoitus 2018: 98 500 €

Kevennetty muokkaus on ollut keskeinen toimenpide maatalouden ympäristöohjelmissa ja sen tavoitteena on ollut eroosion vähentäminen. Muokkaussyvyyden madaltuminen on kuitenkin aiheuttanut fosforin rikastumista maan pintakerrokseen, kun lannoitteet ja kasvinjätteet sekoitetaan aiempaa pienempään maatilavuuteen.

Koska sade- ja lumensulamisvedet tasapainottuvat pellon pintakerroksen ravinnerikkaan maan kanssa, tarkoittaa fosforin rikastuminen pintakerrokseen pelloilta poistuvien valumavesien liukoisen fosforin pitoisuuden kasvua. Liukoisessa muodossa oleva fosfori puolestaan ruokkii täysimääräisesti pintavesien perustuotantoa, kuten leväkasvustoja.

P-kerros-hanke kokoaa vuosikymmenien mittaiset aineistot Luken huuhtoumakoekentiltä. Aineistojen avulla johdetaan malli maan helppoliukoisen fosforin kerrostumisen nopeudesta muokkaussyvyyden madaltuessa sekä kerrostumisen vaikutuksesta valumavesien liukoisen fosforin pitoisuuksiin.


Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla

1.1.2018–31.12.2020
Hakija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Vastuututkija: Pasi Raiskinmäki
Kokonaisrahoitus: 305 000 €
Rahoitus 2018: 150 000 €

Tavoitteena on tutkia, miten eri sähkön-, lämmön- ja liikennepolttoaineen tuotantojärjestelmien yhdistäminen voisi luoda mahdollisuuden taloudellisesti järkevälle tavalle tuottaa energiaa sekä ohjata kuormaa ja kulutusta maatiloilla sekä maaseudulla sellaisilla alueilla, joissa yhdyskuntarakenne ja elinkeinotoiminnan määrä sen mahdollistaisivat.

Energiatehokkuudella ei vain pienennetä energiankulutusta, kustannuksia ja päästöjä, vaan se on yhdistettynä energiaomavaraisuuteen osa kykyä vastata äkillisiin muutoksiin maataloustuotannon reunaehdoissa.


Maataloussektorin asema rahoitusmarkkinoilla: kysyntä, tarjonta ja uudet instrumentit

1.1.2018–28.2.2019
Hakija: Pellervon taloustutkimus PTT
Vastuututkija: Kyösti Arovuori
Kokonaisrahoitus: 177 000 €
Rahoitus 2018: 177 000 €

Tutkimuksella vastataan ajankohtaiseen haasteeseen kehittää maatalouden rahoitusvaihtoehtoja. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa maatalousyrittäjien rahoitusoloista, pankkirahoituksen saatavuudesta ja riittävyydestä sekä siitä, miten alan yrittäjien kilpailukykyä voi tukea rahoituslähteiden pohjaa laajentamalla.

Tutkimuksessa kartoitetaan maatalouden rahoitusasema tuottajille tehtävän kyselyn ja rahoituspäätöksiä tekevien tahojen haastatteluiden kautta sekä selvittämällä vaihtoehtoisten uusien rahoitusmekanismien hyödyntäminen ja toimeenpano Suomessa.


Umpeenpanokäytännöt suomalaisissa lypsykarjoissa

1.7.2018–30.6.2021
Hakija: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Päivi Rajala-Schultz
Kokonaisrahoitus: 197 000 €
Rahoitus 2018: 197 000 €

Projektin tavoitteena on

  1. kartoittaa suomalaisissa lypsykarjoissa toteutettuja umpeenpanokäytäntöjä
  2. selvittää näiden käytäntöjen, mahdollisten umpeenpanoon liittyvien riskitekijöiden ja utareterveyden yhteys
  3. kenttätutkimuksen avulla verrata koko karjan vs. valikoivan umpihoidon vaikutusta utareterveyteen ja bakteerien antibioottiresistenssiin ja
  4. verrata eri käytäntöjen taloudellisuutta.

Tulosten pohjalta laaditaan suomalaisille lypsykarjoille suositukset käytännöistä, joilla umpeutus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla maksimoiden lehmien utareterveys, maidon laatu ja maidontuotannon kannattavuus sekä minimoiden umpihoitojen mahdollinen vaikutus utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien antibioottiresistenssin kehittymiseen.


Lypsylehmien sorkka-alueen ihotulehdus – uusi uhka lypsykarjataloudelle

1.4.2018–31.12.2020
Hakija: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Timo Soveri
Kokonaisrahoitus: 305 000 €
Rahoitus 2018: 150 000 €

Maassamme on jo usean vuoden ajan todettu sorkka-alueen ihotulehdusta (Digital Dermatitis, DD), joka monissa muissa maissa on laajalle levinnyt ja merkittävin lypsykarjan sorkkasairaus. Laajemmalle levitessään se aiheuttaa eläimille merkittäviä hyvinvointiongelmia ja omistajille suuria taloudellisia menetyksiä.

Koska Suomessa vaikuttaa toistaiseksi olevan melko vähän DD:tä, tulisi tautitilanne ja sen riskitekijät maassamme selvittää nopeasti. Näin pystyisimme laatimaan tehokkaan, uusimpaan tietoon perustuvan vastustusohjelman DD:n leviämisen hidastamiseksi ja estämiseksi.

Tutkimushanke toteutetaan HY:n ja Eviran yhteistyönä, jossa muina yhteistyökumppaneina on kotimaisia asiatuntijaorganisaatioita (esim. ETT ja Valio) ja ulkomaisia yliopistoja muun muassa muista Pohjoismaista, Virosta ja USA:sta.


Lypsykarjojen hyvän paratuberkuloositilanteen todentaminen ja sertifiointi elinkeinon tukemiseksi

1.1.2018–31.12.2019
Hakija: Elintarviketurvallisuusvirasto
Vastuututkija: Sinikka Pelkonen
Kokonaisrahoitus: 54 000 €
Rahoitus 2018: 54 000 €

Paratuberkuloosi on märehtijöiden hitaasti etenevä suolistotulehdus, joka johtaa maidontuotannon alenemiseen, kuihtumiseen ja eläimen kuolemaan. Suomessa tautia on todettu vain parissa emolehmäkarjassa 1992–2000, mutta ei lypsykarjoissa.

Kansainvälinen paratuberkuloosijärjestö valmistelee kansainvälisen eläinkaupan sääntöjä, jotka tulevat edellyttämään eriasteista, jatkuvaa tartunnan seurantaa. Tällä hankkeella pyritään aloittamaan paratuberkuloositutkimukset lypsykarjoissa sekä rakentamaan elinkeinon pyörittämä vastustusohjelma, jolla kyetään uskottavasti osoittamaan hyvä tautitilanne.

Lisäksi vastustusohjelmaa tarjotaan ja muokataan sopivaksi emolehmäkarjoille. Tätä kautta edesautetaan Suomen paratuberkuloositilanteen säilymistä suotuisana. Lähes täydellinen vapaus paratuberkuloosista edistää karjatalouden kannattavuutta ja eläinten hyvinvointia.


Terveellisemmät ja tehokkaammat tavat rauhoittaa nupoutettavia vasikoita

1.6.2018–1.7.2020
Hakija: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Laura Hänninen
Kokonaisrahoitus: 167 000 €
Rahoitus 2018: 167 000 €

Tässä hankkeessa tutkimme markkinoilla olevien rauhoiteaineiden yhdistelmiä, joilla vasikoiden rauhoitus voisi olla turvallisempi ja tehokkaampi, tarvittavan rauhoitteen annos olisi vähäisempi, kipua lievittävä vaikutus parempi ja haittavaikutusten riski pienempi kuin nykyisillä tavoilla.

Nupoutusopas päivitetään hankkeen päätteeksi vastaamaan uusinta tietoa ja tarvetta kentällä. Lisäksi ja koulutamme sekä eläinlääkäreitä että tuottajia vasikoiden nupoutuksen oikeaoppisesta suorittamisesta ja siihen liittyvästä lääkityksestä. Oppaan päivityksessä sekä koulutuksessa huomioidaan eläinsuojelulain muutostyön vaatimukset.


Turkinpurenta siniketuilla: syntytapa, syyt ja ehkäiseminen

1.4.2018–31.12.2020
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Jaakko Mononen
Kokonaisrahoitus: 226 000 €
Rahoitus 2018: 110 000 €

Ketunkasvattajille suunnatulla kyselyllä kerätään tietoa heidän käsityksistään turkinpurennan yleisyydestä, syntytavasta ja syistä. Kenttätutkimuksella yksityisillä kettutiloilla selvitetään turkinpurennan ja siitosnaaraiden lisääntymismenestyksen välistä yhteyttä.

Koeoloissa tehtävillä seurantatutkimuksella ja eläinkokeella selvitetään, onko turkinpurenta yksilöillä vuodesta toiseen toistuva ominaisuus, kuinka turkinpurenta etenee kettuyksilöillä, kuinka kasvatusympäristö (etenkin virikkeellistäminen) vaikuttaa turkinpurentaa ja kuinka turkinpurenta liittyy eläinyksilöiden kokemaan hyvinvointiin.

Turkinpurennan perinnöllisyydestä saadaan tietoa rinnakkaisesta hankkeesta. TUSINA-hankkeen lopputuloksena julkaistaan ketunkasvattajien käyttöön ”Sinikettujen turkinpurennan vähentämisen toimenpidesuunnitelma”.


Kokogenomisekvensoinnin avulla kohti optimoitua Listeria monocytogenes -riskin hallintaa elintarvikeketjussa

1.1.2018–31.12.2020
Hakija: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Miia Lindström
Kokonaisrahoitus: 265 900 €
Rahoitus 2018: 140 000 €

Listeria monocytogenes on ympäristöbakteeri, joka aiheuttaa vakavaa elintarvikevälitteistä sairautta, listerioosia. Listerian torjunta on vaativaa, sillä bakteeri kykenee sopeutumaan erilaisiin ympäristöolosuhteisiin ja pesiytymään tuotantolaitoksiin.

Suomessa listerioositapauksien määrä on lisääntynyt viime vuosina, vaikka listerian torjuntaan kohdennetaan elintarviketeollisuudessa huomattavasti resursseja. Torjunnan kustannustehokkuuden parantamiseksi elintarviketuotantoon tarvitaan oikein mitoitettuja ja riskiperusteisesti kohdennettuja torjuntatoimenpiteitä, jotka estävät listerian pesiytymisen ja takaavat elintarvikkeiden turvallisuuden.

Tämä hanke tukee kustannustehokkaan ja kohdennetun listeriatorjunnan käyttöönottoa elintarviketeollisuudessa. Hankkeessa selvitetään torjuntatoimenpiteiden kustannuksia, tehokkuutta ja hyötyjä sekä parannetaan valmiuksia tunnistaa stressitekijöitä hyvin kestäviä ja tuotantoympäristöön pesiytyviä L. monocytogenes -kantoja.


Virusten esiintyminen ja säilyvyys elintarviketuotantoketjussa ja elintarviketeollisuuden prosesseissa

1.5.2018–30.4.2021
Hakija: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Leena Maunula
Kokonaisrahoitus: 197 000 €
Rahoitus 2018: 197 000 €

Kuluttajien, kaupan ja elinkeinon etu on, että tarjolla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia. Euroopassa sianlihatuotteet ovat aiheuttaneet ihmisille hepatiitti E -virus (HEV) -tartuntoja ja lisäksi sikojen kanssa tekemisissä olevilla on todettu olevan lisääntynyt tartuntariski. Myös afrikkalainen sikaruttovirus eli ASFV voi levitä Suomeen sian- ja villisianlihatuotteiden välityksellä, ja sen säilyvyydestä elintarvikkeissa on puutteellisesti tietoa.

Hankkeessa haetaan lisää tietoa HEV:n esiintyvyydestä lähinnä Suomen tuotantoeläimissä, sianlihatuotteissa ja niiden raaka-aineissa, sekä sen leviämisestä tuotantoketjuissa. Virusten (HEV) tuhoutumista tarkastellaan sellaisenaan syötävien sianlihatuotteiden tuotantoprosesseihin kuuluvissa yleisimmissä kuumennuskäsittelyissä sekä käsittelyissä, joihin ei sisälly kuumennusta, kuten savustuksessa.


Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset

1.1.2018–31.12.2021
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Arto Huuskonen
Kokonaisrahoitus: 275 000 €
Rahoitus 2018: 130 000 €

Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa laaditaan viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen kotieläintaloudesta noin vuonna 2030.

Tulevaisuuskuvien perushahmot ovat seuraavat:

  1. Kasvis-Suomi (kaupallinen kotieläintuotanto loppuu, suomalaiset syövät kasvis-, kala- ja riistaruokia)
  2. Ympäristö-Suomi (kotieläintuotanto vähenee merkittävästi ja palvelee ensisijaisesti ympäristönhoitoa)
  3. Terveys-Suomi (punaisen lihan tuotanto ja kulutus vähenevät jonkin verran)
  4. Huoltokyky-Suomi (täysi omavaraisuus kotieläintuotteissa palvelee ensisijaisesti huoltovarmuutta ja kansantalouden tasapainoa)
  5. Kotieläin-Suomi (vastataan lihan kasvavaan vientikysyntään ja rehualan tarve kasvaa merkittävästi.

Suomalaista pohjoista humalaa markkinoille

1.1.2018–31.12.2020
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Teija Tenhola-Roininen
Kokonaisrahoitus: 265 000 €
Rahoitus 2018: 130 000 €

Hankkeen päätavoitteena on profiloida markkinoiden käyttöön tutkitusti parhaat ja ainutlaatuisimmat suomalaiset aromihumalat. Humalakuulutuksen avulla saadut humalan lehtinäytteet tutkitaan geneettisesti ja käpynäytteet kemiallisesti (alfa- ja beta-hapot, muut yhdisteet) ja aistinvaraisesti.Tulosten perusteella valitaan parhaimmat humalat oluenpanotestauksiin.

Lisäksi tautivapaat humalakannat lisätään solukkoviljelymenetelmällä ja aineistoa annetaan viljelijöille testattavaksi ja taimistoille lisättäväksi. Hankkeen aikana kerätään viljelykokemuksia ja ohjeistetaan tulevaisuuden pellonkäyttöratkaisuja. Hankkeessa tutkitaan myös humalan muitakin käyttötarkoituksia kuten kuitu- tai säilyvyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Lisäksi hankkeessa etsitään tietoa tuotannon kannattavuudesta ja markkinointimahdollisuuksista. Suomen olosuhteisiin sopeutuneiden humalien viljely ja hyödyntäminen edistää kasvigeenivarojen hyötykäyttöä parhaalla mahdollisella tavalla.


Biologisin keinoin tehoa Fusarium-punahomeiden hallintaan

1.1.2018–31.12.2020
Hakija: Teknologian tutkimuskeskus VTT
Vastuututkija: Arja Laitila
Kokonaisrahoitus: 197 000 €
Rahoitus 2018: 197 000 €

Homeiden kasvun estoon käytetään mikrobeja tai mikrobiseoksia, jotka valtaavat tilaa kehittyvien jyvien pinnalla sekä estävät ja kilpailevat haittahomeiden kanssa. Tavoitteena on selvittää biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia joko yksinomaisena torjuntana tai yhdistettynä muihin torjuntakeinoihin kuten kemialliseen torjuntaan eli osana integroitua kasvinsuojelua.

Tutkimukseen valitaan taustaselvityksen perusteella tehokkaiksi osoittautuneiden bakteeri-, hiiva- ja homelajeja kaupallisilta toimijoilta ja tutkimusosapuolten mikrobikokoelmista. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää terveestä kasvista saatavan mikrobiston siirron mahdollisuuksia viljojen Fusarium-tautien torjunnassa.

Projektissa sovelletaan biologisen torjunnan mahdollisuuksia ennen kasvukautta (siemenvilja), kasvukaudella (Fusarium-kasvu aktiivisimmillaan erityisesti kasvukauden lopussa) että kasvukauden jälkeen (kuivausta odottavat viljaerät, olki- ja sänkijäte).


LED-tekniikalla tuotettu UV-C-valo – tulevaisuuden vaihtoehto harmaahomeen torjunnassa

1.1.2018–31.12.2020
Hakija: Luonnonvarakeskus
Vastuututkija: Marja Poteri
Kokonaisrahoitus: 177 000 €
Rahoitus 2018: 177 000 €

Hanke kartoittaa UV-C-säteilytystä vaihtoehtona harmaahomeen (Botrytis cinerea) kemialliselle torjunnalle. Koekasveina käytetään ruukkusalaatteja/yrttejä, kesäkukkia, mansikantaimia ja kuusen taimia. Luonnonvarakeskuksessa eristetään ja valitaan kokeissa käytettävät harmaahomekannat näiltä kasveilta.

Harmaahomeen torjumiseksi tarvittavat säteilyannokset tarkennetaan laboratoriokokeissa ja kasvatuskaappikokeissa tutkitaan säteilyannoksia, jotka tehoavat harmaahomeeseen, mutta ovat turvallisia kasvaville kasveille. Harmaahomeen aiheuttaman taudin oireita havainnoidaan visuaalisesti ja koekasvien vasteita UV-C-valotuskäsittelyille mitataan kasvu- ja fysiologisin mittauksin.


Virukset suomalaisessa perunantuotannossa - yleisyys ja tartunnan lähteet

1.1.2018–31.12.2019
Hakija: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Jari Valkonen
Kokonaisrahoitus: 157 000 €
Rahoitus 2018: 157 000 €

Suomessa on niukasti tutkimustietoa eri virusten yleisyydestä suomalaista alkuperää olevien esiperus- ja perussiementen myöhemmissä sukupolvissa, alemman siemenluokan siemenperunoissa, ruokaperunatuotannossa tai luonnonkasveilla.

Tässä hankkeessa kartoitetaan virusten yleisyyttä sekä perunantuotannossa esiperussiemenestä ruokaperunaan että luonnonkasveissa uudella, laaja-alaisella, pienten RNA-molekyylien sekvensointiin perustuvalla menetelmällä. Sen avulla näytteestä voidaan tutkia kerralla sekä tunnetut että tieteelle uudet virukset.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää siemenperunaa koskevan lainsäädännön arvioinnissa. Tulosten avulla voidaan ennaltaehkäistä kasvinsuojelullisia ongelmia perunalla ja muilla viljelykasveilla nyt ja tulevaisuudessa.


Mallinnus ja data-analyysi apuna kasvitautien torjunnassa

1.1.2018–31.12.2019
Hakija: Oulun yliopisto
Vastuututkija: Outi Mäyrä
Kokonaisrahoitus: 157 600 €
Rahoitus 2018: 157 600 €

Tutkimuksen aikana tuotetaan kehittynyt ja helppokäyttöinen malli, jolla voidaan ennustaa kasvitautien esiintymistä kasvukauden alun säätilan mukaan sekä optimoida torjunta-aineiden käyttöä.

Tutkimukseen tuodaan Big data -näkökulmaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa tiedonkeruujärjestelmää, yhdistämällä eri tietokantojen tietoa uuden tiedon tuottamiseksi, jalostamalla tietoa kehittyneillä datankäsittelymenetelmillä sekä tuomalla jalostettu informaatio hyötykäyttöön.

Suoraa hyötyä kasvitautien ennustamisesta saadaan, kun torjunta-aineiden ruiskutukset suoritetaan vain tarpeen vaatiessa eikä varmuuden vuoksi. Torjunta-aineiden käytön optimoinnilla saavutetaan hyötyä sekä talouden että ympäristön näkökulmasta.

Lisätietoja

Riitta Rahkonen, erityisasiantuntija 
MMM, Luonnonvaraosasto, Elinkeinokalatalousyksikkö 0295162202