- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan (GRAZE-WEL)
Hakijat: Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Peter Krawczel (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 304 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Maatalouden tehostumisen myötä karjakoko kasvaa ja lypsylehmiä pidetään yhä enemmän pihatoissa, vaikka suurin osa navetoista on edelleen parsinavettoja. Pihatoissa ei ole lakisääteistä vaatimusta laidunnukselle, minkä lisäksi etenkin automaattilypsyn yhteydessä laiduntamista pidetään haasteellisena. Koska laiduntamista pidetään eläinten hyvinvoinnin kannalta edullisena, tarvitaan uutta tietoa laiduntamismenetelmistä, jotka mahdollistavat laiduntamisen myös isoissa karjoissa. Hyvinvointivaikutusten lisäksi uusien laiduntamiskäytäntöjen kehittäminen mahdollisesti pienentää myös maitotilojen hiilijalanjälkeä, lisää ympäristön monimuotoisuutta ja tuottaa ekosysteemipalveluita. Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa erilaisten laidunnustapojen vaikutuksista eläinten käyttäytymiseen, hyvinvointiin, terveyteen, ravitsemukseen ja tuotantoon. Avainkysymyksiä ovat ensinnäkin, riittääkö pelkkä jaloittelulaidunnus laiduntamisen hyvinvointivaikutusten saavuttamiseksi. Toiseksi on määritettävä hyvinvoinnin kannalta riittävä laidunaika ottaen huomioon automaattilypsy ja eläinten ruokinta. Tässä yhteydessä tutkitaan myös laiduntamisen vaikutusta maaperän hiilensidontaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kartoittaa käytännön maatilojen laiduntamiskäytäntöjä ja niiden hyvinvointivaikutuksia sekä tutkia viljelijöiden asenteiden vaikutusta laiduntamisen järjestämiseen. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnetään jo menossa olevan hankkeen tutkimustilaverkostoa. Hankkeen kokeilla pyrimme vastaaman esitettyihin avainkysymyksiin ja luomaan uusia suosituksia suomalaisten lypsykarjojen laidunkäytäntöihin.