Pohjavedet
Pohjavesi on maanpinnan alapuolella olevaa vettä sellaisessa syvyydessä, jossa maa on vedestä kylläinen. Pohjavesi muodostuu huonosti vettä läpäisevien maakerrosten päälle. Se soveltuu hyvin vesihuollon raakavedeksi, koska se kulkee muodostuessaan yläpuolellaan olevien maakerrosten läpi, jotka suodattavat siitä epäpuhtauksia.
Pohjavettä on perinteisesti käytetty vedenlähteenä kaivojen kautta, mutta vasta 1960-luvulla alueellisia pohjavesivaroja ryhdyttiin laajemmin kartoittamaan ja niiden käyttöä suunnittelemaan. 1970-luvulla vesihallinto määritteli vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, ja siitä lähtien pohjaveden merkitys vesihuollossa on jatkuvasti kasvanut. Tällä hetkellä Suomen kotitalouksien ja elintarvikelaitosten vedenhankinta perustuu pääosin pohjaveteen ja tekopohjaveteen, pääkaupunkiseutua ja länsirannikkoa lukuun ottamatta. Vuonna 2015 kaikesta vesilaitosten käyttämästä raakavedestä 59 prosenttia oli pohjavettä tai tekopohjavettä.
Pohjavesialueet
Suomessa on kartoitettu noin 6000 pohjavesialuetta, joilla muodostuu yhteensä noin 5,4 miljoonaa kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa. Suomen pohjavesialueet ovat siis suhteellisen pieniä.
Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Vähiten pohjavesialueita on Ahvenanmaalla sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan ELY-keskus luokittelee alueensa pohjavesialueet kolmeen luokkaan. 1-luokan alueen vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä keskimäärin yli 10 m3 vuorokaudessa tai yli 50 ihmisen tarpeeseen. 2-luokkaan kuuluvat muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvat alueet, joiden pohjavesi soveltuu myös yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvedeksi. E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.
Pohjavesien hyödyntäminen
ELY-keskusten tehtävä on edistää alueillaan vedenhankinnan ja -jakelun toimintavarmuutta sekä edistää ja valvoa pinta- ja pohjavesivarojen kestävää käyttöä. Lisäksi niiden vastuulla on muun muassa pohjavesialueiden suojelu ja pohjavesitiedon hankinta.
Pohjavesikysymykset ovat tärkeitä ja pohjavesiosaamista tarvitaan yhdyskuntien vedenhankinnan lisäksi monenlaisissa tehtävissä kuten alueiden käytön suunnittelussa ja vesiensuojelussa. Pohjavesiasioissa korostuukin alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö.
Ajankohtaista
Vesihuoltolain uudistus etenee
Vesihuoltolain uudistaminen käynnistyy
Kansallinen vesihuoltouudistusohjelma julkaistu
Kansallisen vesihuoltouudistuksen visio ja toimenpideohjelma lausunnoille
Vesihuoltolain muutostarpeita arvioidaan valmistuneiden selvitysten pohjalta
Lisätietoja
Johanna Kallio, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Puhelin:0295162011 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi