Hallitus jatkaa panostusta kestävään talouskasvuun
Hallitus antoi torstaina 21. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2025 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esitykseen sisältyvät muun muassa hallituksen kehysneuvotteluissa keväällä 2024 sopiman kasvupaketin vuoden 2025 rahoituksen kohdistaminen eri toimenpiteille, joiden tavoitteena on biotaloussektorin kasvu sekä huoltovarmuuden turvaaminen.
Kasvupaketin ytimessä biotalous, erityisesti elintarvikevienti
Hallitus tukee toimenpiteillään kestävää talouskasvua koko Suomessa. Ruokasektori osallistuu vahvasti kasvun luomiseen. Hallituksen kasvupaketin 10,0 miljoonan euron panostuksesta merkittävä osa suunnataan elintarvikeviennin tukemiseen. Suomessa on kaikki edellytykset tuottaa laadukkaita korkean lisäarvon elintarvikkeita kansainvälisille markkinoille ja vaativille asiakkaille
Elintarvikeviennin edistämiseen ja ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen kohdennetaan yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Määrärahasta 3,0 miljoonalla eurolla toteutettavia toimenpiteitä ovat vientitoimintojen ekosysteemin muodostaminen, pysyvän toimintamallin rakentaminen ja sen toimeenpano, kansainvälisen liiketoiminnan strateginen johtajavalmennus ruoka-alalla, biotaloussuurlähettilään ruoka-asiantuntijan palkkaaminen, ruokamaakuvan ja ruokamatkailun vahvistaminen ja viestintä sekä Osakan maailmannäyttelyyn osallistuminen. Tulevaisuuden ruokajärjestelmää kehittävää ja ruokaviennin kilpailukykyä edistävää Food2.0 -veturihanketta tukeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kohdennetaan 2,0 miljoonaa euroa. Loput määrärahasta eli 0,7 miljoonaa euroa kohdennetaan ensi vuoden lisätalousarviolla toimenpiteiden tarkentumisen jälkeen.
Kasvu- ja kuivikemateriaalien saatavuuden turvaamiseen ohjataan 2,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on valmistella tiekartta kotimaisten kasvualustojen ja kuivikkeiden saatavuuden turvaamiseksi. Tiekartassa määriteltyjen ehdotusten mukaisesti määrärahaa käytetään kotimaisten kuivike- ja kasvualustamateriaalien kehittämiseen ja tuotannon edistämiseen liittyviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin ja tuotantomittakaavan investointeihin sekä niitä koskevaan opastus- ja tiedotustoimintaan.
Metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamiseen käytetään 1,9 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan metsäbiotalouden tiedepaneeli ja kehitetään metsäbiotalouden arvoketjun uusia toimintamalleja. Toimintamalleja kehitetään muun muassa metsäbiotalouden koulutusinfrastruktuuriin, metsäbiotalouden uusien investointien ja tuotteiden vastuullisuuden todentamiseen sekä alueellisten biotalouden kasvumahdollisuuksien tunnistamiseen ja alueiden välisen yhteistyön tukemiseen.
Ilmastotoimenpiteitä vahvistetaan
Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseksi metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän (METKA) terveyslannoitustukeen kohdistetaan 1,5 miljoonan euron lisärahoitus. Määräraha käytetään yksityismetsien tuhkalannoituksen työmäärien lisäämiseen. Tuhkalannoitus on ilmastovaikutusten kannalta nopea ja pitkävaikutteinen toimenpide ja kiinnostus työlajia kohtaan on kasvanut kannustejärjestelmän uudistuksen myötä. Ehdotetulla lisäyksellä tuhkalannoitusta pystytään tukemaan noin 5 600 hehtaarin pinta-alalla.
HELMI-elinympäristöohjelman mukaisten riistakosteikkojen toteutusrahoitusta vahvistetaan 1,0 miljoonalla eurolla. Perustettavat kosteikot ovat monitavoitteisia, eli ilmastohyötyjen lisäksi ne edistävät vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta, erityisesti vesilintukantojen elinvoimaisuutta. Lisärahoituksella pystytään perustamaan noin 30 uutta kosteikkoa, joiden pinta-ala olisi yhteensä noin 300 ha.
NOUSU-ohjelman toimeenpanon edellyttämien koordinaatiotehtävien palkkausmenoihin ja muihin menoihin kohdennetaan 80 000 euroa. Metsähallituksen eräisiin julkisiin hallintotehtäviin osoitetaan lisäystä 44 000 euroa, mikä johtuu yleisen arvonlisäverokannan nousun aiheuttamasta menolisäyksestä.
Mahdolliset lintuinfluenssan torjunnasta johtuvat tuotannonmenetyskorvaukset päätetään myöhemmin
Lintuinfluenssan torjunnan takia viranomaiset määräsivät eläintenpitokieltoja useille turkistarhoille. Eläintautilain nojalla voidaan korvata yrittäjän toimeentuloa merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko, jos se on aiheutunut viranomaisen määräämästä eläintaudin leviämisen estämistä koskevasta toimenpiteestä tai taudintorjuntatoimenpiteestä, joka estää tai vaikeuttaa eläintuotantoa. Hakemuksia voi jättää marraskuun aikana ja hallitus tekee ratkaisut mahdollisiin korvauksiin ehdotettavasta rahoituksesta vuoden 2025 alkuvuonna annettavan ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
ministerin talouspoliittinen erityisavustaja Marjo Loponen, p. 050 308 5411, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)gov.fi
talousjohtaja Matti Hyytinen, p. 02951 62225, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)gov.fi
