Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke), Pellervon taloustutkimus (PTT), Reinu econ
Vastuututkija: Jyrki Niemi (Luke)
Kokonaisrahoitus: 390 000 €
Hankeaika: 1.1.2024-31.3.2027

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) vaikuttaa merkittävästi Suomen maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytyksiin. CAP-kauden 2023–2027 uudistukset nostavat kunnianhimoa erityisesti ympäristö- ja ilmastoasioissa, joita komissio on entisestään korostanut Vihreän kehityksen ohjelmalla ja Pellolta pöytään-, Biodiversiteetti- sekä maaperä -strategioilla. CAPilla on merkittävä rooli näiden strategioiden toteuttamisessa eli päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävämmän ruoantuotannon edistämisessä. Tämä tutkimushanke kartoittaa, minkälaisia haasteita yhteisen maatalouspolitiikan vaihtoehtoiset kehityssuunnat aiheuttavat maatalouspolitiikan muotoiluun niin EU:ssa kuin Suomessa valmistauduttaessa maatalous- ja maaseutupolitiikan muutosta ennakoivaan EU:n uuteen rahoituskauteen vuoden 2027 jälkeen. Tutkimuksessa (1) asemoidaan toteutunut maatalouspolitiikan uudistus Euroopan unionin ja CAP:n pitkän aikavälin kehitykseen, osana suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Erityinen huomio kiinnitetään EU:n vihreän ohjelman tavoitteisiin, ja sen sateenvarjon alle kuuluviin strategioihin sekä maaliskuussa 2022 julkaistuun tiedonantoon EU:n roolista huoltovarmuuden ja ruokajärjestelmän kestokyvyn vahvistamisessa. Tutkimuksessa (2) analysoidaan yhtäältä kuluttajien ja kansalaisten sekä toisaalta viljelijöiden arvostuksia ja odotuksia maatalouspolitiikan tavoitteita ja sisältöä kohtaan. Lisäksi (3) analysoidaan komission esittämien strategioiden pitkän aikavälin vaikutuksia Suomen maatalouden sopeutumiskykyyn ja kilpailukykyyn suhteessa muuhun Eurooppaan, maatalouden tuotanto-, tulo- ja kannattavuuskehitykseen sekä rakennekehitykseen. Tämän lisäksi (4) arvioidaan Pellolta pöytään -strategian todennäköisiä vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen muissa EU-jäsenmaissa ja selvitetään sen mahdollista vaikutusta eri jäsenmaiden kantoihin ja maatalouspoliittiseen päätöksentekoon unionissa.