Uuselintarvikkeet ja muuntogeeniset elintarvikkeet

Uuselintarvikkeet

Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita ja elintarvikkeiden ainesosia, joita ei ole käytetty ihmisravintona EU:n alueella merkittävässä määrin ennen ensimmäisen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa 15. toukokuuta 1997.

Nykyinen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uuselintarvikkeista (EU) 2015/2283 korvasi aiemman asetuksen, ja sitä on sovellettu täysimääräisesti 1.1.2018 alkaen. Uuselintarvikkeen määrittely perustuu ennen kaikkea turvalliseen käyttöhistoriaan. Lisäksi elintarvikkeen on kuuluttava vähintään yhteen asetuksessa määriteltyyn luokkaan. Näitä ovat muun muassa kasveista, eläimistä, mikro-organismeista, levistä tai sienistä peräisin olevat elintarvikkeet, uusien valmistusmenetelmien avulla tuotetut elintarvikkeet, valmistetut nanomateriaalit, solu- tai kudosviljelmistä peräisin olevat tuotteet tai elintarvikkeissa käytettävät vitamiinit ja kivennäisaineet.

Luvat ja valvonta

Uuselintarvikkeiden markkinoille saattaminen on luvanvaraista. Riskinarviointi ja päätöksenteko on EU:ssa keskitetty, ja myönnetyt luvat ovat voimassa koko unionin alueella. Lupahakemukset toimitetaan Euroopan komissiolle sähköisen järjestelmän kautta. Komissio vastaa päätöksenteosta, ja elintarvikkeiden turvallisuuden arvioinnin tekee Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Uuselintarvikeluvat ovat pääsääntöisesti yleisi, eivätkä ne siis ole hakijakohtaisia. Myönnetyt luvat on koottu unionin uuselintarvikeluetteloon, jota päivitetään uusien hyväksyntöjen myötä. Luettelossa määritellään kunkin uuselintarvikkeen kuvaus sekä käytön ehdot. 

EU:n ulkopuolelta peräisin oleville elintarvikkeille, joilla on vähintään 25 vuoden dokumentoitu turvallinen käyttöhistoria, on käytössä yksinkertaistettu ilmoitusmenettely. Suomessa uuselintarvikkeisiin liittyvissä asioissa yhteysviranomainen on Ruokavirasto.

Lisätietoa uuselintarvikkeista löytyy Ruokaviraston ja Euroopan komission verkkosivuilta.

Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut

Biotekniikkaa hyödynnetään laajasti muun muassa kasvien jalostuksessa. Muuntogeenisen organismin (GMO) perintöainesta on muokattu geeniteknisin menetelmin siten, että organismi saa uuden ominaisuuden. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi kasvin vastustuskyky tauteja, tuholaishyönteisiä, kuivuusoloja tai torjunta-aineita vastaan, sadon kasvu tai elintarvikkeen laadun tai ravintoarvon paraneminen. Muuntogeeniset (GM) elintarvikkeet ja rehut sisältävät GMO:ja, koostuvat niistä tai ne on valmistettu GMO:ista. Niiden käyttöä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1829/2003

Luvat ja viranomaismenettely

Muuntogeenisiä organismeja, elintarvikkeita tai rehuja saa tuoda EU:n markkinoille vain, jos niille on myönnetty lupa. Turvallisuusarviot ja lupapäätökset tehdään keskitetysti EU:ssa, ja myönnetyt luvat ovat voimassa koko unionin alueella. Suomessa GM-elintarvikkeita ja -rehuja koskevien lupa-asioiden kansallisena yhteysviranomaisena toimii Ruokavirasto.

Pakkausmerkinnät ja jäljitettävyys

Muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille asetetaan vaatimukset pakkausmerkinnöistä ja jäljitettävyydestä. Ainesosaluettelossa on välittömästi GM-ainesosan jälkeen oltava maininta ”muuntogeeninen” tai esimerkiksi ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta”. Merkintöjä ei kuitenkaan edellytetä, jos muuntogeenisen aineksen esiintyminen on satunnaista ja teknisesti mahdotonta välttää. Tällaisen vähäisen esiintymisen raja on 0,9 % kyseisestä ainesosasta. Merkintävaatimusta ei sovelleta myöskään elintarvikkeisiin ja rehuihin, jotka on valmistettu muuntogeenisten organismien avulla. Ratkaisevaa on, sisältääkö lopputuote muuntogeenisestä lähtöaineesta johdettua materiaalia.

Muuntogeenisten organismien viljelyn rajoittaminen

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/412 mahdollistaa jäsenvaltioille muuntogeenisten organismien viljelyn rajoittamisen tai kieltämisen omalla alueellaan. Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan lailla muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta 445/2019.

Uudet genomitekniikat

Euroopan komissio antoi 5.7.2023 ehdotuksen (COM(2023) 411 final), jonka tavoitteena on mukauttaa EU:n sääntelykehystä siten, että kasvinjalostuksessa käytettäville uusille genomitekniikoille (NGT = New Genomic Techniques) luodaan oma erillinen lainsäädäntö. Tällä hetkellä näihin tekniikoihin sovelletaan EU:n GMO-lainsäädäntöä.  Euroopan komission tekemän arvioinnin mukaan nykyinen sääntely ei kuitenkaan kaikilta osin sovellu uusien genomitekniikoiden käyttöön eikä vastaa nykyaikaista tieteellistä ja teknologista kehitystä ja tietämystä. Asetusehdotus on parhaillaan käsiteltävänä sekä Euroopan neuvostossa että Euroopan parlamentissa.

Lisätietoa muuntogeenisistä tuotteista, kuten elintarvikkeista ja rehuista, on saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilta. Euroopan komission verkkosivuilta löytyy laajasti tietoa geenitekniikasta sekä GMO-rekisteri, joka sisältää tiedot EU:ssa markkinoille hyväksytyistä muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista. Tietoa geenitekniikasta ja muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista tarjoavat myös Biotekniikan neuvottelukunta, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA sivuilta sekä YK:n elintarvike- ja  maatalousjärjestön FAOn GM Foods Platform -sivusto.