Uuselintarvikkeet ja muuntogeeniset elintarvikkeet

Uuselintarvikkeet

Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita tai ainesosia, joita ei ole merkittävässä määrin käytetty ihmisravintona EU:ssa ennen ensimmäisen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa 15. toukokuuta 1997. Uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uuselintarvikkeista (EU) 2015/2283 korvasi aiemman asetuksen ja sitä on sovellettu täysmääräisesti 1.1.2018 alkaen. Uutuuden käsite pohjaa turvalliseen käyttöhistoriaan. Lisäksi elintarvikkeen on kuuluttava vähintään yhteen asetuksessa mainittuun luokkaan, kuten kasveista, eläimistä, mikro-organismeista, levistä tai sienistä peräisin oleviin elintarvikkeisiin, uusien valmistusmenetelmien avulla tuotettuihin elintarvikkeisiin, valmistettuihin nanomateriaaleihin, solu- tai kudosviljelmätuotteisiin tai elintarvikkeissa käytettäviin vitamiineihin ja kivennäisaineisiin.

Uuselintarvikkeiden markkinoille saattaminen on luvanvaraista. Riskinarviointi ja päätöksenteko on keskitetty ja myönnetyt luvat ovat voimassa koko EU:n alueella. Hakemukset jätetään sähköisen järjestelmän kautta Euroopan komissiolle, joka vastaa myös päätöksenteosta. Turvallisuuden arvioinnista vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Uuselintarvikeluvat ovat pääsääntöisesti yleisiä eli ei hakijakohtaisia ja luvat on koottu unionin uuselintarvikeluetteloon, jota päivitetään uusien lupien myötä. Luettelossa määritellään uuselintarvikkeen käytön ehdot sekä sen kuvaus. Muualta kuin EU:n alueelta peräisin oleville, 25 vuoden turvallisen käyttöhistorian omaaville elintarvikkeille on yksinkertaistettu ilmoitusmenettely. Suomessa yhteysviranomainen uuselintarvikkeita koskevissa asioissa on Ruokavirasto.

Lisätietoa uuselintarvikkeista löytyy Ruokaviraston ja Euroopan komission verkkosivuilta

Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut

Biotekniikkaa hyödynnetään laajasti ja monipuolisesti muun muassa kasvien jalostuksessa. Muuntogeenisen organismin (GMO) perintöainesta on geeniteknisin menetelmin muokattu siten, että se saa uuden ominaisuuden (esim. kasvin vastustuskyky taudille, hyönteiselle, kuivuudelle tai torjunta-aineille, ruuan laadun tai ravintoarvon paraneminen tai sadon kasvu). Muuntogeeniset (GM) elintarvikkeet ja rehut sisältävät GMO:ja, koostuvat niistä tai ne on valmistettu GMO:ista. Niitä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1829/2003.

Muuntogeenisiä organismeja, elintarvikkeita tai rehuja ei saa tuoda markkinoille, ellei niille ole myönnetty lupaa EU:ssa. GM-elintarvikkeita ja rehuja koskevat turvallisuusarviot ja päätökset tehdään keskitetysti ja luvat ovat voimassa koko EU:n alueella. Suomessa GM-elintarvikkeita ja -rehuja koskevien lupa-asioiden yhteysviranomainen on Ruokavirasto.

Muuntogeenisiltä elintarvikkeilta ja rehuilta edellytetään pakkausmerkintöjä ja jäljitettävyyttä. Ainesosaluettelossa on välittömästi GM-ainesosan jälkeen oltava maininta ”muuntogeeninen” tai esimerkiksi ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta”. Merkintöjä ei edellytetä, jos muuntogeenisen aineksen esiintyminen on satunnaista ja teknisesti mahdoton välttää. Tällaiseksi vähäisen esiintymisen rajaksi on asetettu 0,9 % kyseisestä ainesosasta. Merkintävaatimus ei koske myöskään muuntogeenisten organismien avulla valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja. Määräävänä kriteerinä on se, onko valmiissa elintarvikkeessa tai rehussa muuntogeenisestä lähtöaineesta johdettua ainesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/412 säätää direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten organismien viljelyä tai kieltää se alueellaan. Direktiivi ei anna mahdollisuutta rajoittaa muuntogeenisellä rehulla ruokituista eläimistä saatavien tuotteiden, kuten lihan, kalan, maitotaloustuotteiden tai munien, kauppaa EU:n sisämarkkinoilla. Direktiivi on pantu kansallisesti voimaan lailla muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta 445/2019.

Uudet genomitekniikat

Euroopan komissio on antanut 5.7.2023 ehdotuksen (COM(2023) 411 final), jolla on tarkoitus mukauttaa EU:n sääntelykehystä niin, että luodaan oma erillislainsäädäntö kasvinjalostuksessa käytettäville uusille genomitekniikoille (NGT = New Genomic Techniques). Näihin tekniikoihin sovelletaan tällä hetkellä EU:n GMO-lainsäädäntöä, joka ei kuitenkaan komission tekemän tutkimuksen mukaan kaikilta osin sovellu uusien genomitekniikoiden sääntelyyn eikä vastaa nykyistä tieteellistä ja teknologista kehitystä ja tietämystä. Asetusehdotusta käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvostossa että parlamentissa.

Lisätietoa muuntogeenisistä tuotteista, kuten elintarvikkeista ja rehuista, löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta. Euroopan komission verkkosivuilta löytyy laajasti tietoa geenitekniikasta sekä markkinoille hyväksyttyjä muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskeva GMO-rekisteri. Tietoa geenitekniikasta ja muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista löytyy myös Biotekniikan neuvottelukunnan sivuilta, EFSAn sivuilta sekä YK:n alaisen maatalousjärjestön FAOn GM Foods Platform -sivustolta.