Muuntogeeniset ja uuselintarvikkeet

Uuselintarvikkeet

Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita, joita ei ole merkittävässä määrin käytetty ihmisravintona EU:ssa ennen ensimmäisen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa 15. toukokuuta 1997. Uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uuselintarvikkeista (EU) 2015/2283 korvasi aiemman asetuksen ja sitä on sovellettu täysmääräisesti 1.1.2018 alkaen. Uutuuden käsite pohjaa turvalliseen käyttöhistoriaan. Uuselintarvikkeen määritelmää täydentää elintarvikkeiden luokittelu ryhmiin. Aikaisempien ryhmien, kuten kasveista, eläimistä, mikro-organismeista, levistä tai sienistä peräisin olevien elintarvikkeiden tai uusien valmistusmenetelmien avulla tuotettujen elintarvikkeiden lisäksi uusina ryhminä huomioidaan valmistetut nanomateriaalit, solukko- ja kudosviljelmätuotteet sekä kivennäisperäiset elintarvikkeet. Uudessa asetuksessa eläimet elintarvikkeina kuuluvat nyt yksiselitteisesti asetuksen piiriin ja näin on selkiytetty tilanne myös hyönteisten osalta.

Uudistuksessa merkittävintä on riskinarvioinnin ja päätöksenteon keskittäminen. Hakemukset jätetään Euroopan komissiolle, joka vastaa myös päätöksenteosta. Turvallisuuden ennakkoarvioinnista vastaa EFSA. Uuselintarvikeluvat ovat yleisiä ja luvat on koottu Unionin luetteloon, joka on julkaistu komission kotisivuilla ja jota päivitetään uusien hakemusten myötä. Luettelossa määritellään käytön edellytykset sekä tuotteen eritelmä. Muualta kuin EU:n alueelta peräisin oleville, 25 vuoden turvallisen käyttöhistorian omaaville elintarvikkeille on yksinkertaistettu ilmoitusmenettely. Kaikki elintarvikeluvat ovat voimassa koko EU:n alueelle. Suomessa Ruokavirasto on yhteysviranomainen uuselintarvikkeita koskevissa asioissa.

Lisätietoa uuselintarvikkeista on saatavissa Ruokaviraston verkkosivuilta. Unionin hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden luettelo löytyy Euroopan komission kotisivuilta. Sivustolla on myös ohjeet hakemusmenettelystä ja linkki sähköiseen hakemusjärjestelmään.  

Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut

Muuntogeenisiä (GM) elintarvikkeita ja rehuja säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) 1829/2003. Tällaisia elintarvikkeita ja rehuja ovat muuntogeenisiä organismeja (GMO) sisältävät, niistä koostuvat tai niistä valmistetut elintarvikkeet ja rehut.

Muuntogeenisiltä elintarvikkeilta ja rehuilta edellytetään pakkausmerkintöjä. Merkintä löytyy elintarvikkeiden ja rehujen ainesosaluettelosta ko. ainesosan nimen yhteydestä. Merkintöjä ei edellytetä, jos muuntogeenisen aineksen esiintyminen on vähäistä ja tahatonta. Tällaiseksi rajaksi on asetettu 0,9 prosenttia kyseisestä ainesosasta.

Päätökset muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen markkinoinnista tehdään yhteisesti koko EU:n alueella. Suomessa Ruokavirasto on nimetty yhteysviranomaiseksi GM-elintarvikkeita ja -rehuja koskevissa lupa-asioissa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/412 säätää direktiivin 2011/18/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten organismien viljelyä tai kieltää se alueellaan. Direktiivi ei anna mahdollisuutta rajoittaa muuntogeenisellä rehulla ruokituista eläimistä saatavien tuotteiden, kuten lihan, kalan, maitotaloustuotteiden tai munien, kauppaa EU:n sisämarkkinoilla. Direktiivi on pantu kansallisesti voimaan lailla muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta 445/2019.

Lisätietoa muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta. Euroopan komission verkkosivuilta löytyy laajasti tietoa geenitekniikasta sekä markkinoille hyväksyttyjä muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskeva GMO-rekisteri. Tietoa geenitekniikasta ja muuntogeenisistä elintarvikkeista löytyy myös EFSAn sivuilta sekä YK:n alaisen maatalousjärjestön FAOn GMOPlatform sivustolta

Lisätietoja

Sanna Viljakainen, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö 0295162037