Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Lisäksi hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään suurin energiantuotantomme yksittäinen energianlähde ja niiden osuus on ollut jo vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupohjaista energiaa tuotetaan Suomessa useista eri lähteistä

Suomessa puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa pohjautuu puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Merkittävin yksittäinen puupolttoaine Suomessa on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät yhtä paljon kiinteitä puupolttoaineita, kuten esimerkiksi kuorta, sahanpurua ja metsähaketta.

Puupolttoaineiden käytön kasvu Suomessa on viime vuosina perustunut etenkin metsäteollisuuden sivu- ja tähdevirtojen käytön kasvuun. Puupolttoaineilla on korvattu fossiilisten polttoaineiden, eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä, millä on puolestaan ollut huomattava merkitys Suomen uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvussa.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu on merkittävä energianlähde Suomessa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttävät kiinteitä puupolttoaineita, kuten sivutuote- ja jätepuuta, josta noin kaksi kolmasosaa on kuorta. Kuoren lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja, puutähdehaketta, kierrätyspuuta, puupellettejä ja -brikettejä. Vuonna 2023 metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta käytettiin yhteensä 10 milj. m³. Sivutuote- ja jätepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta sähkön ja lämmön tuotantoon. Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saatiin kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2023 yhteensä 22,4 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä noin 44 terawattituntia (TWh).

Yli puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012-2023) ollut keskimäärin noin 8-9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 16-18 TWh vuodessa). Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan mm. nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa on perustunut erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuonna 2023 metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa nousi 11 miljoonaan kuutiometriin. Tästä pienpuuta oli 6,6 ja hakkuutähteitä 3,0 milj. kuutiometriä. Lisäksi laitokset käyttivät järeää runkopuuta, joka on lähinnä lahovikaista ja pystykuivaa runkopuuta 1,1 milj. kuutiometriä ja kantoja 0,3 milj. kuutiometriä. Vuonna 2023 sähkön ja lämmön yhteistuotannossa eli CHP-tuotannossa käytettiin 7 milj. kuutiometriä metsähaketta ja lämmöntuotannossa 4 miljoonaan kuutiometriä metsähaketta.

Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa - 0,6 miljoonaa kuutiometriä - metsähakkeen kokonaiskäyttö päätyi vuonna 2023 11,6 miljoonaan kuutiometriin.

Kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu mukana puupolttoainetilastoissa

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan Suomessa mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu eli puun pienkäyttö. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä noin yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta. Kun pientaloissa poltettu puu lasketaan mukaan, saatiin vuonna 2022 kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskulutukseksi 30 milj. kuutiometriä eli noin 60 TWh.

Metsähakkeen riittävyyttä energiaturpeen ja kivihiilen korvaajana selvitettiin 2021

Turpeen ja kivihiilen korvautuminen uusiutuvilla energianlähteillä lisää lähivuosina kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää. AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen keväällä 2021 laatimissa selvityksissä arvioitiin kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvua energiantuotannossa. AFRY:n selvitys tarkasteli metsähakkeen ja muun energiapuun kysynnän kehittymistä, kotimaisen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen. Tarkastelut tehtiin vuosille 2025, 2030 ja 2035. Luonnonvarakeskus selvitti metsähakkeen riittävyyttä vuoteen 2030 saakka kolmen kysyntäskenaarion pohjalta. Linkit AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen selvityksiin löytyvät alta.

Energia- ja ilmastostrategiat

Vuonna 2022 laadittu kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma ja se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Strategian valmistelun taustalla olivat erityisesti EU:n vuodelle 2030 asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoite. Ilmasto- ja energiastrategian ja Keskipitkän aikavälin ilmastossuuunitelman (KAISU) taustaksi laadittiin nk. HIISI-hankkeessa selvitys politiikkatoimista ja niiden vaikutuksista. Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategiassa koskevat mm. uusiutuvan energian ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset.
Uuden energia- ja ilmastostrategian laatiminen on käynnistynyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla keväällä 2024.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2023, milj. kuutiometriä

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2023

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162350 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi

Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa tuotetaan Suomessa useista eri lähteistä

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu on merkittävä energianlähde Suomessa

Yli puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu mukana puupolttoainetilastoissa

Metsähakkeen riittävyyttä energiaturpeen ja kivihiilen korvaajana selvitettiin 2021

Energia- ja ilmastostrategiat

​​Muualla palvelussamme

​​​​Tilastokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Energiateollisuuden tilastoja

Raportteja

Muualla verkossa

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2023

Lisätietoja:

Muualla palvelussamme

Tilastokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Energiateollisuuden tilastoja