Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Lisäksi hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena.

Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta voidaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä etenkin liikenteessä.

Puupolttoaineilla tuotettiin 27 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2018

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme yksittäinen energianlähde, sillä niiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupolttoaineiden käytön kasvu viime vuosina on perustunut etenkin metsäteollisuuden sivuvirtojen, kuten mustalipeän käytön kasvuun. Vuonna 2018 puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia.

Puupohjaista energiaa eli puupolttoaineita saadaan Suomessa useista erilaisista lähteistä. Merkittävin puupolttoaine on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lähes yhtä paljon energiaa tuotetaan kiinteillä puupolttoaineilla, kuten esimerkiksi kuorella, sahanpurulla ja metsähakkeella. Puupolttoaineet perustuvat siis puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Jos tarkastellaan uusiutuvan energian tuotantoa, ovat puupolttoaineet eli puupohjainen energia tärkein uusiutuvan energian lähde Suomessa. Vuonna 2018 uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö ollut viime vuodet ennätystasolla

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuotepuu, jota hyödynnettiin vuonna 2018 energian tuotantoon yhteensä 11,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotepuusta kaksi kolmasosaa on kuorta (7,7 miljoonaa kuutiometriä). Lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja ja puutähdehaketta. Viime vuosina suhteellisesti eniten on kasvanut puupellettien ja -brikettien kulutus. 

Metsäteollisuuden sivutuotepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta. Vuonna 2018 laitokset käyttivät sähkön ja lämmön tuotantoon 7,5 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta.

Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saadaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2018 yhteensä 20,1 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä 38,7 terawattituntia (TWh). Lämpö- ja voimalaitoksilla käytetty kiinteiden puupolttoaineiden määrä on ollut 2017 ja 2018 ennätystasolla.

Hakkuutähteistä ja metsänhoitotöiden pieniläpimittaisista puista tuotetaan energiaa

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksilla on viimeisen seitsemän vuoden aikana vaihdellut 7,2–8,0 miljoonaan kuutiometrin välillä ja ollut keskimäärin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 15 TWh).

Yli puolet metsähakkeesta on viime vuosina haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa perustuu siten erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuonna 2018 lämpö- ja voimalaitosten käyttämä 7,5 milj. kuutiometriä metsähaketta jakautui seuraavasti: Pieniläpimittaista energiapuuta eli pienpuuta käytettiin 3,9 ja hakkuutähteitä 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Kantoja käytettiin 0,4 miljoonaa ja järeää runkopuuta, kuten esim. lahovikaisia tai muuten jalostukseen kelpaamattomia tukkipuita 0,5 miljoonaa kuutiometriä.

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa ja maatiloilla. Kun nämä otetaan huomioon, oli metsähakkeen kokonaiskäyttö Suomessa 8,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2018.

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta.

Muualla palvelussamme
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
Energia (Luonnonvarakeskus)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)
Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas (Tapio)
Energiapuu (Metsäkeskus)
Bioenergia (Motiva)

Tilastoja
Puun energiakäyttö 2018 (LUKE 23.5.2019)
Energian kokonaiskulutus Suomessa 2018 (Tilastokeskus 28.3.2019)
Pientalojen polttopuun käyttö 2016/2017 (LUKE 19.6.2018)
 

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2018, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350