Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Lisäksi hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme yksittäinen energianlähde, sillä niiden osuus on ollut jo vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupohjaista energiaa tuotetaan Suomessa useista eri lähteistä

Suomessa puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa pohjautuu puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

​​​​​Merkittävin yksittäinen puupolttoaine Suomessa on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä (2020 44 TWh ja 2021 46 TWh). Lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät yhtä paljon kiinteitä puupolttoaineita, kuten esimerkiksi kuorta, sahanpurua ja metsähaketta (2021 46,8 TWh).

Vuonna 2021 puupolttoaineilla tuotettiin 113 TWh energiaa. Tästä mustalipeällä ja muita metsäteollisuuden jäteliemillä tuotettiin 46 TWh ja kiinteillä teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineilla 46,8 TWh. Ennakkotietojen mukaan puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 30 prosenttia. 

Puupolttoaineiden käytön kasvu Suomessa on viime vuosina perustunut etenkin metsäteollisuuden sivu- ja tähdevirtojen käytön kasvuun. Puupolttoaineilla on korvattu fossiilisten polttoaineiden, eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä, millä on puolestaan ollut huomattava merkitys Suomen uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvussa.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu on merkittävä energianlähde Suomessa

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu, josta noin kaksi kolmasosaa on kuorta. Lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja, puutähdehaketta, kierrätyspuuta, puupellettejä ja -brikettejä.  Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta käytettiin 12,9 milj. m3. Sivutuote- ja jätepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta sähkön ja lämmön tuotantoon. Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saatiin kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2021 yhteensä 24,0 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä noin 46,8 terawattituntia (TWh).

Yli puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012-2021) ollut keskimäärin noin 7,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 15 TWh vuodessa). Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan mm. nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa on perustunut erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuonna 2021 metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa nousi 9,5 miljoonaan kuutiometriin. Tästä pienpuuta oli 5,9 ja hakkuutähteitä 2,7 milj. kuutiometriä. Lisäksi laitokset käyttivät järeää runkopuuta, joka on lähinnä lahovikaista ja pystykuivaa runkopuuta ja kantoja yhteensä 0,9 milj. kuutiometriä. Vuonna 2021 sähkön ja lämmön yhteistuotannossa eli CHP-tuotannossa käytettiin 5,9 milj. kuutiometriä metsähaketta ja lämmöntuotannossa 3,6 miljoonaan kuutiometriä metsähaketta.

Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa - 0,6 miljoonaa kuutiometriä - metsähakkeen kokonaiskäyttö päätyi vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan 10 miljoonaan kuutiometriin.

Viime vuosina tuonnin osuus Suomessa vuosittain käytetystä metsähakkeen määrästä on kasvanut. Vuonna 2021 haketta tuotiin Suomeen yhteensä 4,4 miljoonaa kuutiometriä ja tämän kokonaismäärän ja metsäteollisuuden raaka-aineenaan käyttämän tuontihakkeen määrän (2,5 milj. m3) erotuksen perusteella arvioidaan lämpö- ja voimalaitosten polttaneen tuontihaketta 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on viidennes lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta.

Kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu mukana puupolttoainetilastoissa

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan Suomessa mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu eli puun pienkäyttö. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä noin yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta. Kun pientaloissa poltettu puu lasketaan mukaan, saatiin vuonna 2021 kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskulutukseksi 31 milj. kuutiometriä ja 62,1 TWh.

Metsähakkeen riittävyyttä energiaturpeen ja kivihiilen korvaajana selvitettiin 2021

Turpeen ja kivihiilen korvautuminen uusiutuvilla energianlähteillä lisää lähivuosina kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää. AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen keväällä 2021 laatimissa selvityksissä arvioitiin kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvua energiantuotannossa. AFRY:n selvitys tarkasteli metsähakkeen ja muun energiapuun kysynnän kehittymistä, kotimaisen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen. Tarkastelut tehtiin vuosille 2025, 2030 ja 2035. Luonnonvarakeskus selvitti metsähakkeen riittävyyttä vuoteen 2030 saakka kolmen kysyntäskenaarion pohjalta. Linkit AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen selvityksiin löytyvät alta.

Uusi kansallinen ilmasto- ja energiastrategia toimitettiin kesäkuussa eduskunnan käsiteltäväksi

Ilmasto- ja energiastrategia on lähetetty selontekona eduskuntaan kesäkuussa 2022. Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma ja se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Strategian valmistelun taustalla olivat erityisesti EU:n vuodelle 2030 asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoite.  Ilmasto- ja energiastrategian ja Keskipitkän aikavälin ilmastossuuunitelman (KAISU) taustaksi laadittiin nk. HIISI-hankkeessa selvitys politiikkatoimista ja niiden vaikutuksista. Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategiassa koskevat mm. uusiutuvan energian ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset.

​​Muualla palvelussamme

Puun energiakäyttö eli puupolttoaineet energian tuotannossa -infokuvat suomeksi (14.9.2022)
Wood fuels in energy generation in Finland -infokuvat englanniksi (22.3.2022)
​​​​​​
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit RED-direktiivissä

​​​​Tilastokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Energiateollisuuden tilastoja

Puun energiakäyttö Suomessa 2021 (LUKE 17.11.2022)
Pientalojen polttopuun käyttö 2016/2017 (LUKE 19.6.2018)
​​​​​​​Energian hankinta ja kulutus (Tilastokeskus)
​​​Suomi lukuina - energian kokonaiskulutus 2021 (Tilastokeskus) 
Energiateollisuus ry:n energiatilastot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta Suomessa

Energia 2021 taulukkopalvelu - Energiavuosi 2020 (Tilastokeskus)

Raportteja

LUKE- Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana - loppuraportti (5.3.2021)
LUKE- Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana -tiivistelmä tuloskalvosarjasta (5.3.2021)
AFRY - Metsähakkeen kysynnän kehitys ja riittävyys Suomessa - loppuraportti PDF 726kB

​Muualla verkossa

Tiedote ilmasto- ja energiastrategiasta 30.6.2022 (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Ilmasto- ja energiastrategia (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Energia (Luonnonvarakeskus)
Metsäenergia (Metsäkeskus)
Bioenergia (Motiva)
Metsänhoidon suosituksen energiapuun korjuuseen (Tapio)​​​​​​​

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2021, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350