Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Lisäksi hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme yksittäinen energianlähde, sillä niiden osuus on ollut jo vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupohjaista energiaa tuotetaan useista eri lähteistä

Suomessa puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa pohjautuu puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun. Merkittävin yksittäinen puupolttoaine Suomessa on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä (2020 44 TWh). Lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät lähes yhtä paljon kiinteitä puupolttoaineita, kuten esimerkiksi kuorta, sahanpurua ja metsähaketta (37 TWh).

Vuonna 2020 puupolttoaineilla tuotettiin yhteensä 99 TWh energiaa ja puupolttoaineiden osuus oli 28 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta (356 TWh). Puupolttoaineiden käytön kasvu Suomessa on viime vuosina perustunut etenkin metsäteollisuuden sivuvirtojen, kuten mustalipeän käytön kasvuun.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu on merkittävä energianlähde Suomessa

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu (2020 10,4 milj.m3), josta kaksi kolmasosaa on kuorta. Lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja, puutähdehaketta, kierrätyspuuta, puupellettejä ja -brikettejä.  Sivutuote- ja jätepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta sähkön ja lämmön tuotantoon (2020 7,6 milj.m3). Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saatiin kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2020 yhteensä 19,4 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä 37,4 terawattituntia (TWh).

Yli puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 15 TWh). Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa perustuu erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuonna 2020 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla 7,6 milj. kuutiometriä. Tästä pienpuuta oli 4,3 ja hakkuutähteitä 2,5 milj. kuutiometriä. Lisäksi laitokset käyttivät teollisuuden raaka-aineeksi kelpaamatonta järeää runkopuuta ja kantoja yhteensä 0,8 milj. kuutiometriä.  Kun määrään lisätään pientalojen lämmitykseen käytetty metsähake (0,6 milj.m3), metsähakkeen kokonaismäärä Suomessa vuonna 2020 oli 8,2 milj. kuutiometriä. Viime vuosina tuontihakkeen osuus on kasvanut. Vuonna 2020 lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta 1,8 milj. kuutiometriä oli laskennallisesti tuontihaketta. Vuoden 2021 tiedot metsähakkeen käyttömääristä julkaistaan toukokuussa 2022.

Metsähakkeen riittävyyttä energiaturpeen ja kivihiilen korvaajana arvioitiin 2021

Turpeen ja kivihiilen korvautuminen uusiutuvilla energianlähteillä lisää lähivuosina kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää. AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen keväällä 2021 laatimissa selvityksissä arvioitiin kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvua energiantuotannossa. AFRY:n selvitys tarkasteli metsähakkeen ja muun energiapuun kysynnän kehittymistä, kotimaisen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen. Tarkastelut tehtiin vuosille 2025, 2030 ja 2035. Luonnonvarakeskus selvitti metsähakkeen riittävyyttä vuoteen 2030 saakka kolmen kysyntäskenaarion pohjalta. Linkit AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen selvitykiin löytyvät alta.
​​​​​

Kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu mukana puupolttoainetilastoissa

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan Suomessa mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu eli puun pienkäyttö. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä noin yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta.

Muualla palvelussamme


LUKE- Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana - loppuraportti (5.3.2021)
LUKE- Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana -tiivistelmä tuloskalvosarjasta (5.3.2021)
AFRY - Metsähakkeen kysynnän kehitys ja riittävyys Suomessa - loppuraportti PDF 726kB
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit
Puupolttoaineet energiantuotannossa -infokuvat englanniksi

Muualla verkossa
Energia (Luonnonvarakeskus)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)
Metsäenergia (Metsäkeskus)
Bioenergia (Motiva)
​​​​​​​
Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen (Tapio)

Tilastokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja energiateollisuuden tilastoja
Puun energiakäyttö Suomessa 2020 (LUKE 27.5.2021)
Pientalojen polttopuun käyttö 2016/2017 (LUKE 19.6.2018)
Uusiutuvan energian tuotanto Suomessa vuonna 2019 (Tilastokeskus 21.12.2020)
Energian kokonaiskulutus Suomessa 2019 energialähteittäin (liitekuvio, Tilastokeskus 21.12.2020)
Tilastokeskuksen Energia 2019 -taulukkopalvelu (Tilastokeskus)
​​​​​​​Energiateollisuuden energiatilastot sähkön ja kaukolämmöntuotannosta Suomessa

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2020, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350