Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksen sivuvirroista ja tähteistä saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Myös hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat ja rangat voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Nykyään puupolttoaineet ja ydinvoima ovat Suomessa kaksi suurinta energiantuotantomme yksittäistä energianlähdettä.

Puupohjaista energiaa tuotetaan Suomessa useista eri lähteistä

Suomessa puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa pohjautuu pääsääntöisesti puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Merkittävin yksittäinen puupolttoaine Suomessa on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät yhtä paljon kiinteitä puupolttoaineita, kuten esimerkiksi kuorta, sahanpurua ja metsähaketta.

Puupolttoaineiden käytön kasvu Suomessa viime vuosikymmeninä on perustunut etenkin metsäteollisuuden sivu- ja tähdevirtojen käytön kasvuun. Puupolttoaineilla on korvattu fossiilisten polttoaineiden, eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä. Tällä on puolestaan ollut huomattava merkitys Suomen uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvussa.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu on merkittävä energianlähde Suomessa

Lämpö- ja voimalaitokset käyttävät kiinteitä puupolttoaineita, kuten sivutuote- ja jätepuuta. Tästä noin kaksi kolmasosaa on kuorta. Kuoren lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja, puutähdehaketta, kierrätyspuuta, puupellettejä ja -brikettejä. Vuonna 2025 metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta käytettiin yhteensä 10,4 milj. m³.

Sivutuote- ja jätepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta sähkön ja lämmön tuotantoon. Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saadaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2025 yhteensä 20,8 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä 40,8 terawattituntia (TWh).

Yli puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2015-2025) ollut keskimäärin 8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 16-17 TWh vuodessa). Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on haketettu runko- ja kokopuusta, joita korjataan tyypillisesti mm. nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa on perustunut erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuonna 2025 lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta yhteensä 9,1 milj. kuutiometriä. Metsähakkeesta 6,3 miljoonaa kuutiometriä valmistettiin runko- ja kokopuusta. Hakkuutähteitä poltettiin 2,6 ja kantoja 0,2 miljoonaa kuutiometriä.

Kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu on mukana puupolttoainetilastoissa

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan Suomessa mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu eli puun pienkäyttö. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä noin yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta. Kun pientaloissa poltettu puu lasketaan mukaan, saatiin vuonna 2025 kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskulutukseksi 27,7 milj. kuutiometriä.

Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo uusia mahdollisuuksia

Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi on noussut viime vuosina tärkeäksi osaksi ilmastotavoitteiden saavuttamista. On arvioitu, että Suomessa syntyy teollisuuden hiilidioksidipäästölähteistä noin 30 miljoonaa tonnia biogeenistä hiilidioksidia vuosittain mm. puunjalostuksen ja energiantuotannon yhteydessä.

Biogeenistä hiilidioksidia voidaan hyödyntää monin eri tavoin, kuten synteettisten polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa. Toinen vaihtoehto on varastoida hiilidioksidi pysyvästi mannerjalustaan. Suomen maaperä ei mahdollista hiilidioksidin pysyvää varastointia ja lähimmät varastointimahdollisuudet sijaitsevat Norjassa ja Tanskassa. Yhtenä vaihtoehtona on myös hiilidioksidin mineralisointi. Suomessa on suunnitteilla useampia hankkeita, joiden tavoitteena olisi hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja käyttö.

Kansalliset energia- ja ilmastostrategiat

Kansalliset energia- ja ilmastostrategiat ovat kokonaisvaltaisia keskipitkän aikavälin toimintaohjelmia ja ne kattavat kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Metsäsektoria ilmasto- ja energiastrategiassa koskevat mm. uusiutuvaa energiaa, hiilinielujen kehitystä, hiilidioksidin talteenottoa ja huoltovarmuutta koskevat tavoitteet ja linjaukset. Viimeisin energia- ja ilmastostrategia on vahvistettu eduskunnassa keväällä 2026.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2025 milj. kuutiometriä. Lähde: Luonnonvarakeskus
(*2025 ennakkotieto)

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2025

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, Neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsäbiotalousyksikkö Puhelin:0295162350 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi