Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta saadaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Lisäksi hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa yli neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme yksittäinen energianlähde, sillä niiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupolttoaineiden käytön kasvu viime vuosina on perustunut etenkin metsäteollisuuden sivuvirtojen, kuten mustalipeän käytön kasvuun. Vuonna 2019 puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28 prosenttia.

Puupohjaista energiaa tuotetaan useista eri lähteistä

Suomessa merkittävin puupolttoaine on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lähes yhtä paljon energiaa tuotetaan kiinteillä puupolttoaineilla, kuten esimerkiksi kuorella, sahanpurulla ja metsähakkeella. Suomessa puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa pohjautuu siten puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuotepuu, jota hyödynnettiin vuonna 2020 energian tuotantoon yhteensä 10,6 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotepuusta kaksi kolmasosaa on kuorta (6,9 miljoonaa kuutiometriä). Lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja ja puutähdehaketta. Myös kierrätyspuuta, puupellettejä ja -brikettejä käytetään energiantuotannossa.  Metsäteollisuuden sivutuotepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta sähkön ja lämmön tuotantoon. Vuonna 2020 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsähaketta 7,6 miljoonaa kuutiometriä.

Laskettaessa metsäteollisuuden erilaisten sivutuote- ja jätepuun ja metsähakkeen käyttö yhteen, saatiin kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2020 yhteensä 19,4 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastasi energiasisällöltä 37,6 terawattituntia (TWh).

Puolet metsähakkeesta valmistetaan pienpuusta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksilla on viimeisen kahdeksan vuoden aikana vaihdellut 7,2–8,0 miljoonaan kuutiometrin välillä ja ollut keskimäärin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (noin 15 TWh).

Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Metsähakkeen käyttö Suomessa perustuu erityisesti teolliseen puunjalostukseen kelpaamattomiin rungon osiin.

Vuonna 2020 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla 7,6 milj. kuutiometriä. Tästä pienpuuta oli 4,3 ja hakkuutähteitä 2,5 milj. kuutiometriä. Lisäksi laitokset käyttivät järeää lähinnä lahovikaista ja pystykuivaa runkopuuta 0,6 milj. kuutiometriä. Kannoista murskattua metsähaketta käytettiin 0,3 milj. kuutiometriä.  Lisäksi pientalojen lämmitykseen käytettiin metsähaketta 0,6 milj. kuutiometriä. Yhteensä metsähakkeen käyttö Suomessa oli vuonna 8,2 milj. kuutiometriä.

Vuonna 2020 lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta 1,8 milj. kuutiometriä oli laskennallisesti tuontihaketta. Tämä oli 13 prosenttia enemmän kuin aiemmin ja kaikkiaan lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen määrästä 24 prosenttia oli laskennallisesti tuontihaketta.

Puupolttoaineiden käyttöön lasketaan mukaan myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuu. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016 - 2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientaloissa poltetut klapit, halot ja hake kattavat yhteensä yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta.

Metsähakkeen riittävyyttä turpeen ja kivihiilen korvaajana on arvioitu keväällä 2021

Turpeen ja kivihiilen korvautuminen uusituvilla energianlähteillä lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää. AFRY:n ja Luonnonvarakeskuksen keväällä 2021 laatimissa selvityksissä on arvioitu kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvua energiantuotannossa. AFRY:n selvitys tarkastelee metsähakkeen ja muun energiapuun kysynnän kehittymistä, kotimainen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen. Tarkastelut on tehty vuosille 2025, 2030 ja 2035. Luonnonvarakeskus selvitti metsähakkeen riittävyyttä energiaturpeen korvaajana vuoteen 2030 saakka kolmen kysyntäskenaarion pohjalta. Selvitykset löytyvät sivun alalaidasta.


Muualla palvelussamme
LUKE- Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana - loppuraportti (5.3.2021)
LUKE- Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana -tiivistelmä tuloskalvosarjasta
AFRY - Metsähakkeen kysynnän kehitys ja riittävyys Suomessa - loppuraportti PDF 726kB
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit
Puupolttoaineet energiantuotannossa -infokuvat englanniksi

Muualla verkossa
Energia (Luonnonvarakeskus)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)
Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen (Tapio)
Metsäenergia (Metsäkeskus)
Bioenergia (Motiva)

Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tilastoja
Puun energiakäyttö Suomessa 2020 (LUKE 27.5.2021)
Pientalojen polttopuun käyttö 2016/2017 (LUKE 19.6.2018)
Uusiutuvan energian tuotanto Suomessa vuonna 2019 (Tilastokeskus 21.12.2020)
Energian kokonaiskulutus Suomessa 2019 energialähteittäin (liitekuvio, Tilastokeskus 21.12.2020)
Tilastokeskuksen Energia 2019 -taulukkopalvelu (Tilastokeskus)

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2020, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350