Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta tuotetaan sähköä ja lämpöä

Puupohjaista energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten kuoresta, sahanpuruista ja sellunvalmistuksen jäteliemistä. Lisäksi hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena.

Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta voidaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä etenkin liikenteessä.

Suomessa puupolttoaineilla tuotetaan neljännes energian kokonaiskulutuksesta

Puupolttoaineista merkittävin on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lähes yhtä paljon energiaa tuotetaan lämpö- ja voimalaitosten kiinteillä puupolttoaineilla, kuten esimerkiksi kuorella, sahanpurulla ja metsähakkeella. Puupohjaista energiaa saadaan Suomessa siis useista erilaisista lähteistä ja se pohjautuu lähes täysin puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme yksittäinen energianlähde, sillä puupolttoaineiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Vuonna 2017 puupolttoaineilla tuotettiin energiasisällöllä mitattuna kaikkiaan 100 terawattituntia ja osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia (Ennakkotieto huhtikuu 2018).

Jos tarkastellaan uusiutuvan energian tuotantoa, ovat puupolttoaineet eli puupohjainen energia tärkein uusiutuvan energian lähde Suomessa. Puupolttoaineiden osuus oli 74 % uusiutuvasta energiasta 2017. Puupolttoaineiden käytön kasvu viime vuosina on perustunut etenkin metsäteollisuuden sivuvirtojen kasvaneisiin käyttömääriin.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa on kasvanut viime vuosina

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuotepuu, jota hyödynnettiin vuonna 2017 energian tuotantoon yhteensä 11,7 milj. kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotepuusta kaksi kolmasosaa on kuorta (7,7 milj. m3), minkä lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja ja puutähdehaketta.  Viime vuosina suhteellisesti eniten on kasvanut puupellettien ja -brikettien kulutus.  Metsäteollisuuden sivutuotepuun lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta. 

Vuonna 2017 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät sähkön ja lämmön tuotantoon 7,2 milj. kuutiometriä metsähaketta. Laskettaessa metsäteollisuuden sivutuotepuu ja metsähake yhteen, saadaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2017 yhteensä 19,9 milj. kuutiometriä, mikä vastaa energiasisällöltä 38,4 terawattituntia (TWh). Lämpö- ja voimalaitoksilla käytetty kiinteiden puupolttoaineiden määrä oli 2017 suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Hakkuutähteistä ja metsänhoitotöiden pieniläpimittaisesta energiapuusta saadaan energiaa

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksilla on viimeisen kuuden vuoden aikana vaihdellut 7,2–8,0 milj. kuutiometrin välillä ja ollut keskimäärin 7,5 milj. kuutiometriä vuodessa (noin 15 TWh).

Yli puolet metsähakkeesta on viime vuosina valmistettu pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta, jota korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä.

Vuonna 2017 lämpö- ja voimalaitosten käyttämä 7,2 milj. kuutiometriä (14,3 TWh) metsähaketta jakautui seuraavasti: pieniläpimittaista energiapuuta eli pienpuuta käytettiin 4,0 ja hakkuutähteitä 2,3 milj. kuutiometriä. Kantoja käytettiin 0,5 milj. ja järeää runkopuuta, kuten esim. lahovikaisia tai muuten jalostukseen kelpaamattomia tukkipuita 0,4 milj. kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa ja maatiloilla. Kun nämä otetaan huomioon, oli metsähakkeen kokonaiskäyttö Suomessa 7,8 milj.kuutiometriä vuonna 2017. Metsähakkeesta, kuten muistakin kiinteistä puupolttoaineista, voidaan nykyteknologioilla jalostaa myös liikenteen biopolttoaineita.

Energiarunkopuusta merkittävä osa poltetaan pientaloissa polttopuuna

Myös kotitalouksien ja maatilojen käyttämä polttopuun määrä luetaan mukaan puupolttoaineiden käyttöön Suomessa. Luonnonvarakeskus arvioi pientalojen polttopuun käyttöä kyselytutkimuksilla. Viimeisin tilastojulkistus koskee lämmityskautta 2016/2017 ja sen mukaan arvioituna pientalot käyttävät polttopuuta 6,9 milj. kiintokuutiometriä vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltä 15,3 terawattituntia (TWh). Pientalojen käyttämän polttopuun merkitys Suomen energian kokonaiskulutuksessa on siten samaa suuruusluokkaa kuin vesivoiman, turpeen tai laitosten metsähakkeen. Kyselyn mukaan pientalojen käyttämästä polttopuusta suurin osa eli 6,5 milj. kuutiometriä oli tehty metsästä tulleesta runkopuusta.Tilastojen valossa pientalojen käyttämät klapit, halot ja hake kattavat yhteensä yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä kotimaisesta runkopuusta.

Muualla palvelussamme
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
Energia (Luonnonvarakeskus)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016)
Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas
Energiapuu (Metsäkeskus)
Bioenergia (Motiva)

LUKEn tilastoja
Puun energiakäyttö 2017 (LUKE 24.5.2018)
Energian kokonaiskulutus 2017 ja puupolttoaineiden osuus (ennakkotieto 5.4.2018)
Energian kokonaiskulutus 2016 (16.1.2018)
Pientalojen polttopuun käyttö 2016/2017 (LUKE 19.6.2018)

Infograafeja
Puupolttoaineet Suomen energian tuotannossa (MMM)

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2017, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350   etunimi.sukunimi@mmm.fi