Puupolttoaineet energian tuotannossa

Puunjalostuksessa syntyvästä mustalipeästä, kuoresta ja purusta tuotetaan sähköä ja lämpöä

Puuperäistä energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten sellunvalmistuksen jäteliemistä ja sahoilla syntyvistä kuoresta ja puruista. Lisäksi päätehakkuiden, harvennusten ja nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä  - eli metsähakkeena.

Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta voidaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä liikenteessä ja lämmityksessä.

Puupolttoaineiden osuus Suomen energiantuotannossa on suurempi kuin öljyn tai hiilen

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme raaka-aine, sillä niiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupolttoaineita käytettiin  vuonna 2016  energiasisällöllä mitattuna kaikkiaan 97 terawattituntia (TWh). Niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 26 prosenttia. Puupolttoaineista merkittävin on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lähes yhtä paljon energiaa tuotetaan lämpö- ja voimalaitosten kiinteillä puupolttoaineilla, kuten esimerkiksi kuorella, sahanpurulla ja metsähakkeella. Suomessa käytettävä puupohjainen energia perustuu siis useisiin eri lähteisiin ja lähes täysin puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin ennätysmäärä kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2017

Kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuotepuu, jota vuonna 2017 hyödynnettiin energian tuotantoon yhteensä 11,7 milj. kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotepuusta tärkein on kuori (7,7 milj. m3), minkä lisäksi käytetään erilaisia sahanpuruja ja puutähdehaketta.  Viime vuosina suhteellisesti eniten kasvanut puupellettien ja -brikettien kulutus. 

Metsähaketta käytettiin vuonna 2017 lämpö- ja voimalaitoksilla 7,1 milj. kuutiometriä. Laskettaessa metsäteollisuuden sivutuotepuu ja metsähake yhteen, saadaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismääräksi vuonna 2017 yhteensä 19,9 milj. kuutiometriä (38,2 terawattituntia). Tämä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Metsähakkeen jakeista tärkein on pieniläpimittainen energiapuu

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksilla on viimeisen kuuden vuoden aikana vaihdellut 7,1 - 8,0 milj. kuutiometrin välillä ja ollut keskimäärin 7,5 milj. kuutiometriä (noin 15 TWh). Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on valmistettu pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta, jota korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden ja ensiharvennusten yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Vuonna 2017 lämpö- ja voimalaitosten metsähake jakautui seuraavasti: pienpuuta 3,9 ja hakkuutähteitä 2,3 milj. kuutiometriä. Kantoja käytettiin 0,6 ja järeää runkopuuta, kuten esim. lahovikaisia puita 0,4 milj. kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa ja maatiloilla.

LUKEn tilastoja: Puun energiakäyttö, ennakko 2017 (21.3.2018) ja energian kokonaiskäyttö 2016 (16.1.2018)

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2017, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350   etunimi.sukunimi@mmm.fi