Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien hiilinielut arvioidaan vuosittain

Luonnonvarakeskus julkaisee vuosittain tiedot kasvihuonekaasuinventaariosta. Viimeisimmät vahvistetut tiedot, eli tulokset vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariosta on julkaistu maaliskuussa 2026. Metsämaan nettonielu vuonna 2024 oli -0,13 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Puuston nielu oli -11,1 milj. tonnia CO2-ekv. Kivennäismaametsien maaperä oli -0,76 milj.tonnia CO2-ekv. nielu. Turvemaametsien maaperän päästöt olivat puolestaan 11,6 milj. tonnia, eli turvemaametsien maaperäpäästöt olivat lähes yhtä suuret kuin puuston ja kivennäismaametsien maaperän yhteenlasketut nielut. 

Metsämaa on vuoden 2024 inventaariotulosten mukaan pysynyt nettonieluna koko aikasarjan ajan, mutta nielu on pienentynyt merkittävästi 2010-luvun alusta. Nettonielua ovat heikentäneet monet tekijät: lisääntyneet hakkuut, luonnonpoistuman lisääntyminen, puustobiomassan pienentynyt kasvu, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun heikkeneminen.

Puutuotteet olivat vuonna 2024  -2,1 Mt CO₂-ekv suuruinen nielu. 

Maankäyttösektori eli LULUCF-sektori on kokonaisuudessaan päästölähde. Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt 2010-luvun alusta lähtien ja vuodesta 2021 sektori on ollut yhtäjaksoisesti päästölähde. Maankäyttösektorin pitkän aikavälin muutos isosta nettonielusta päästölähteeksi selittyy metsämaan pienentyneellä nielulla.

Lue lisää: Maataloussektorin ja maankäyttösektorin lopulliset tulokset vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariossa | Luonnonvarakeskus

Vuoden 2025 pikaennakkotiedot on julkaistu toukokuussa 2026. Maataloussektorin ja maankäyttösektorin pikaennakkotiedot vuoden 2025 kasvihuonekaasuinventaariossa | Luonnonvarakeskus

Hiilinielujen epävarmuusanalyysi 

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Hiilinielujen epävarmuusanalyysi -hankkeessa analysoitiin Suomen ja Ruotsin kasvihuonekaasuinventaarioiden eroja sekä eroja Nasan satelliittimittauksiin perustuvaan hiilinielujen seurantaan. Lisäksi analysoitiin Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa viime vuosina tehtyjä menetelmä- sekä aineistomuutoksia ja niiden vaikutuksia hiilinieluarvioiden muuttumiseen. Lue lisää Luonnonvarakeskuksen raportista Hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi, Luonnonvarakeskus 26.1.2026

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt laajan toimenpidepaketin toimeenpanon, jonka tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisesti metsien kasvua ja hiilinieluja. Lue lisää:  Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti - Maa- ja metsätalousministeriö

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kuutta prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. 

Muualla palvelussamme

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti
​​​​​​
​​​​​​Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU), 2022 
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia
LULUCF-asetus
​​​EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa

Hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi (Luonnonvarakeskus)

​​​​​​​Maataloussektorin ja maankäyttösektorin lopulliset tulokset vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariossa ( Luonnonvarakeskus)
​​​​​​​Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutuminen (LUKE:n selvitys 21.12.2022)
​​​LULUCF-asetus (EU) 2018/841
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)