Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien nettohiilinielun eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 17,5–47 miljoonan tonnin välillä hiilidioksidiekvivalentteina (milj.t CO₂ ekv). Jos metsien nettohiilinielua verrataan Suomen kokonaispäästöihin, voidaan sanoa että nielu on vastannut vuositasolla keskimäärin reilua kolmannesta Suomen kokonaispäästöistä. 

Suomen metsien hiilinielut arvioidaan vuosittain

Vuonna 2019 Suomen metsien nettohiilinielu oli tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 25,6 milj.t CO₂ ekv. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Suomi on kansainvälisesti osana Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta sitoutunut vuoteen 2020 asti ylläpitämään hiilinielua, jonka suuruus on 19 milj.t CO₂ ekv vuodessa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2019 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 52,8 milj. tonnia CO₂ ekv. 

Suomessa metsien hakkuut ovat keskeinen hiilinielun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttava tekijä. Kaupallisten hakkuiden ohella puuston poistuma sisältää myös kotitarvehakkuut sekä luonnonpoistuman. Poistumaa verrataan puuston kasvuun. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien kasvu on ylittänyt poistuman 1970-luvun alusta lähtien. Puuston ohella metsien hiilinieluun sisällytetään myös ihmisen toiminnan aiheuttama maaperän hiilivaraston muutos.

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetus vahvistettiin vuoden 2018 alussa. LULUCF-asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.

Suomen näkökulmasta merkittävin kysymys LULUCF-asetuksessa koskee metsien hiilinielujen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Asetuksen mukaan kukin jäsenmaa asettaa itse sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021–2025 sekä 2026–2030.

LULUCF-asetuksen mukainen arvio Suomen metsien hiilinielutasosta

LULUCF-asetus edellyttää, että jäsenmaat ovat toimittaneet komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä asetuksen kriteerien mukaan asetetun metsien vertailutason. Vertailutaso pohjautuu tarkastelukauden 2000–2009 mukaisen metsien hoidon ja käytäntöjen jatkumiseen velvoitekaudella. Vertailutason asettamisessa tulee asetuksen kriteerien mukaisesti ottaa huomioon myös metsien kehitys siten, ettei metsien hoidon ja käytön tasoa rajoiteta aiheettomasti. Asetuksen tavoitteena on myös ylläpitää ja vahvistaa metsänielua pitkällä aikavälillä Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Jäsenmaiden vertailutasot arvioidaan LULUCF-asetuksen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Arviointiin osallistuu jäsenmaiden edustajia, komission nimeämiä riippumattomia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja sidosryhmistä. Jäsenmaiden vertailutasot vahvistetaan vuonna 2020.

Vertaamalla velvoitekauden 2021–2025 sekä 2026-2030 todellisia hiilinieluarvoja vertailutasoon määritetään metsistä saatava laskennallinen hyöty tai rasite.

Muualla palvelussamme
Hiilikompensaatioiden kehittäminen kaipaa selkeitä pelisääntöjä (MMM:n blogi 3.2.2021)
Leppä käynnistää kiertueen luonnonvara-alan ilmastoratkaisuista (MMM:n tiedote 3.1.2020)
Metsien hiilinielun päivitetty vertailutasolaskenta valmistui (MMM:n tiedote 16.12.2019)
Päivitetty vertailutasoraportti 20.12.2019
Puuston, maaperän ja puutuotteiden hiilitase vuonna 2017-infograafi
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa

Metsien hiilinielun vertailutasolaskenta (Luke)
Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2018 (Tilastokeskus 12.12.2019)
LULUCF-asetus (EU) 2018/841
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)