Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien hiilinielut arvioidaan vuosittain

Vuonna 2021 metsämaan nettohiilinielu Suomessa oli -8,32 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Maankäyttösektori (LULUCF) oli  vuonna 2021 kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa päästölähde. Luonnonvarakeskuksen mukaan LULUCF-sektorin päästö oli 0,49 miljoonaa tonnia CO₂-ekv vuonna 2021. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna.

Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet maankäyttösektorin kääntymiseen ensimmäisen kerran päästölähteeksi vuonna 2021 on useampia: Ensinnäkin runsaat hakkuut vuonna 2021. Hakkuukertymä oli 76,3 milj. kuutiometriä 2021 ja hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia vuodesta 2020. Toiseksi puuston kasvun aleneminen. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston vuotuinen kasvu on alentunut 108 milj. kuutiometristä (VMI12) 103 milj. kuutiometriin (VMI13). Kolmanneksi metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöt kasvoivat. Syynä on uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.

Lisätietoa LULUCF-sektorin päästöistä ja poistumista 2021 maankäyttöluokittain löytyy Luonnovarakeskuksen 15.3.2023 julkaisemasta kasvihuonekaasuinventaariosta. Lisäksi Luonnonvarakeskus julkaisi joulukuussa 2022 selvityksen, jossa tarkastellaan mestsien kasvun alenemisen syitä ja tulosten vaikutuksia Suomen metsien vertailutason saavuttamiseen kaudella 2021–2025.

Puutuotteiden varaston nettomuutos kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna, kun puutuotteiden tuotantomäärät kasvoivat. Varaston nettomuutos eli puutuotteiden nettonielu oli -3,65 milj. t CO2-ekv vuonna 2021.

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. 

Tilastokeskuksen ennakon mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria olivat 48,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli 0,1 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2020.

Suomessa metsien hakkuut ovat keskeinen hiilinielun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttava tekijä. Kaupallisten hakkuiden ohella puuston poistuma sisältää myös kotitarvehakkuut sekä luonnonpoistuman. Puuston ohella metsien hiilinieluun sisällytetään myös ihmisen toiminnan aiheuttama maaperän hiilivaraston muutos.

 

Muualla palvelussamme

Pelastetaan nielut tieteeseen perustuvilla päätöksillä (MMM:n blogi 27.3.2023)
Metsäalan pyöreä pöytä kokoontui keskustelemaan hiilinielujen vahvistamisesta (MMM:n ja YM:n tiedote 2.3.2023)
Uusi opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille (MMM:n ja YM:n tiedote 1.2.2023)
Euroopan komissio antoi asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista hiilineutraaliuden saavuttamiseksi (MMM:n tiedote 30.11.2022)
Ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemykset LULUCF-asetuksesta ja metsäkadosta (MMM:n tiedote 29.6.2023)

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia (15.3.2023)

LULUCF -asetus
​​​EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa

Vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaario (LUKE, 15.3.2023)
Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutuminen (LUKE:n selvitys 21.12.2022)
​​​​​Tiedote Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutumisesta (LUKE:n tiedote 21.12.2022)
​​​​​​​​​​​

LULUCF-asetus (EU) 2018/841
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)