Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien hiilinielut arvioidaan vuosittain

Vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion tulosten mukaan metsät olivat 1,12 miljoonan CO₂-ekv. tonnin suuruinen päästölähde. Puuston kasvu ylitti edelleen poistuman (hakkuut ja luonnonpoistuma) ja metsien puusto säilyi vuonna 2023 nieluna, mutta se ei enää riittänyt kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä.

Metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi muun muassa seuraavien tekijöiden vuoksi: Puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt. Hakkuumäärät ovat kasvaneet.  Puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan, 2010-luvun alussa vain reilut 70 prosenttia. Maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.​​​ Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 15.1.2025

Vuoden 2023 inventaariossa on käytetty uusimpia, vuosina 2019–2023 mitattuja tietoja Suomen metsävaroista (VMI13). Koska laskennassa käytetty lähtöaineisto on metsävaratiedon osalta osin tarkentunut edelliseen inventaarioon verrattuna, on myös aiempien vuosien tulokset laskettu uudelleen. Uudelleenlaskennat muuttivat myös aiempien vuosien tuloksia. Esimerkiksi maankäyttösektorin päästöarvio vuonna 2022 oli edellisessä inventaariossa 4,44 Mt CO2-ekv. ja nyt uusimmassa inventaariossa 12,01 Mt CO2-ekv.

Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt vuodesta 2010 lähtien, ja maankäyttösektori muuttui nettopäästöksi vuonna 2018.  Uusimman inventaarion mukaan maankäyttösektori oli 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (Mt CO2-ekv.) suuruinen päästölähde vuonna 2023.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 15.1.2025

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. 

Suomessa metsien hakkuut ovat keskeinen hiilinielun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttava tekijä. Kaupallisten hakkuiden ohella puuston poistuma sisältää myös kotitarvehakkuut sekä luonnonpoistuman. Puuston ohella metsien hiilinieluun sisällytetään myös ihmisen toiminnan aiheuttama maaperän hiilivaraston muutos.

Muualla palvelussamme

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia
LULUCF-asetus
​​​EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023: Luonnonvarakeskus 15.1.2025

Kasvihuonekaasut 2023 (Tilastokeskus 30.5.2024)
Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutuminen (LUKE:n selvitys 21.12.2022)
​​​​​Tiedote Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutumisesta (LUKE:n tiedote 21.12.2022)
LULUCF-asetus (EU) 2018/841
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)