Metsät EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa

Useat EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevat säädökset vaikuttavat metsäsektoriin

EU:ssa linjataan parhaillaan energia- ja ilmastopolitiikkaa vuoteen 2030 asti ja tähän liittyen komissio on julkaissut vuosina 2016-2017 useita lainsäädäntöehdotuksia. Uusi päästökauppadirektiivi sekä taakanjako- ja LULUCF-asetukset tulevat muodostamaan kokonaisuuden, joka ohjaa EU:n ilmastopolitiikkaa vuosina 2021–2030 ja jolla toimeenpannaan Pariisin ilmastosopimusta. Lisäksi parhaillaan käsitellään EU:n puhtaan energian pakettia, joka sisältää useita energiasektoria koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Metsäsektorin näkökulmasta energiasäädöksistä tärkein on ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II) ja sen sisältämä ehdotus biomassan kestävyyskriteereiksi. 

EU:ssa kasvihuonekaasujen vähentäminen pohjautuu EU:n päästökauppajärjestelmään sekä nk. taakajankopäätökseen päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen osalta. Päästökaupan ulkopuolisia sektoreita ovat liikenne, rakennusten lämmitys, jätehuolto ja maatalous. Niiden osuus EU:n päästöistä on lähes 60 prosenttia. Komission nk. taakanjakoasetuksessa määritellään miten EU vähentää vuosina 2021-2030 päästöjään päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Komissio, neuvosto ja parlamentti saivat asetusta koskevat kolmikantaneuvottelut päätökseen joulukuussa 2017.

Taakanjakoasetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästöjään vähintään 39 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan ulkopuolisten alojen yhteenlasketut päästöt ovat viime vuosina olleet Suomessa noin 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, ja uuden asetuksen mukaan päästöjä on vähennettävä noin 20 miljoonaan tonniin vuodessa 2030 mennessä.   

LULUCF-asetus määrittelee miten hiilinielut lasketaan ja otetaan huomioon ilmastotavoitteissa

Komission  LULUCF-asetus määrittelee miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. Komission ehdotus asetukseksi julkaistiin heinäkuussa 2016. Kolmikantaneuvottelut EU:n jäsenmaiden, komission ja parlamentin välillä saatiin päätökseen joulukuussa 2017. Lopullinen tulos tulee jäsenmaiden ja parlamentin vahvistettavaksi vuoden 2018 alkupuolella.

Suomen näkökulmasta merkittävin neuvottelukysymys LULUCF-asetuksessa koski metsien hiilinielujen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Päätöksen mukaan kukin jäsenmaa itse asettaa hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021–2025 ja 2026–2030 asetuksessa määriteltyjä kriteerejä käyttäen. Vertailutason määrittämisen keskeisenä kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Metsistä saatavaa laskennallista nieluhyötyä rajoitetaan tiukasti perusvuoden 1990 päästöihin sidotulla kattoluvulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsien hiilinielua ei voida hyödyntää täysimääräisesti muusta maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen. Suomi sai hyvin metsäisenä maana kuitenkin erillisjouston, jonka avulla se voi tarvittaessa kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä. Erillisjousto on suuruudeltaan 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kaudella 2021-2030.  Maankäyttösektorilla on erittäin suuri merkitys Suomen päästö- ja nielutaseille, sillä nielut vastaavat suuruudeltaan noin 20–50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Vuonna 2016 Suomen hiilinielu oli 27,3 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 46% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia päästöistä.

Uusiutuvan energian direktiiviehdotukseen sisältyy uutena asiana kestävyyskriteerit myös kiinteille energiabiomassoille

Marraskuussa 2016 julkaistuun uusiutuvan energian direktiiviin (RED II) sisältyy uutena asiana kestävyyskriteerit myös kiinteille biomassoille. Nykyisessä RED-direktiivissä kriteerit koskevat vain liikenteen biopolttoaineita ja muita bionesteitä. Syksyn 2017 aikana sekä jäsenmaat eli neuvosto että Euroopan parlamentti ovat valmistelleet muutosehdotuksia komission pohjaesitykseen. Jäsenmaiden, komission ja parlamentin kolmikantaneuvottelut tulevat ajoittumaan vuodelle 2018. Kestävyyskriteereistä löytyy lisää tietoa energiabiomassojen kestävyys -sivulta.

Muualla palvelussamme
EU:ssa sopu maankäyttösektorin (LULUCF) sisällyttämisestä 2030-ilmastotavoitteisiin (YM ja MMM tiedote 14.12.2017)
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
10 x mikä LULUCF? - kysymyksiä ja vastauksia LULUCF:stä uutiskirje Klimaatissa
Infografiikkaa kasvihuonekaasuista Suomen maa- ja metsätaloudessa
Tilastokeskus: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2016
Ympäristöministeriö: Euroopan unionin ilmastopolitiikka
Ympäristöministeriö: Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi ja seuranta
Työ- ja elinkeinoministeriö: Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
 

EU:n asetus- ja direktiiviehdotukset vuoden 2020 jälkeiselle ajalle
Komission LULUCF- asetusehdotus COM (2016) 479 final (heinäkuu 2016)
Kolmikantaneuvotteluissa 14.12.2017 hyväksytty LULUCF-asetus (lisätään myöhemmin)
Komission asetusehdotus sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021-2030 (heinäkuu 2016)
Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi RED II (COM(2016)767 final; marraskuu 2016)