Metsät EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa

Useat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevat säädökset vaikuttavat metsäsektoriin

EU:n perussopimuksiin ei sisälly unionin yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsiin liittyviä asioita sisältyy kuitenkin useisiin EU:n sektoripolitiikkoihin. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan alalla on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsätalouteen ja -teollisuuteen. Ilmasto- ja energiapolitiikan osalta metsäsektoriin kytkeytyvistä säädöksiä ovat esimerkiksi LULUCF-asetus, uusiutuvan energian direktiivi ja taksonomian ilmastokriteerit. Linkit komission ehdotuksiin löytyvät sivun lopusta.

LULUCF-asetus määrittelee miten hiilinielut lasketaan ja otetaan huomioon ilmastotavoitteissa

Voimassaoleva komission LULUCF-asetus vuodelta 2018 määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021-2030. Komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi LULUCF-asetukseksi osana 55-valmiuspakettia heinäkuussa 2021. Ehdotuksen tavoitteena on maankäyttösektorin yhdistäminen tiiviimmin ilmastopolitiikan kehykseen, laskennan yksinkertaistaminen ja raportointitaakan vähentäminen. Nykyisen LULUCF-asetuksen soveltamisaikaa laajennetaan vuosista 2021-2030 vuosiin 2021-2035. Ehdotuksessa tarkastellaan kolmea viiden vuoden ajanjaksoa. Lue lisää LULUCF-asetuksesta.

Uusiutuvan energian direktiiviin sisältyy kestävyyskriteerit energiabiomassoille

Voimassa olevaan uusiutuvan energian direktiiviin (RED II) vuodelta 2018 sisältyy kestävyyskriteerit energiaksi käytettäville biomassoille, kuten metsähakkeelle. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Kasvihuonekaasupäästösäästövaatimusten lisäksi kestävyyskriteereihin sisältyy biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2021 ehdotuksen päivitetyksi RED-direktiiviksi (RED III) osana 55-valmiuspakettia. Keskeisenä tavoitteena on nostaa EU:n vuodelle 2030 asetettua uusiutuvan energian tavoitetta 32 prosentista 40 prosenttiin. Päivitettyyn direktiiviin sisältyy muutoksia myös energiabiomassojen kestävyyskriteereitä koskeviin artikloihin. Neuvoston muutosehdotukset direktiiviin valmistuivat kesäkuussa 2022 ja Euroopan parlamentinLinkki toiselle sivustolle muutosehdotukset syyskuussa 2022. Komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvottelut (trilogit) ovat parhaillaan käynnissä. Lue lisää biomassan kestävyyskriteereistä.

Taksonomia-asetus ja kestävän rahoituksen ilmastokriteerit

EU:n taksonomia-asetuksen (2020) tavoitteena on luoda EU:n kattava yhteneväinen määritelmä ympäristön kannalta kestävälle taloudellisille toiminnoille eli niin sanotuille vihreille sijoituskohteille. Taksonomia-asetuksessa määritetään kuusi tavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, siirtymä kiertotalouteen, saastumisen ehkäiseminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Komissio antaa taksonomia-asetuksen nojalla delegoituja säädöksiä. Delegoitu säädös, joka koskee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista merkittävästi edistävien toimintojen teknisiä arviointiperusteita annettiin kesäkuussa 2021. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta kriteerejä on yhdeksälle sektorille ja 88 eri toiminnolle. Parhaillaan valmistelussa olevista teknisistä kriteereistä metsiä koskevat erityisesti biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkittävää edistämistä koskevat kriteerit.

Tutustu tarkemmin komission taksonomiaa käsitteleviin sivuihin ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista merkittävästi edistävien toimintojen teknisiä arviointiperusteita koskevaan delegoituun säädökseen (C(2021) 2800/3).

Asetusehdotus hiilenpoistojen sertifioinnista

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2022 asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä maankäyttösektorin hiilensidonnalla että teknologisin menetelmin. Tavoitteena on edistää sekä innovatiivisia hiilidioksidin poistamistekniikoita ja hiiliviljelyratkaisuja. Hiilenpoistojen sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU-jäsenvaltioiden hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille. Komissio on perustanut hiilenpoistojen asiantuntijaryhmän, jossa käsitellään asetuksen delegoituja säädöksiä, joissa määritellään eri toimenpiteiden vaatimukset hiilenpoistoille.
Lue lisää komission tiedotteesta (europa.eu) ja mmm:n tiedotteesta.

Komission tiedonanto kestävistä hiilenkierroista

Euroopan komissio julkaisi tiedonannon kestävistä hiilenkierroista joulukuussa 2021. Tiedonannossa esitetään keinoja hiilen poistamista ilmakehästä, kierrättämistä ja varastoimista voidaan lisätä siten, että saavutetaan ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Esimerkkejä tiedonannossa käsitellyistä keinoista ovat esimerkiksi hiiltä sitovat viljelykäytännöt, metsittäminen ja soiden ennallistaminen. Tiedonannossa esitetään lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia hiiltä sitovan viljelyn tukemiseksi ja tämän ympäristöä ja ilmastoa säästävän liiketoimintamallin parantamiseksi. Komissio aikoo ehdottaa vuoden 2022 loppuun mennessä hiilen poistamisen sertifiointia koskevaa sääntelykehystä. Tutustu komission tiedonantoon kestävistä hiilenkierroista ja asiaa käsittelevään komission tiedotteeseen (15.12.2021).

Jäsenmaiden kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat

Uusiutuvan energian direktiivissä (RED II, 2018) on säädetty EU:n sitovasta yleistavoitteesta uusiutuvalle energialle. EU:n hallintomalliasetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset tavoitteensa unionin yleistavoitteen saavuttamiseksi ja jäsenvaltioiden tuli vuoden 2019 loppuun mennessä toimittaa komissiolle kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat (NECP). Suomi ilmoitti kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa tavoittelevansa vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuonna 2030. EU:n hallintomalliasetuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee myös raportoida komissiolle kerran kahdessa vuodessa nykyiset ja suunnitellut politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomen viimeisin raportointi on toimitettu komissiolle maaliskuussa 2021. Lue lisää Suomen kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta ja toimenpiteiden raportoinnista (TEM). Kaikkien jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat löytyvät komission sivuilta.

Muita ajankohtaisia metsiä koskevia aloitteita

Komission marraskuussa 2021 julkaiseman metsäkatoasetuksen tavoitteena on ehkäistä tiettyjen metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittää niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuisivat erityisesti kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskisivat myös jäsenmaiden oman tuotannon aiheuttamaa metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä. Lue lisää metsäkatoasetuksesta. Esimerkkejä ajankohtaisista parhaillaan käsittelyssä olevista metsiä koskevia asetus-, direktiivi- ja strategialuonnoksista ovat:

Komission ehdotus pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi (2022)
Ehdotus asetukseksi luonnon tilaa parantavista toimista eli nk. Ennallistamisasetus (kesäkuu 2022)
EU:n metsästrategia (heinäkuu 2021)
EU:n maaperästrategia (marraskuu 2021)
EU:n biodiversiteettistrategia (toukokuu 2021)
Metsätaloutta koskeviin tukijärjestelmiin vaikuttavat Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuen suuntaviivat. Ehdotus uusiksi suuntaviivoiksi on julkaistu tammikuussa 2022.

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö Puhelin:0295162350 etunimi.sukunimi@gov.fi

Lotta Heikkonen, johtava asiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Puhelin:0295162074 etunimi.sukunimi@gov.fi