Metsät EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa

Useat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevat säädökset vaikuttavat metsäsektoriin

EU:n perussopimuksiin ei sisälly unionin yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsiin liittyviä asioita sisältyy kuitenkin useisiin EU:n sektoripolitiikkoihin. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan alalla on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsätalouteen ja -teollisuuteen. Ilmasto- ja energiapolitiikan osalta tärkeimmät metsäsektoriin kytkeytyvät säädökset ovat LULUCF-asetus ja Uusiutuvan energian direktiivi.

LULUCF-asetus määrittelee miten hiilinielut lasketaan ja otetaan huomioon ilmastotavoitteissa

Voimassaoleva komission LULUCF-asetus vuodelta 2018 määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021-2030. 

Komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi LULUCF-asetukseksi osana 55-valmiuspakettia heinäkuussa 2021. Ehdotuksen tavoitteena on maankäyttösektorin yhdistäminen tiiviimmin ilmastopolitiikan kehykseen, laskennan yksinkertaistaminen ja raportointitaakan vähentäminen. Nykyisen LULUCF-asetuksen soveltamisaikaa laajennetaan vuosista 2021-2030 vuosiin 2021-2035. Ehdotuksessa tarkastellaan kolmea viiden vuoden ajanjaksoa.

Uusiutuvan energian direktiiviin sisältyy kestävyyskriteerit energiabiomassoille

Voimassa olevaan uusiutuvan energian direktiiviin (RED II) vuodelta 2018 sisältyy kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoaineille ja kiinteille biomassoille, kuten metsähakkeelle.  Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Lisäksi kestävyyskriteereihin sisältyy biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla. Lue lisää Energiabiomassojen kestävyyskriteerit -sivulta.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2021 ehdotuksen päivitetyksi RED-direktiiviksi (RED III) osana 55-valmiuspakettia. Paketin keskeisenä tavoitteena on nostaa EU:n vuodelle 2030 asetettua uusiutuvan energian tavoitetta 32 prosentista 40 prosenttiin. Päivitettyyn direktiiviin sisältyy muutoksia myös energiabiomassojen kestävyyskriteereitä koskeviin artikloihin.

Jäsenmaat toimittavat kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat komissiolle

Uusiutuvan energian direktiivissä säädetään sitovasta EU:n yleistavoitteesta uusiutuvalle energialle. EU:n jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset tavoitteensa unionin yleistavoitteen saavuttamiseksi nk. hallintomalliasetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden tuli laatia ja toimittaa komissiolle kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat (NECP) vuoden 2019 loppuun mennessä. Suomi on ilmoittanut kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa tavoittelevansa vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuonna 2030.

Muualla palvelussamme
LULUCF-asetus
Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Muualla verkossa
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020 (Tilastokeskus)
Euroopan unionin ilmastopolitiikka (Ympäristöministeriö)
Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi ja seuranta (Ympäristöministeriö)
Suomen EU:lle toimittama kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma 2019 (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Kooste EU:n energiapolitiikasta (Komissio)
Kooste EU:n uusiutuvaa energiaa koskevasta politiikasta (Komissio)
LULUCF-asetus (EU) 2018/841

Tiedotteet ja blogit
Suomen nielutavoite on haastava, mutta saavutettavissa (MMM:n blogi 16.7.2021)
Maankäyttösektorin ilmastolaskelmat perustuisivat uudessa LULUCF-asetuksessa sektorin todellisiin päästöihin ja nieluihin (MMM:n tiedote 14.7.2021)