Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet lainvalmistelun, jonka avulla varmistetaan lintudirektiivin velvoitteiden yhdenmukainen ja ennakoitava soveltaminen. Metsälain ja luonnonsuojelulain muutostarpeiden taustalla on Viron pesintäaikaisia hakkuita koskenut EU-tuomioistuimen ratkaisu.
CAP-suunnitelman alustavista vaikutuksista ja saavutetuista tuloksista on julkaistu ensimmäisiä arviointeja. Arvioinnit selvittävät, mitä tuloksia ja vaikuttavuutta on saatu aikaan maatalouden yrittäjätuloon ja kilpailukykyyn, eläinten hyvinvointiin sekä maatalousluonnon monimuotoisuuteen ja maatalouden päästöihin liittyen. Lisäksi arvioinnit sisältävät suosituksia, miten CAP-suunnitelmaa ja seuraavaa politiikkakautta tulisi kehittää.
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnokseen sika-alan salmonellavahinkorahastosta. Rahasto olisi valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Siitä maksettaisiin sikayrittäjille korvauksia salmonellatartuntojen hävittämisestä aiheutuneista kustannuksista. Rahaston avulla turvattaisiin Suomessa myytävän sianlihan salmonellavapaus myös jatkossa. Lausuntokierros päättyy 2.2.2026.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut asetusehdotuksen suden metsästysalueiksi ja niitä koskeviksi kiintiöiksi metsästysvuodelle 2025–2026 Suomen Riistakeskuksen esityksen perusteella. Asetusehdotuksesta voi jättää lausuntoja viimeistään 18.12.2025.
Terhi Suojala-Ahlfors kirjoittaa blogissaan kasvisten tärkeydestä osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota ja lisäksi kasvisten tuotannossa on selvää kasvupotentiaalia.
Saaristolain uudistamista valmistelevan työryhmän toiveena on saada lakiin kirjaus saariston tilanne- ja kehityskuvan laadinnasta. Kyseessä olisi kokonaan uusi pykälä, sillä vastaavaa kirjausta ei saaristolaissa tällä hetkellä ole.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta keskusteltiin maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan komission Suomen edustuston yhdessä järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa. Tilaisuuden avasi DG AGRI:n pääjohtaja Elisabeth Werner, joka esitteli komission näkemyksiä yhteisen maatalouspolitiikan ja monivuotisen rahoituskehyksen ehdotusten taustalla.
Pohjoismainen elintapatutkimus paljastaa huolestuttavan kehityksen: yli puolet pohjoismaisista aikuisista on ylipainoisia, ruokavalion laatu heikkenee ja nuorten aikuisten energiajuominen käyttö on lähes tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raportti vaatii nykyistä järeämpiä toimia.
Maa- ja metsätalousministeriön Hyvin sanottu -keskustelussa ”Pienet ruokailijat, suuret vaikutukset – kohti kestävää tulevaisuutta” keskusteltiin ruuan roolista kodeissa ja siitä, miten voimme saada lapset innostumaan ruuasta.
Mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuinen kriisi, joka koskettaa myös eläimiä. Suomessa antibioottien kulutus tuotantoeläimillä vähenee ja resistenssitilanne on pysynyt pääosin hyvänä. Vastuullinen lääkintä ja selkeät käyttösuositukset turvaavat antibioottien tehon myös tulevaisuudessa.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.