EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028–2034

Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2025 ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) vuosille 2028–2034. Samalla julkistettiin myös ehdotus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tulevasta säädöspohjasta ja muut sektorikohtaiset asetusehdotukset. 
Komission esityksessä koko EU-rahoituskehyksen rakenne muuttuisi vuodesta 2028 alkaen merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Yhtenä kolmesta keskeisestä rahoituskokonaisuudesta jäsenmaat laatisivat jatkossa kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (NRPP), joihin sisältyisivät mm. aluekehitys- eli koheesiopolitiikan ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteet ja rahoitus. 

EU:n maatalouspolitiikka osana kansallista kumppanuussuunnitelmaa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tavoitteena on kehittää maataloussektorista entistä kilpailukykyisempi, kestävämpi ja paremmin kriiseihin varautunut. CAP-uudistus toteutetaan osana kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa, ja se kytkeytyy tiiviisti EU:n strategisiin painopisteisiin, kuten ruokaturvaan, ilmastotoimiin ja maaseutualueiden elinvoiman vahvistamiseen. 

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ovat jatkossakin hyvin monipuoliset. Se tukee viljelijöiden tulotasoa, edistää sukupolvenvaihdoksia, vahvistaa ilmasto- ja ympäristötoimia, parantaa kriisinkestävyyttä ja riskienhallintaa, sekä vauhdittaa innovaatiota ja digitaalista siirtymää. Lisäksi CAP tukee maaseudun elinvoimaisuutta, työoloja ja sosiaalista kestävyyttä. Uudistuksessa painotetaan siirtymistä pakollisuudesta vapaehtoisiin kannustimiin.

Uudistuksessa korostuvat sukupolvenvaihdokset, ja nuorille viljelijöille ehdotetaan aloituspakettia. Lisäksi ehdotetaan proteiinikasvien aseman vahvistamista markkinajärjestelyssä. Uutena kokonaisuutena komissio ehdottaa toimenpiteitä maataloustuotteiden saatavuuden turvaamiseksi hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä.

Maatalouden, maaseudun kehittämisen ja kalatalouden rahoitus

Suomelle kumppanuussuunnitelman kokonaisuuteen on esitetty rahoitusta yhteensä 7,8 miljardia euroa. Koko unionin tasolla EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan on esitetty lähes 300 miljardia euroa vuosille 2028–2034. Suomen osuus tästä olisi komission esityksen mukaan 4,8 miljardia euroa, mikä sisältyy edellä mainittuun 7,8 miljardiin euroon. Komission esittämä 4,8 miljardia euroa on vähimmäismäärä, mitä Suomen tulee käyttää maatalouden tukivälineisiin kumppanuussuunnitelmassaan. Tätä täydentää kansallinen osarahoitus, jota komissio on esittänyt lisättävän.

Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen voidaan kohdentaa rahoitusta myös muusta kumppanuussuunnitelman osuudesta sekä Horizon Europe -ohjelmasta ja uudesta Euroopan kilpailukykyrahastosta.

EU:n yhteiseen kalatalouspolitiikkaan on kohdennettua rahoitusta 2 miljardia osana yhteistä maatalouspolitiikkaa. 
Uuden esityksen mukaista maatalouden EU-rahoitusmäärää ei voi suoraan verrata kuluvaan kauteen, koska rahoitusrakenne muuttuu merkittävästi. Esimerkiksi toimenpiteiden valikoimassa on muutoksia kausien välillä.

Mitä tukivälineitä maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja kalatalouteen esitetään?

Maatalouden keskeisiä tukivälineitä uudessa kokonaisuudessa ovat mm. aleneva pinta-alaperusteinen tulotuki, tuotantosidonnainen tuki, luonnonhaittakorvaus, maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimien tukeminen ml. eläinten hyvinvointi ja luomutuotanto, riskienhallinnan edistäminen ja investointien tukeminen.
Nykyisistä maaseudun kehittämisen toimenpiteistä esimerkiksi Leader-toiminta, tiedonvälitys, innovointi ja yhteistyötoimet jatkuvat uudella kaudella jäsenmaille pakollisena osana kumppanuussuunnitelmaa.

Kalatalouden rahoitus, joka on jo kohdistettu tiettyihin käyttötarkoituksiin, kohdistuu kestävän kalastuksen edistämiseen, alan energiasiirtymän tukemiseen, vesiympäristön ennallistamiseen ja suojeluun, markkinajärjestelyjen kehittämiseen sekä tulonmenetysten kompensointiin. Lisäksi kumppanuussuunnitelman jakamatonta rahoitusta olisi kohdennettava kalastuksen, vesiviljelyn ja meritoimintojen kehittämiseen sekä yhteisen kalastuspolitiikan ja valtamerisopimuksen (Ocean Pact) toimeenpanoon.

Valmisteluprosessi etenee

Suomessa valmisteluprosessia johtaa valtioneuvoston kanslia. Eduskunnalle lähetettiin rahoituskehyksiä koskeva E-kirje syyskuussa 2025, ja sektorikohtaiset U-kirjeet tullaan antamaan eduskunnalle syksyn 2025 aikana. Sektorikohtaiset työryhmät ovat aloittaneet asetusehdotusten käsittelyn Brysselissä. Rahoituskehyksistä ja sektorikohtaisista asetuksista pyritään saamaan ratkaisut vuonna 2027 siten, että uusi kausi voi käynnistyä vuoden 2028 alusta.

Linkkejä EU:n komission verkkosivuille:

Komission uusi rahoituskehys
CAP-asetus (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka)
NRPP-asetus (Alueellinen ja kansallinen kumppanuussuunnitelma)