Biomassan kestävyyskriteerit

Uusiutuvan energian direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit energian tuotannossa käytettäville biomassoille. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna eikä vaaranna luonnon monimuotoisuutta.

Voimassa oleva uusiutuvan energian direktiivi (RED II) on vuodelta 2018. ​​​​Komissio julkaisi kesällä 2021 ehdotuksen päivitetyksi RED-direktiiviksi (RED III) osana 55-valmiuspakettia ja direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä lokakuussa 2023. Uuden RED III -direktiivin mukaiset säädökset tulee saattaa voimaan jäsenmaissa viimeistään 21.5.2025. Uuden RED III:n sisältöä, kansallisen lainsäädännön muutoksia ja aiheeseen liittyyvää työryhmän raporttia on käsitelty tarkemmin sivun lopussa otsikon Uusi RED III-direktiivi alla.

Kestävyyskriteereihin sisältyy kasvihuonekaasujen päästösäästöä koskeva vaatimus sekä biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia mm. metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla.

Ensimmäisessä uusiutuvan energian direktiivissä (RED I) biomassan kestävyyskriteerit koskivat vain nestemäisiä polttoaineita, eli käytännössä liikennepolttoaineita (biofuels). RED II -direktiivin voimaantulo vuonna 2018 merkitsi kriteerien soveltamisalueen laajentumista myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviin kiinteisiin energiabiomassoihin (biomass fuels).

Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys voidaan todentaa maatasolla

Voimassaolevan RED II -direktiivin mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyyden tarkastelu voidaan toteuttaa maan (country) tasolla. Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään, että maatasolla on olemassa tietyt kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät. Tästä käytetään nimitystä riskiperusteinen arviointimalli (risk based approach).

Riskiperusteisessa arviointimallissa edellytetään, että maatasolla tulee olla voimassa lainsäädäntö ja seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, joilla varmistetaan seuraavien kriteerien täyttyminen:
1) hakkuiden laillisuus;
2) metsän uudistaminen hakatuilla alueilla;
3) luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden suojelu;
4) maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hakkuiden yhteydessä ja
5) metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpito ja parantaminen. Menettely on kaksiportainen eli jos maatason tietoja ei ole saatavilla, vastaavat asiat voidaan todentaa puunhankinta-alueen tasolla.

Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään lisäksi että maa, josta metsäbiomassa on peräisin täyttää hiilinielujen seurantaan ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tietyt vaatimukset.

Kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästökriteeri

Biomassan kasvatusta ja korjuuta koskevien kestävyyskriteerien lisäksi kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästöjä koskeva kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana pitää syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen osalta kasvihuonekaasujen päästösäästövaatimus on 70 prosenttia fossiilisen polttoaineen vertailuarvoon verrattuna. 70 prosentin vaatimusta sovelletaan vuoden 2021 alusta tai sen jälkeen käynnistyville laitoksille. Vuoden 2026 alusta käynnistyville laitoksille kasvihuonekaasupäästösäästövaatimus on 80 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta-säännöt ja oletusarvot löytyvät direktiivin liitteistä.

Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri.

Voimassaolevassa RED II-direktiivissä kestävyyskriteerejä sovelletaan kun kiinteitä biomassoja käytetään 20 megawattia (MW) tai sitä suuremmissa laitoksissa. Kestävyyskriteereitä ei siis sovelleta esimerkiksi pienissä lämpölaitoksissa, maatiloilla tai kotitalouksissa poltettavaan metsähakkeeseen, pelletteihin tai polttopuuhun.

Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille, että biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa kansallisesti tukea. Kriteerien pitää täyttyä, jotta bioenergian saisi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Vain kriteerit täyttävä bioenergia on tämänhetkisen tulkinnan mukaan laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Suomessa kestävyyskriteerit on tuotu voimaan lailla biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttamisesta (HE 70/2020). Energiavirasto hoitaa kestävyyslain mukaisia viranomaistehtäviä ja valvoo kestävyyslain noudattamista. Lisäksi energiavirasto antaa jakeluvelvoitelain sekä biopolttoöljyn jakeluvelvoitelain raaka-aineiden luokitteluun liittyviä ennakkotietopäätöksiä.

Uusi RED III-direktiivi on saatettava osaksi jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä viimeistään toukokuussa 2025

Komissio julkaisi heinäkuussa 2021 ehdotuksen RED II-direktiivin päivittämiseksi (RED III) osana niin kutsuttua 55-velvoitepakettia. Velvoitepaketin keskeisenä tavoitteena on kiristää EU:n vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin. Vuodelle 2030 asetettu uusiutuvan energian tavoite nostettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin.

RED III -direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä lokakuussa 2023 ja se tuli voimaan 20.11.2023. Tästä käynnistyi 18 kuukauden aika toimenpanna jäsenmaissa direktiivin velvoitteet. ​Uuden RED III -direktiivin mukaiset säädökset tulee saattaa voimaan jäsenmaissa viimeistään 21.5.2025.

RED III -direktiivi sisältää muutoksia erityisesti liikennettä ja lämmön ja sähkön tuotantoa koskeviin kohtiin. Metsäbiomassan osalta metsäbiomassojen kestävyyttä koskevaa nk. riskipohjaista tarkastelutapaa täsmennettiin kohdan iv) osalta, joka koskee monimuotoisuutta ja maaperän laatua koskevien vaikutusten minimointia. Kestävyyskriteerien soveltamisalaa laajenee koskemaan vähintään 7,5 MW laitoksia ja päästövähennysvaatimukset laajennettiin koskemaan uusien laitosten sijasta kaikkia bioenergialaitoksia. Jalostuskelpoisen ainespuun sekä kantojen ja juurakoiden energiakäytön sekä bioenergialauhdetuotannon (sähkö) tukemista jäsenmaissa rajoitetaan RED III:ssa. Lisäksi jäsenmaissa on varmistettava, että metsäbiomassan energiatuissa tulee ottaa huomioon kaskadiperiaate.  Suomessa RED III-direktiivin kansallista toimeenpanoa valmistellaan Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Lokakuussa 2024 julkaistiin kansallista toimeenpanoa tarkastelleen työryhmän raportti.

Muualla verkossa

Uusiutuvan energian direktiivi RED III 2023/2413 suomeksi (RED III)
RED III-direktiivi englanniksi (RED III)
​​​​​Työryhmäraportti RED III: Kestävyyskriteerityöryhmän raportti (TEM, lokakuu 2024)

​​​​​​​​Voimassaoleva RED II-direktiivi
RED II-toimeenpanoasetus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II englanniksi
Uusiutuvan energian direktiivi RED II suomeksi

Kansallinen lainsääsäädäntö
Laki biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista (393/2013)

​​​​​​RePowerEU ja nettonolla-asetus
RePowerEU (EU komissio)
​​​​​​​Nettonolla-asetus eli net-zero industry act (EU komissio)

RED III-valmistelu parlamentissa ja neuvostossa 2022 ​​​​​​​
​​​​​​Euroopan parlamentin muutosehdotukset RED III-direktiiviin 14.9.2022 (Parlamentin tiedote)
Neuvoston muutosehdotukset RED III-direktiiviin 27.6.2022

Infokuvia puun energiakäytöstä Suomessa

Puun energiakäyttö eli puupolttoaineet energian tuotannossa Suomessa -infokuvat suomeksi (MMM)
Wood fuels in energy generation in Finland -infokuvat englanniksi (MMM)
​​​​​​​

​​​