Biomassan kestävyyskriteerit

Uusiutuvan energian direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit energian tuotannossa käytettäville biomassoille. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna eikä vaaranna luonnon monimuotoisuutta.

Voimassaoleva RED-direktiivi on järjestyksessä kolmas (RED III). Se julkaistiin kesällä 2021 osana 55-valmiuspakettia ja lopullinen direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä lokakuussa 2023. Uuden RED III -direktiivin mukaiset säädökset on tullut saattaa jäsenmaissa voimaan viimeistään 21.5.2025. Uuden RED III:n sisältöä ja kansallisen lainsäädännön muutoksia käsitelty tarkemmin sivun lopussa otsikon Uusi RED III-direktiivi alla.

Kestävyyskriteereihin sisältyy kasvihuonekaasujen päästösäästöä koskeva vaatimus sekä biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia mm. metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla.

Ensimmäisessä uusiutuvan energian direktiivissä (RED I) biomassan kestävyyskriteerit koskivat vain nestemäisiä polttoaineita, eli käytännössä liikennepolttoaineita (biofuels). RED II -direktiivin voimaantulo vuonna 2018 merkitsi kriteerien soveltamisalueen laajentumista myös lämmön ja sähkön tuotannossa käytettäviin kiinteisiin energiabiomassoihin (biomass fuels). 

Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys voidaan todentaa maatasolla

RED-direktiivin mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyyden tarkastelu voidaan toteuttaa maan (country) tasolla. Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään, että maatasolla on olemassa tietyt kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät. Tästä käytetään nimitystä riskiperusteinen arviointimalli (risk based approach). Riskiperusteinen arviointimalli on ollut käytössä jo RED II:sta lähtien.

Riskiperusteisessa arviointimallissa edellytetään, että maatasolla tulee olla voimassa lainsäädäntö ja seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, joilla varmistetaan seuraavien kriteerien täyttyminen:
1) hakkuiden laillisuus;
2) metsän uudistaminen hakatuilla alueilla;
3) luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden suojelu;
4) maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hakkuiden yhteydessä ja
5) metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpito ja parantaminen.

RED III:ssa riskiperusteiseen arviointi malliin lisättiin uusina vaatimuksina 6) että metsät, joista metsäbiomassa on hakattu, eivät ole niin sanottuja kiellettyjä alueita;
ja 7) että metsäbiomassasta biopolttoaineita, bionesteitä tai biomassapolttoaineita tuottavat laitokset antavat tarkastuslausuman siitä, että metsäbiomassaa ei ole hakattu kielletyiltä alueilta.

Menettely on kaksiportainen eli jos edellä kuvattuja maatason tietoja ei ole saatavilla, vastaavat asiat voidaan todentaa puunhankinta-alueen tasolla.

Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään lisäksi että maa, josta metsäbiomassa on peräisin täyttää hiilinielujen seurantaan ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tietyt vaatimukset.

Kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästökriteeri

Biomassan kasvatusta ja korjuuta koskevien kestävyyskriteerien lisäksi kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästöjä koskeva kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana pitää syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri.

RED II-direktiivissä kestävyyskriteerejä sovellettiin kun kiinteitä biomassoja käytettiin 20 megawattia (MW) tai sitä suuremmissa laitoksissa. RED III-direktiivissä laitoskokoraja aleni 7,5 MW:iiin. On arvioitu, että tämä tuo noin 70 uutta laitosta soveltamisalan piiriin. Kestävyyskriteereitä ei sovelleta esimerkiksi maatiloilla, kotitalouksissa tai alle 7,5 MW:n lämpölaitoksissa poltettavaan metsähakkeeseen, pelletteihin tai polttopuuhun.

Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille, että jäsenmaa saa kansallisesti tukea sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuottamista biomassoista tai liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Kriteerien pitää täyttyä, jotta bioenergian saisi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Vain kestävyyskriteerit täyttävä bioenergia on tämänhetkisen tulkinnan mukaan laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Suomessa kestävyyskriteerit on tuotu voimaan nk. kestävyyslailla ja Energiavirasto hoitaa kestävyyslain mukaisia viranomaistehtäviä ja valvoo lain noudattamista. Lisäksi energiavirasto antaa jakeluvelvoitelain sekä biopolttoöljyn jakeluvelvoitelain raaka-aineiden luokitteluun liittyviä ennakkotietopäätöksiä.

Uuden RED III-direktiivin tuomia muutoksia

RED III -direktiivi sisältää muutoksia erityisesti liikennettä ja lämmön ja sähkön tuotantoa koskeviin kohtiin. Metsäbiomassan osalta nk. riskipohjaista tarkastelutapaa täsmennettiin kohdan iv) osalta, joka koskee monimuotoisuutta ja maaperän laatua koskevien vaikutusten minimointia. Kestävyyskriteerien soveltamisalaa laajeni koskemaan vähintään 7,5 MW laitoksia ja päästövähennysvaatimukset laajennettiin koskemaan uusien laitosten sijasta kaikkia bioenergialaitoksia. Jalostuskelpoisen ainespuun sekä kantojen ja juurakoiden energiakäytön sekä bioenergialauhdetuotannon (sähkö) tukemista jäsenmaissa rajoitettiin. Lisäksi jäsenmaissa on varmistettava, että metsäbiomassan energiatuissa tulee ottaa huomioon kaskadiperiaate. 

Suomessa RED III-direktiivin kansallinen toimeenpanoa valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ja  kansallista toimeenpanoa tarkastelleen työryhmän raportti julkaistiin lokakuussa 2024. Päivitetty kestävyyslaki astui voimaan heinäkuussa 2025.

Muualla verkossa

Laki biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta (500/2025)

Uusiutuvan energian direktiivi RED III 2023/2413 suomeksi (RED III)
RED III-direktiivi englanniksi 2023/2413 (RED III)
Työryhmäraportti RED III: Kestävyyskriteerityöryhmän raportti (TEM, lokakuu 2024)
RED II-toimeenpanoasetus
​​​​​​​

RePowerEU ja nettonolla-asetus
RePowerEU (EU komissio)
Nettonolla-asetus eli net-zero industry act (EU komissio)

RED III-valmistelu parlamentissa ja neuvostossa 2022
​​​​​​Euroopan parlamentin muutosehdotukset RED III-direktiiviin 14.9.2022 (Parlamentin tiedote)
Neuvoston muutosehdotukset RED III-direktiiviin 27.6.2022

 

Infokuvia puun energiakäytöstä Suomessa

Puun energiakäyttö eli puupolttoaineet energian tuotannossa Suomessa -infokuvat suomeksi (MMM)
Wood fuels in energy generation in Finland -infokuvat englanniksi (MMM)
​​​​​​​

​​​