Biomassan kestävyyskriteerit

Uusiutuvan energian direktiiviä (RED II) koskevat kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen kesäkuussa 2018 ja direktiivi julkaistiin joulukuussa 2018. Jäsenmaiden tulee saattaa voimaan direktiivin mukaiset kansalliset säädökset viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Lisäksi kestävyyskriteereihin sisältyy biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla.

Vuodesta 2021 lähtien biomassan kestävyyskriteerit koskevat myös sähkön ja lämmön tuotantoa

Nykyisin eli vuoteen 2021 asti voimassa olevassa direktiivissä kriteerit ovat koskeneet vain liikenteen biopolttoaineita ja muita bionesteitä. Uusi RED II -direktiivi tarkoittaa kriteerien soveltamisalueen laajentumista myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviin kiinteisiin energiabiomassoihin heinäkuusta 2021 lähtien.

Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys voidaan todentaa maatasolla

Direktiivin mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyyden tarkastelu voidaan toteuttaa maan (country) tasolla. Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään että maatasolla on olemassa tietyt kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät. Tästä käytetään nimitystä riskiperusteinen tarkastelu (risk based approach).

Riskipohjaisessa mallissa edellytetään, että maatasolla tulee olla voimassa lainsäädäntö ja järjestelmät, jotka liittyvät hakkuiden laillisuuteen, metsien uudistamisvelvoitteeseen, suojeluun, hakkuiden maaperä- ja biodiversiteettivaikutusten minimointiin sekä metsien pitkän aikavälin tuottokyvyn säilyttämiseen. Menettely on kaksiportainen eli jos maatason tietoja ei ole saatavilla, vastaavat asiat voidaan todentaa puunhankinta-alueen tasolla.

Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään lisäksi että maa, josta metsäbiomassa on peräisin täyttää hiilinielujen seurantaan ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tietyt vaatimukset.

Kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästökriteeri

Biomassan tuotantoa koskevan kestävyyskriteerien lisäksi kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästöjä koskeva kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana pitää syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen osalta kasvihuonekaasujen päästösäästövaatimus on 70 prosenttia fossiilisen polttoaineen vertailuarvoon verrattuna. 70 prosentin vaatimusta sovelletaan vuoden 2021 alusta tai sen jälkeen käynnistyville laitoksille. Vuoden 2026 alusta käynnistyville laitoksille kasvihuonekaasupäästösäästövaatimus on 80 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentasäännöt ja oletusarvot löytyvät direktiivin liitteistä.

Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri. Tämä periaate sisältyy jo nykyiseen RED-direktiiviin.

Kestävyyskriteerejä ei sovelleta pieniin laitoksiin

Kestävyyskriteerejä sovelletaan kun kiinteitä biomassoja käytetään 20 megawattia (MW) tai sitä suuremmissa laitoksissa. Kestävyyskriteereitä ei siis sovelleta esimerkiksi pienissä lämpölaitoksissa, maatiloilla tai kotitalouksissa poltettavaan metsähakkeeseen, pelletteihin tai polttopuuhun.

Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille, että biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa kansallisesti tukea. Kriteerien pitää täyttyä, jotta bioenergian saisi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Vain kriteerit täyttävä bioenergia on tämänhetkisen tulkinnan mukaan laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Voimassaolevat nestemäisiä biopolttoaineita koskevat kestävyyskriteerit sisältyvät Suomessa Biopolttoaineista ja bionesteistä annettuun lakiin (393/2013). Laki päivitetään siten, että se kattaa myös jatkossa myös kiinteät biomassat. Valmistelu on käynnistetty työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toukokuussa 2019.

Päivitetty 28.2.2019

Muualla verkossa
Uusiutuvan energian direktiivi RED II englanniksi
Uusiutuvan energian direktiivi RED II suomeksi
Komissio: Sustainability criteria
ILUC-direktiivi englanniksi
Voimassa oleva, vuoden 2009 uusiutuvan energian direktiivi 2009/28/EY
Laki biopolttoaineista ja bionesteistä 393/2013 (2013)
Komission julkinen internet-kuuleminen Sustainable bioenergy policy 2016
Komission raportti vuodelta 2014: State of play on the sustainability of solid and gaseous biomass used for electricity, heating and cooling in the EU

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350