Biomassan kestävyyskriteerit
Uusiutuvan energian direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit energian tuotannossa käytettäville biomassoille. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna eikä vaaranna luonnon monimuotoisuutta.
Voimassa oleva uusiutuvan energian direktiivi (RED II) on vuodelta 2018. Komissio julkaisi kesällä 2021 ehdotuksen päivitetyksi RED-direktiiviksi (RED III) osana 55-valmiuspakettia ja direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä lokakuussa 2023. Uuden RED III -direktiivin mukaiset säädökset tulee saattaa voimaan jäsenmaissa viimeistään 21.5.2025. Uuden RED III:n sisältöä, kansallisen lainsäädännön muutoksia ja aiheeseen liittyyvää työryhmän raporttiaLinkki toiselle sivustolle on käsitelty tarkemmin sivun lopussa otsikon Uusi RED III-direktiivi alla.
Kestävyyskriteereihin sisältyy kasvihuonekaasujen päästösäästöä koskeva vaatimus sekä biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia mm. metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla.
Ensimmäisessä uusiutuvan energian direktiivissä (RED I) biomassan kestävyyskriteerit koskivat vain nestemäisiä polttoaineita, eli käytännössä liikennepolttoaineita (biofuels). RED II -direktiivin voimaantulo vuonna 2018 merkitsi kriteerien soveltamisalueen laajentumista myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviin kiinteisiin energiabiomassoihin (biomass fuels).
Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys voidaan todentaa maatasolla
Voimassaolevan RED II -direktiivin mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyyden tarkastelu voidaan toteuttaa maan (country) tasolla. Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään, että maatasolla on olemassa tietyt kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät. Tästä käytetään nimitystä riskiperusteinen arviointimalli (risk based approach).
Riskiperusteisessa arviointimallissa edellytetään, että maatasolla tulee olla voimassa lainsäädäntö ja seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, joilla varmistetaan seuraavien kriteerien täyttyminen:
1) hakkuiden laillisuus;
2) metsän uudistaminen hakatuilla alueilla;
3) luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden suojelu;
4) maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hakkuiden yhteydessä ja
5) metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpito ja parantaminen. Menettely on kaksiportainen eli jos maatason tietoja ei ole saatavilla, vastaavat asiat voidaan todentaa puunhankinta-alueen tasolla.
Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään lisäksi että maa, josta metsäbiomassa on peräisin täyttää hiilinielujen seurantaan ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tietyt vaatimukset.
Kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästökriteeri
Biomassan kasvatusta ja korjuuta koskevien kestävyyskriteerien lisäksi kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästöjä koskeva kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana pitää syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen osalta kasvihuonekaasujen päästösäästövaatimus on 70 prosenttia fossiilisen polttoaineen vertailuarvoon verrattuna. 70 prosentin vaatimusta sovelletaan vuoden 2021 alusta tai sen jälkeen käynnistyville laitoksille. Vuoden 2026 alusta käynnistyville laitoksille kasvihuonekaasupäästösäästövaatimus on 80 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentasäännöt ja oletusarvot löytyvät direktiivin liitteistä.
Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri.
RED II-direktiivissä kestävyyskriteerejä sovellettiin kun kiinteitä biomassoja käytettiin 20 megawattia (MW) tai sitä suuremmissa laitoksissa ja RED III-direktiivissä tämä raja alenee 7,5 MW:iiin. Kestävyyskriteereitä ei sovelleta esimerkiksi maatiloilla, kotitalouksissa tai alle 7,5 MW:n lämpölaitoksissa poltettavaan metsähakkeeseen, pelletteihin tai polttopuuhun.
Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille, että biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa kansallisesti tukea. Kriteerien pitää täyttyä, jotta bioenergian saisi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Vain kriteerit täyttävä bioenergia on tämänhetkisen tulkinnan mukaan laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.
Suomessa kestävyyskriteerit on tuotu voimaan nk. kestävyyslailla ja Energiavirasto hoitaa kestävyyslain mukaisia viranomaistehtäviä ja valvoo lain noudattamista. Lisäksi energiavirasto antaa jakeluvelvoitelain sekä biopolttoöljyn jakeluvelvoitelain raaka-aineiden luokitteluun liittyviä ennakkotietopäätöksiä.
Uuteen RED III-direktiiviin pohjautuva luonnos hallituksen esitykseksi on lausunnolla 7.3.2025 asti
RED III -direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä lokakuussa 2023 ja se tuli voimaan 20.11.2023. Tästä käynnistyi 18 kuukauden aika toimenpanna jäsenmaissa direktiivin velvoitteet. Uuden RED III -direktiivin mukaiset säädökset tulee saattaa voimaan jäsenmaissa viimeistään 21.5.2025.
RED III -direktiivi sisältää muutoksia erityisesti liikennettä ja lämmön ja sähkön tuotantoa koskeviin kohtiin. Metsäbiomassan osalta metsäbiomassojen kestävyyttä koskevaa nk. riskipohjaista tarkastelutapaa täsmennettiin kohdan iv) osalta, joka koskee monimuotoisuutta ja maaperän laatua koskevien vaikutusten minimointia. Kestävyyskriteerien soveltamisalaa laajenee koskemaan vähintään 7,5 MW laitoksia ja päästövähennysvaatimukset laajennettiin koskemaan uusien laitosten sijasta kaikkia bioenergialaitoksia. Jalostuskelpoisen ainespuun sekä kantojen ja juurakoiden energiakäytön sekä bioenergialauhdetuotannon (sähkö) tukemista jäsenmaissa rajoitetaan RED III:ssa. Lisäksi jäsenmaissa on varmistettava, että metsäbiomassan energiatuissa tulee ottaa huomioon kaskadiperiaate.
Suomessa RED III-direktiivin kansallista toimeenpanoa valmistellaan Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Lokakuussa 2024 julkaistiin kansallista toimeenpanoa tarkastelleen työryhmän raporttiLinkki toiselle sivustolle. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausunnolla 7.3.2025 asti. Esityksellä tuotaisiin RED III-direktiivin mukaiset muutokset maatalous- ja metsäbiomassoja koskeviin kestävyyskriteereihin ja edellytettäisiin, että jatkossa yli 7,5 MW:n sähköä, lämmitystä tai jäähdytystä tuottavilla laitoksilla osoitetaan käytettyjen biomassojen kestävyyskriteerien täyttyminen. Kansallisia lisäkriteereitä ei asetettaisi biomassapolttoaineille. Kasvihuonekaasupäästövähenemän vähimmäisarvoista säädettäisiin kaikkien polttoaineiden osalta RED III-direktiivin mukaisesti. Lailla myös säädettäisiin tarkemmin muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (RFNBO) vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta kansallisella järjestelmällä. Samalla lain nimike ehdotetaan muutettavaksi laiksi eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä, jotta se vastaisi lain soveltamisalaan tehtäviä muutoksia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 21.5.2025.
Muualla verkossa
Uusiutuvan energian direktiivi RED III 2023/2413Linkki toiselle sivustolle suomeksi (RED III)Linkki toiselle sivustolle
RED III-direktiivi englanniksi (RED III)
Linkki toiselle sivustolleTyöryhmäraportti RED III: Kestävyyskriteerityöryhmän raportti (TEM, lokakuu 2024)Linkki toiselle sivustolle
Linkki toiselle sivustolleRED II-toimeenpanoasetus
Linkki toiselle sivustolleLaki biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista (393/2013)Linkki toiselle sivustolle
Linkki toiselle sivustolleRePowerEU ja nettonolla-asetus
RePowerEU (EU komissio)Linkki toiselle sivustolle
Nettonolla-asetus eli net-zero industry act (EU komissio)Linkki toiselle sivustolle
RED III-valmistelu parlamentissa ja neuvostossa 2022
Linkki toiselle sivustolleEuroopan parlamentin muutosehdotukset RED III-direktiiviin 14.9.2022 (Parlamentin tiedote)Linkki toiselle sivustolle
Neuvoston muutosehdotukset RED III-direktiiviin 27.6.2022Linkki toiselle sivustolle
Infokuvia puun energiakäytöstä Suomessa
Puun energiakäyttö eli puupolttoaineet energian tuotannossa Suomessa -infokuvat suomeksi (MMM)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 8.1MB
Wood fuels in energy generation in Finland -infokuvat englanniksi (MMM)
Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 5.2MB
Lisätietoja
Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162350 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi