Biomassan kestävyyskriteerit

Voimassa oleva uusiutuvan energian direktiivi (RED II) julkaistiin joulukuussa 2018. Jäsenmaiden tuli saattaa voimaan direktiivin mukaiset kansalliset säädökset viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Uusiutuvan energian direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna eikä vaaranna luonnon monimuotoisuutta.

Kestävyyskriteereihin sisältyy kasvihuonekaasujen päästösäästöä koskeva vaatimus sekä biomassojen kasvattamista koskevia vaatimuksia mm. metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla. RED II -direktiivin voimaantulo merkitsi kriteerien soveltamisalueen laajentumista myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviin kiinteisiin energiabiomassoihin (biomass fuels). RED I-direktiivissä kestävyyskriteerit koskivat vain nestemäisiä biopolttoaineita (biofuels).

Komissio julkaisi 14.7.2021 ehdotuksen päivitetyksi RED-direktiiviksi eli RED III-direktiiviksi osana 55-valmiuspakettia (Fit For 55). Komission ehdotukseen sisältyi myös useita biomassan kestävyyskriteereitä koskevia muutosehdotuksia. Ehdotuksen sisällöstä ja käsittelystä tarkemmin otsikon RED III-direktiiviehdotuksen käsittely alla.

Metsäbiomassojen tuotannon kestävyys voidaan todentaa maatasolla

Voimassaolevan RED II -direktiivin mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyyden tarkastelu voidaan toteuttaa maan (country) tasolla. Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään, että maatasolla on olemassa tietyt kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät. Tästä käytetään nimitystä riskiperusteinen arviointimalli (risk based approach).

Riskiperusteisessa arviointimallissa edellytetään, että maatasolla tulee olla voimassa lainsäädäntö ja seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät, joilla varmistetaan seuraavien kriteerien täyttyminen: 1) hakkuiden laillisuus; 2) metsän uudistaminen hakatuilla alueilla; 3) luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden suojelu; 4) maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hakkuiden yhteydessä ja 5) metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpito ja parantaminen. Menettely on kaksiportainen eli jos maatason tietoja ei ole saatavilla, vastaavat asiat voidaan todentaa puunhankinta-alueen tasolla.

Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään lisäksi että maa, josta metsäbiomassa on peräisin täyttää hiilinielujen seurantaan ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tietyt vaatimukset.

Kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästökriteeri

Biomassan tuotantoa koskevan kestävyyskriteerien lisäksi kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästöjä koskeva kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana pitää syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen osalta kasvihuonekaasujen päästösäästövaatimus on 70 prosenttia fossiilisen polttoaineen vertailuarvoon verrattuna. 70 prosentin vaatimusta sovelletaan vuoden 2021 alusta tai sen jälkeen käynnistyville laitoksille. Vuoden 2026 alusta käynnistyville laitoksille kasvihuonekaasupäästösäästövaatimus on 80 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentasäännöt ja oletusarvot löytyvät direktiivin liitteistä.

Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri.

Voimassaolevassa RED II-direktiivissä kestävyyskriteerejä sovelletaan kun kiinteitä biomassoja käytetään 20 megawattia (MW) tai sitä suuremmissa laitoksissa. Kestävyyskriteereitä ei siis sovelleta esimerkiksi pienissä lämpölaitoksissa, maatiloilla tai kotitalouksissa poltettavaan metsähakkeeseen, pelletteihin tai polttopuuhun.

Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille, että biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa kansallisesti tukea. Kriteerien pitää täyttyä, jotta bioenergian saisi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Vain kriteerit täyttävä bioenergia on tämänhetkisen tulkinnan mukaan laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Suomessa kestävyyskriteerit on tuotu voimaan lailla biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttamisesta (HE 70/2020).

RED III-direktiiviehdotuksen käsittely

Komissio julkaisi 14.7.2021 ehdotuksen RED II-direktiivin päivittämiseksi (RED III) osana niin kutsuttua 55-velvoitepakettia (Fit For 55). Velvoitepaketin keskeisenä tavoitteena on kiristää EU:n vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin. Uusiutuvan energian tavoitetta esitetään korotettavaksi nykyisestä 32 prosentista 40 prosenttiin.

Komissio on ehdottanut uusiutuvan energian direktiivissä muutoksia erityisesti liikennettä ja lämmön ja sähkön tuotantoa koskeviin kohtiin. Myös metsäbiomassan kestävyyskriteereihin on tehty useita muutosehdotuksia. Komission ehdotuksessa metsäbiomassojen kestävyyttä koskevaa nk. riskipohjaista tarkastelutapaa muutettaisiin mm. uusilla monimuotoisuutta ja maaperän laatua koskevilla kirjauksilla. Jalostuskelpoisen ainespuun sekä kantojen ja juurakoiden energiakäytön sekä bioenergialauhdetuotannon (sähkö) tukeminen jäsenmaissa kiellettäisiin. Lisäksi jäsenmaissa olisi varmistettava, että minimoidaan bioenergiatuotannon haitallisia markkina- ja monimuotoisuusvaikutuksia. Esimerkiksi kaskadiperiaate tulee ottaa huomioon metsäbiomassan energiakäytössä. Komission ehdotuksessa kestävyyskriteerien soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan vähintään 5 MW laitoksia ja päästövähennysvaatimukset laajennettaisiin koskemaan uusien laitosten sijasta kaikkia bioenergialaitoksia.

Komission ehdotusta käsiteltiin neuvoston energiatyöryhmässä syyskuusta 2021 alkaen ja neuvoston yleisnäkemys saavutettiin energianeuvostossa 27.6.2022. Vastaavasti Euroopan parlamentin valiokunnat ovat käsitelleet muutosehdotuksia ja parlamentin täysistunto äänesti kannastaan direktiiviin14.9.2022. Yksi Euroopan parlamentin keskeisimmistä muutosehdotuksista on, että direktiiviin lisättäisiin primäärisen puubiomassan määritelmä ja tämän suoraan metsästä tuleva puupolttoainejakeiden (metsähake) laskemista jäsenmaiden uusiutuvan energian tavoitteisiin rajoitettaisiin ja uusiutuvaksi luettava määrä pohjautuisi jatkossa edeltävien vuosien käyttöosuuteen.

Direktiivin lopullinen muoto syntyy komission, neuvoston ja parlamentin välisten neuvotteluiden eli trilogien lopputuloksena.

Muualla verkossa

Komission ehdotus päivitetyksi RED III-direktiiviksi (RED III) 14.7.2021
​​​Euroopan parlamentin muutosehdotukset RED III-direktiiviin 14.9.2022 (Parlamentin tiedote)
Neuvoston muutosehdotukset RED III-direktiiviin 27.6.2022

Puun energiakäyttö Suomessa 2021 - ennakkotiedot (LUKE 22.3.2022)

Komission luonnos RED II-direktiivin toimeenpanoasetukseksi
Laki kestävyyskriteereistä (Hallituksen esitys 70/2020)
Uusiutuvan energian direktiivi RED II englanniksi
Uusiutuvan energian direktiivi RED II suomeksi

Infokuvia puun energiakäytöstä Suomessa

Puun energiakäyttö eli puupolttoaineet energian tuotannossa Suomessa -infokuvat suomeksi (MMM 16.5.2022)
Wood fuels in energy generation in Finland -infokuvat englanniksi (22.3.2022)
​​​​​​​

​​​