Maaperän kestävä käyttö

Maaperällä tarkoitetaan kiinteän kallioperää peittävää irtainta maapeitettä kaikkine aineksineen. Joillain alueilla kallion pinnalla on rapautumisvyöhyke, jolloin maaperän ja kallioperän välinen kontakti voi olla asteittainen. Maaperä on keskeinen luonnonvaramme, joka tarjoaa kasvualustan mm. metsille ja pelloille. Terve maaperä tarjoaa lukuisia ekosysteemipalveluita, joista olemme täysin riippuvaisia. 95 % ruoantuotannosta perustuu maahan: ilman maaperästä ravinteensa ja kasvualustansa saavia kasveja meillä ei olisi happea eikä ruokaa. Maaperästä huolehtiminen onkin osa maatalouden ympäristötyötä.  

Suomessa kallioperä ja sitä peittävät irtaimet maalajit eli maaperä rajoittuvat toisistaan yleensä jyrkästi. Irtaimien maalajien keskimääräinen paksuus on noin 5 metriä. Yleisin kivennäismaalaji on moreeni. Alla olevan kallioperän koostumus vaikuttaa selkeimmin moreenin alkuainepitoisuuksiin, ja alkuaineiden taustapitoisuudet poikkeavat toisistaan maan eri osissa. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat edulliset eloperäisten maalajien synnylle ja turvemaat kattavat noin 30 % maa-alasta. Noin kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastoista on turpeessa. 

Esimerkiksi metsien maaperä on jopa puustoa suurempi hiilivarasto ja ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsänhoidolla, joka vaikuttaa maaperän hiilivarastoihin ja kasvihuonekaasuvirtoihin. Maaperällä on lisäksi olennainen rooli maatalouden ravinteiden, kuten typen ja fosforin, kierrossa. 

Yksi Suomen maaperän erityispiirteistä on Itämeren jääkauden jälkeisten järvi- ja merivaiheiden perintöä olevat happamat sulfaattimaat. Happamilta sulfaattimailta vapautuva happamuus ja metallit kuormittavat rannikon jokivesistöjä heikentäen niiden kemiallista ja ekologista tilaa.  

EU-politiikka ja kansainvälinen maaperäyhteistyö 

EU:n maaperästrategia  

EU:n komissio julkaisi joulukuussa 2021 EU:n maaperästrategian, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä.  

EU:n maaperästrategialla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2050 mennessä: 

• kaikki EU:n maaperäekosysteemit ovat terveitä ja vastustuskykyisempiä ja voivat siten tarjota elintärkeitä palvelujaan myös jatkossa 
• uutta maata ei enää oteta käyttöön ja maaperän pilaantuminen on laskenut tasolle, jolla se ei enää aiheuta haittaa ihmisten terveydelle tai ekosysteemeille 
• maaperän suojelusta ja kestävästä hoidosta ja huonontuneen maaperän ennallistamisesta on tullut yleisiä toimintatapoja 

Osana strategian toimeenpanoa komissio julkaisi maaperän seurantaa ja kestokykyä koskevan direktiiviehdotuksen heinäkuussa 2023.  

Maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva direktiivi  

Maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva Euroopan unionin direktiivi (maaperädirektiivi) tuli voimaan 16.12.2025 ja kansallinen lainsäädäntö on oltava voimassa 17.12.2028 mennessä. Virkamiehistä koostuva työryhmä alkaa valmistella direktiivin toimeenpanoa ja organisointia Suomessa.  

Maaperädirektiivin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2050 mennessä terve maaperä EU:ssa. Tähän pyritään vahvistamalla ja yhtenäistämällä maaperän seurantaa EU:n jäsenvaltioissa, vähentämällä maaperän pilaantumista, parantamalla maaperän terveyttä, säilyttämällä maaperä terveenä ja ehkäisemällä sen huonontumista. Direktiivissä säädetään puitteista ja toimenpiteistä, jotka koskevat maaperän terveyden seurantaa ja arviointia, maaperän kestokykyä ja pilaantuneiden alueiden käsittelyä. Lisäksi direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta toimia, joilla tuetaan maanomistajia ja maankäyttäjiä maaperän terveyden ja kestokyvyn edistämisessä. Kun maaperää peitetään keinotekoisilla materiaaleilla esimerkiksi rakentamisen tai teiden päällystämisen yhteydessä tai poistetaan esimerkiksi louhinnan tai rakennustöiden aikana, on haittoja vähennettävä mahdollisimman paljon. Pilaantuneilla alueilla tulee varmistaa, että riskejä vähennetään ja tiedot pilaantuneista tai mahdollisesti pilaantuneista alueista ovat julkisia. 

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettaman virkamiestyöryhmä alkaa valmistella direktiivin toimeenpanoa ja organisointia Suomessa. Työn aikana kertyneiden tietojen ja osaamisen perusteella esitetään, miten direktiivin velvoitteiden kansallinen toteutus tulisi organisoida. Valmisteluryhmän toimikausi on 18.12.2026 saakka.  

EU:n maaperämissio 

Horisontti Eurooppa -ohjelman missiot ovat tutkimusta ja innovointia yhdistäviä poikkitieteellisiä kokonaisuuksia globaalien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, tutkimuksen edistämiseksi sekä kansalaisten osallistaminen ja ymmärryksen lisäämiseksi.  

Maaperämissio (Mission Soil) on yksi viidestä EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman missiosta, joiden tavoitteena on löytää ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Maaperämission tavoitteena on parantaa maaperän tilaa niin metsissä, maatalousmailla kuin kaupungeissakin. 

Maaperämissiota Suomessa edistää maa- ja metsätalousministeriön johdolla kansallinen tukiryhmä (National mirror group). Tukiryhmä on nimetty vuonna 2024 ja toimikausi jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Mission toimeenpanossa avustaa elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö, joka toimii kansallisen tukiryhmän sihteeristönä.  

Lisätietoja: 

EU:n maaperämissio - kansallinen verkosto - Valtakunnallinen ilmastoyksikkö - Elinvoimakeskus 

FAO:n Global soil partnership 

Global Soil Partnership (GSP) on vuonna 2012 perustettu kumppanuusjärjestely, jonka tehtävänä on tuoda maaperä kansainväliselle agendalle ja edistää kestävää maaperän käyttöä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO isännöin GSP:n toimintaa. GSP on vapaaehtoinen kumppanuus, ei FAO:n virallinen päätöksentekoelin, ja mukana on myös sidosryhmiä. GSP:n alla toimii alueelliset kumppanuusjärjestelyt, Euroopassa European Soil Partnership (ESP). 

GSP:n tehtävänä on kehittää maapallon rajallisten maaperävarojen käytön hallintaa, jotta varmistetaan maaperän terveys ja tuottokyky ja tätä kautta globaali ruokaturva, sekä tuetaan muita maaperän tarjoamia ekosysteemipalveluja. Suomi on osallistunut aktiivisesti GSP:n toimintaan maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.  

Esimerkkejä GSP:n toiminnasta:  

• Kansainvälinen maaperäpäivä, joka järjestetään vuosittain 5. joulukuuta.  
• Raportit:  
  • Status of World´s Soil Resources  
  • Voluntary Guidelines for Sustainable Soil Management 

Maaperän tilan seurantoja Suomessa 

Ympäristöministeriö julkaisi kesällä 2023 Suomen maaperän seuranta, tila ja käytön ohjauskeinot -selvityksen, johon on koottu tietoa Suomen maaperän tämänhetkisestä tilasta ja sen seurannasta. Selvityksessä on tarkasteltu maaperän tilaa pelto- ja metsämailla, soilla, kaupunki- ja taajama-alueilla sekä lisäksi omana teemana maaperän pilaantumista. 

Selvityksen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus. 

Selvitys 

Muualla verkossa: 

Monipuolinen maaperä (Luonnonvarakeskus) 

Maaperän hyvinvointi (Ruokavirasto) 

Maaperän huomioiminen metsänhoidossa (Tapio) 

EU:n maaperästrategia

Maaperädirektiivi

Maaperämissio

Maaperämission kansallinen tukiryhmä

FAO Global Soil Partnership

European Soil Partnership