Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke), Ruokavirasto
Vastuututkija: Ari Rajala (Luke)
Kokonaisrahoitus: 242 000 €, josta 140 000 € vuonna 2020
Hankeaika: 1.2.2020-30.9.2023
Hanke päättynyt.
Laadukas kylvösiemen ja sen nopea ja elinvoimainen itäminen ovat äärimmäisen tärkeitä ominaisuuksia, jotta saadaan nopeasti aikaiseksi peittävä kasvusto ja sadontuotanto käyntiin. Suomessa on ollut kaksi vaikeaa ja poikkeuksellista kasvukautta peräkkäin. Vuonna 2017 tuotettu kylvösiemen oli heikkolaatuista itävyydeltään ja itämislepoa ilmeni pitkälle kevääseen. Sertifiointiin vaadittavan itävyysrajan alle jäi tuolloin paljon viljaeriä. Seuraavana kasvukautena oli ongelmia itämisessä ja orastumisessa. Siemenen itämislepokin puhutti mahdollisena ongelmien aiheuttajana kuivuuden lisäksi.
Itämislepoa eli dormanssia tarvitaan tähkäidännän estämiseksi. Itämislepo on kuitenkin haitallista, jos se vielä keväällä estää siemenen normaalin itämisen. Itämislevon voimakkuuteen ja kestoon vaikuttavat lajike ja ympäristöolot, joissa siemen on tuotettu. Viileät kasvuolot tuottavat voimakkaamman dormanssin. Suomessa on tyypillistä, että siemenen laadussa on voimakasta vaihtelua eri vuosien ja maantieteellisten alueiden välillä.
Ruokaviraston laaja (ajallisesti ja maantieteellisesti) itävyystulosaineisto tarjoaa mahdollisuuden yhdistää siemenen lajike-, sukupolvi- ja tuotantopaikkatiedon alueelliseen säätietoon. Laajasta aineistosta voidaan löytää kylvösiemenen laatuun (itävyys, vioitukset, homeet, TSP) selvemmin vaikuttavat tekijät. Tämän lisäksi hankkeessa toteutetaan kontrolloituja kokeita äärevien kasvuolojen (lämpötila, veden saatavuus ja tautisaastunta) vaikutuksesta kylvösiemenen laatuun.
Tutkimuksen tavoitteena on:
- selvittää, kuinka käytännön ympäristöolosuhteet vaikuttavat kylvösiemenen itävyyteen
- saada tietoa äärevien sääolojen vaikutuksista siemenen itävyyteen ja itävyyden säilymiseen sekä itämislevon syntyyn
- selvittää, syntyykö äärevissä olosuhteissa kasvavien kasvien genomiin epigeneettisiä muistijälkiä ja säilyykö tämä muistijälki seuraavaan sukupolveen
- kartoittaa rukiin torajyvä- ja alkaloidipitoisuuksien vaihtelua
- selvittää Suomen oloihin tarkoituksenmukaisten elinvoimatestien käyttöä
- lisätä kylvösiemenalan tiedotusta ja osaamista Suomessa