Maaperän kestävä käyttö

Maaperällä tarkoitetaan kiinteän kallioperää peittävää irtainta maapeitettä kaikkine aineksineen. Joillain alueilla kallion pinnalla on rapautumisvyöhyke, jolloin maaperän ja kallioperän välinen kontakti voi olla asteittainen. Maaperä on keskeinen luonnonvaramme, joka tarjoaa kasvualustan puustolle. Terve maaperä tarjoaa lukuisia ekosysteemipalveluita, joista olemme täysin riippuvaisia. 95 % ruoantuotannosta perustuu maahan: ilman maaperästä ravinteensa ja kasvualustansa saavia kasveja meillä ei olisi happea eikä ruokaa. Maaperästä huolehtiminen onkin osa maatalouden ympäristötyötä. 

Suomessa kallioperä ja sitä peittävät irtaimet maalajit eli maaperä rajoittuvat toisistaan yleensä jyrkästi. Irtaimien maalajien keskimääräinen paksuus on noin 5 metriä. Yleisin kivennäismaalaji on moreeni. Alla olevan kallioperän koostumus vaikuttaa selkeimmin moreenin alkuainepitoisuuksiin, ja alkuaineiden taustapitoisuudet poikkeavat toisistaan maan eri osissa. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat edulliset eloperäisten maalajien synnylle ja turvemaat kattavat noin 30 % maa-alasta. Noin kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastoista on turpeessa.

Esimerkiksi metsien maaperä on jopa puustoa suurempi hiilivarasto ja ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsänhoidolla, joka vaikuttaa maaperän hiilivarastoihin ja kasvihuonekaasuvirtoihin. Maaperällä on lisäksi olennainen rooli maatalouden ravinteiden, kuten typen ja fosforin, kierrossa.

Yksi Suomen maaperän erityispiirteistä on Itämeren jääkauden jälkeisten järvi- ja merivaiheiden perintöä olevat happamat sulfaattimaat. Happamilta sulfaattimailta vapautuva happamuus ja metallit kuormittavat rannikon jokivesistöjä heikentäen niiden kemiallista ja ekologista tilaa. 

Kansainvälinen maaperäyhteistyö ja EU -politiikka

FAO:n Global soil partnership

Global Soil Partnership (GSP) on vuonna 2012 perustettu kumppanuusjärjestely, jonka tehtävänä on tuoda maaperä KV –agendalle ja edistää kestävää maaperän käyttöä. FAO isännöin GSP:n toimintaa. GSP on vapaaehtoinen kumppanuus, ei FAO:n virallinen päätöksentekoelin, mukana on myös sidosryhmiä. GSP:n alla toimii alueelliset kumppanuusjärjestelyt, Europpassa ESP European Soil Partnership.

GSP:n tehtävänä on

• Kehittää maapallon rajallisten maaperävarojen käytön hallintaa.
• Jotta varmistetaan maaperän terveys ja tuottokyky ja tätä kautta globaali ruokaturva.
• Tukea muita maaperän tarjoamia ekosysteemipalveluja

Suomi on osallistunut aktiivisesti GSP:n toimintaan MMM:n koordinoimana yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. 

Esimerkkejä GSP:n toiminnasta: 

• Kansainvälinen maaperäpäivä, joka järjestetään vuosittain 5. joulukuuta. 
• Raportit: 
  • Status of World´s Soil Resources (2025 julkaisu valmisteilla)
  • Voluntary Guidelines for Sustainable Soil Management

Lisätietoja FAO:n sivuilta.

EU maaperästrategia

EU:n komissio julkaisi joulukuussa 2021 EU:n maaperästrategian, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä.

EU:n maaperästrategialla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2050 mennessä:

• kaikki EU:n maaperäekosysteemit ovat terveitä ja vastustuskykyisempiä ja voivat siten tarjota elintärkeitä palvelujaan myös jatkossa.
• uutta maata ei enää oteta käyttöön ja maaperän pilaantuminen on laskenut tasolle, jolla se ei enää aiheuta haittaa ihmisten terveydelle tai ekosysteemeille.
• maaperän suojelusta ja kestävästä hoidosta ja huonontuneen maaperän ennallistamisesta on tullut yleisiä toimintatapoja.

Osana strategian toimeenpanoa komissio julkaisi maaperän seurantaa ja terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen (Soil Monitoring Law) heinäkuussa 2023. Ehdotus on osa vihreän kehityksen (Green Deal) ohjelmaa. Alustava sopu direktiivistä saatiin huhtikuussa 2025.

• Komission sivut EU:n maaperästrategiasta
• EU:n maaperä­strategia ja maaperän terveyden sääntely (Ympäristöministeriö)

EU:n maaperämissio

Maaperä on yksi viidestä EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman missiosta, joiden tavoitteena on löytää ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Maaperämission tavoitteena on parantaa maaperän tilaa niin metsissä, maatalousmailla kuin kaupungeissakin.

Maaperämissiota Suomessa edistää maa- ja metsätalousministeriön johdolla kansallinen tukiryhmä (National mirror group). Tukiryhmä on nimetty vuonna 2024 ja toimikausi jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Mission toimeenpanossa avustaa ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, joka toimii kansallisen tukiryhmän sihteeristönä.

• Komission sivut: A Soil Deal for Europe
• EU:n maaperämissio - kansallinen verkosto (ELY-keskus)

Maaperän tilan seurantoja

Suomessa tieto maaperän tilasta, suojelusta ja kestävästä käytöstä on toistaiseksi hajanaista ja perustuu pääosin eri tarpeita palveleviin seurantaohjelmiin. Kattavaa tiedonkeruuta vaikeuttaa osaltaan Suomelle ominainen maaperäolojen ja maankäytön mosaiikkimainen vaihtelu pienelläkin alueella.

VALSE-tutkimus on Suomen peltomaiden kemiallisen tilan seurantatutkimus. Sen tavoitteena on tuottaa alueellisesti sekä maalajikohtaisesti kattavaa tietoa Suomen peltomaiden tilasta ja sen muutoksista. Vuonna 1974 käynnistyneen tutkimuksen näytteenotto toteutetaan noin kymmenen vuoden välein Luonnonvarakeskuksen toimesta.

Valtakunnan tasolla kattavin aineisto metsämaaperän fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista on kerätty osana YK-ECE:n ICP Forests -ohjelmaa (International Cooperative Programme on the Assessment and Monitoring of Air Pollution Effects on Forests) sekä EU:n Forest Focus -ohjelman (Säädös (EC)2152/2003) Biosoil-projektia. Hiilestä kiinni -ohjelman puitteissa  Kivennäismaametsien kansallisen maaperänäytesarjan täydentäminen ja linkittäminen Operaatio Mustikassa kerätyn aineiston kanssa. Olemassa oleva kansallinen näytesarja muodostuu vuosina 1985–1989, 1995 (VMI8-
aineistot) ja 2006 (BioSoil-aineisto, n = 615) kerätyistä aineistoista.

 

Soiden ja turvemaiden vastuullisen käytön ja suojelun edistäminen

Soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alasta. Soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, noin 250 000 hehtaaria on viljelykäytössä ja aktiivisessa turvetuotannossa noin 50 000 hehtaaria. Nykyisestä suoalasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 prosenttia. 

Suometsien hoidon rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, koska suometsien turpeeseen on sitoutuneena runsaasti hiiltä. Suometsien ilmastokestävässä hoidossa tavoitteena on turvata puuston kasvu ja ehkäistä turpeen nopeaa hajoamista vedenpinnan tasoa säätelemällä. Lisäksi kehitetään metsätalouden käytössä olevien suometsien valuma-aluekohtaista suunnittelua ja niiden toimintamalleja. Suometsien ilmastokestävässä hoidossa arvioidaan myös suometsien metsänkäsittelytapojen kokonaisvaikutuksia ja kannattavuutta. 

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvitti keväällä 2021, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen energiakäyttö hallitusohjelman mukaisesti vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän tuli esittää myös keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja niin, ettei se vaaranna sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Lisäksi työryhmä selvitti millaisia korvaavia mahdollisuuksia turpeen hyödyntämiselle löytyy sen uusista innovatiivisista käyttömuodoista ja  arvioi myös millä muilla tavoin voidaan paikata aluetaloudellisia ja työllisyyteen syntyviä menetyksiä niillä alueilla, joilla turpeen energiakäytön vähenemisen vaikutukset ovat merkittävät. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa maaliskuussa 2021. Osaa työryhmän esittämistä toimenpiteistä toteutetaan osana maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Muualla verkossa

Monipuolinen maaperä (Luonnonvarakeskus)

Maaperän hyvinvointi (Ruokavirasto)

Maaperän huomioiminen metsänhoidossa (Tapio)

Lue lisää

Status of the Wolrd´s Soil Resources 2015 (FAO:n raportti)

Voluntary Guidelines for Sustainable Soil Management (FAO:n raportti) 

Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 30.8.2012

Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanon seuranta 2014

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi

Suostrategia liitteet 2012

Happamien sulfaattimaiden strategian seurantaryhmä

Turvetyöryhmän työskentely 2021 ja työryhmän loppuraportti (TEM 31.3.2021)