Tutkimusta kosteikkojen perustamisesta ja vesistöjen kunnostamisen vaikutuksista
Hankkeen tiivistelmä
INFO: SOTKA Luke - Kosteikkojen perustamisen ja vesistöjen kunnostamisen vaikutusten arviointi
- Toteuttajana Luonnonvarakeskus
- Yhteistyökumppanit: Helsingin yliopisto, Metsähallitus, Suomen riistakeskus
- Hankeaika: 2020-2024
- Hankkeen rahoitus: Maa- ja metsätalosministeriö
- Hankkeen toiminta-alue: Suomi
- Hankkeen verkkosivusto: SOTKA Luke
SOTKA Luke -hankkeen tavoitteena oli tutkia kosteikkojen perustamisen ja vesistöjen kunnostustoimien ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Painopiste oli erityisesti vähenevien riistalajien (sorsat, metsähanhi, riekko) kantojen parantamisessa sekä kosteikkojen monimuotoisuuden lisäämisessä.
Hankkeen tausta
Hanke liittyi laajempaan SOTKA-ohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa kosteikko- ja virtavesiympäristöjen tilaa. Luke koordinoi tutkimusta ja seurantaa, tuottaen tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja tunnistaen tehokkaita keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja kestävän metsästyksen edistämiseksi. Hanke tuki Luken strategisia painopisteitä ja oli yhteydessä muihin projekteihin, kuten Vesilintuseurantoihin ja Metsähanhiseurantaan.
Hankkeen toiminta
Työ jaettiin kolmeen kokonaisuuteen:
- TK1: Rakennetut kosteikot – kestävää luonnon hoitoa? (yhteiskunnallinen näkökulma, haastattelututkimukset)
- TK2: Rakennettujen kosteikkojen kehitys ja toiminnallinen pitkäkestoisuus (ekologiset vaikutukset, linnuston seuranta, eDNA-analyysit)
- TK3: Virtavesien ja soiden kunnostustoimien vaikutukset (riekkojen pistelaskennat, metsähanhien GPS-seuranta, kutusoraikkojen ohjeistus)
Keskeisiä menetelmiä olivat lintulaskennat (149 kosteikkoa, n. 12 000 havaintoa), eDNA-näytteet (386 näytettä 129 kohteelta), GPS-seuranta metsähanhilla ja riekkojen kartoitukset (318 pistettä 16 suoalueella).
Hankkeen tuloksia
- Rakennetut kosteikot tuottavat merkittäviä hyötyjä vesilinnuille ja monimuotoisuudelle.
- Tavi (Anas crecca) hyödyntää hyvin ennallistettuja turvemaita.
- Metsähanhi esiintyy myös rakennetuilla kosteikoilla (11 kohteella pesiviä pareja, 4 kohteella poikueita).
- Riekkojen tiheydet vaihtelivat merkittävästi vuosien ja alueiden välillä.
- Haastattelututkimus osoitti, että kosteikkojen hoitoon liittyy maanomistajilla vahva sisäinen motivaatio ja kiintymys kohteeseen.
Hankkeesta tuotettuja artikkeleita ja julkaisuja
- Pellikka, J. ym. (2022): Rakennettujen kosteikkojen pitkän aikavälin hoitajuus. Suomen Riista 68: 24–40.
- Taralainen, S. (2022): Rakennetut kosteikot sorsalintujen elinympäristöinä. Pro gradu, Helsingin yliopisto.
- Fox, A. D., Frankard, P., Lindén, A., Seimola, T., Hughes, R., & Leivits, M. (2025). Can Water Table Restoration in Drained Peatlands Contribute to Improving the Population Status of Eurasian Teal Anas Crecca? Mires and Peat, 32, 03
Rawal, P., Laaksonen, T., Kačergytė, I., Seimola, T., Väänänen, V. M., & Lindén, A. (2026). Designing for diversity: Wetland ageing and habitat features at multiple scales influence the use of constructed wetlands by breeding waterfowl. Biological Conservation, 314, 111669.
Lisätietoja hankkeesta
Luonnonvarakeskus
Andreas Lindén, erikoistutkija, puh. 0295322354
Markus Piha, erikoistutkija, puh. 0295322726
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)luke.fi