Suomen metsien kasvua ja kestävyyttä koskevat laskelmat

Suomessa metsävaratietoja kerätään säännöllisesti valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Osana inventointeja mitataan esimerkiksi metsien kasvua. Uusimpien inventointitulosten (2021) mukaan puuston vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä.

Kasvun lisäksi Suomessa tilastoidaan tarkasti metsistämme hakatun puun määrää. Toteutuneet runkopuun hakkuukertymät ovat olleet 2010-luvulla noin 60–78 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Runkopuun hakkuukertymän lisäksi arvioidaan myös koko puuston poistumaa metsistä. Poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Puuston kokonaismäärä kasvoi vuonna 2021 noin 12 miljoonalla kuutiometrillä.

Myös Suomen metsien hiilinielua eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrää sekä puuston biomassaan ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää seurataan.

Puustoa poistuu hakkuissa ja luontaisesti

Hakkuukertymä on käsite, joka tarkoittaa metsistämme hakatun runkopuun kokonaismäärää.  

Vuonna 2021 runkopuun hakkuukertymä oli yhteensä noin 76 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymästä 87 prosenttia eli 66,1 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta. Energiapuuta eli pientalojen käyttämää polttopuuta tai pieniläpimittaista runkopuuta, jota käytetään metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa hakattiin 10,3 miljoonaa kuutiometriä. Metsäenergiaksi päätyvästä puusta runkopuu on siis mukana edellä mainitussa hakkuukertymän määrässä, mutta hakkuutähteet ja kannot eivät ole.

Suomen metsien puuston poistuma oli 92 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2021. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Toteutunut hakkuukertymä on Suomessa pienempi kuin suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä 

Toteutuneen hakkuukertymän lisäksi Suomessa lasketaan arvioita suurimmasta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymästä, jota arvioidaan myös tuleville vuosikymmenille. Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän laskennassa otetaan huomioon metsien muista käyttömuodoista aiheutuvat rajoitteet puuntuotannolle. Rajaa määritettäessä huomioidaan taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys ottaen huomioon metsänhoitosuositukset ja tehdyt suojelupäätökset.

Luonnonvarakeskuksessa on arvioitu, että metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on kymmenvuotiskaudella 2016–2025 koko maassa 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Koko maan hakkuut olivat vuosina 2016–2021 keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, mutta taso vaihteli alueittain. Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakattiin vuosina 2016–2021 keskimäärin 76 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista. Etelä-Suomessa hakattiin samalla jaksolla 96 prosenttia hakkuumahdollisuuksista.

Hakkuukertymiä voidaan tarkastella erilaisissa skenaarioissa

Kestäviä hakkuumahdollisuuksia voidaan arvioida myös skenaariolaskelmilla. Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin loppuvuodesta 2016 metsien kestävää hakkuukertymää koskevia laskelmia. Skenaariotarkastelun keskeinen johtopäätös on, että puun käyttöä voidaan lisätä ja samalla turvata metsäluonnon monimuotoisuus. Tämä edellyttää, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja tehostetaan.

Muualla palvelussamme

Metsien monimuotoisuus ja suojelu
Metsäteollisuus Suomessa

Muulla verkossa

Metsävarat ja metsäsuunnittelu (Luonnonvarakeskus)
Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten
Hakkuukertymä ja puuston poistuma (Luonnonvarakeskus)
Biotalousskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin
Hakkuumahdollisuudet

Lisätietoja

Satu Rantala, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162045  


Katja Matveinen, johtava asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162287