Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien hiilinielut arvioidaan vuosittain

Luonnonvarakeskus on julkaissut joulukuussa 2025 ennakkotulokset vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariosta. Ennakkotulosten arvio metsämaan nielusta vuodelle 2024 oli -0,15 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Puuston nettonielu oli -11,1 milj. tonnia CO2-ekv. Myös kivennäismaametsien maaperä oli -0,76 milj.tonnia CO2-ekv. nielu. Turvemaametsien maaperän päästöt olivat 11,6 milj. tonnia, eli turvemaametsien maaperäpäästöt olivat lähes yhtä suuret kuin puuston ja kivennäismaametsien maaperän yhteenlasketut nielut. 

Metsämaa on vuoden 2024 ennakkotulosten mukaan pysynyt nettonieluna koko aikasarjan ajan, mutta nielu on pienentynyt merkittävästi 2010-luvun alusta. Nettonielua ovat heikentäneet monet tekijät: lisääntyneet hakkuut, luonnonpoistuman lisääntyminen, puustobiomassan pienentyneet kasvuarviot, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun heikkeneminen.

Maankäyttösektori eli LULUCF-sektori on kokonaisuudessaan päästölähde. Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt 2010-luvun alusta lähtien ja vuodesta 2021 sektori on ollut yhtäjaksoisesti päästölähde. Maankäyttösektorin pitkän aikavälin muutos isosta nettonielusta päästölähteeksi selittyy metsämaan pienentyneellä nielulla.

Puutuotteet olivat vuonna 2024  -2,1 Mt CO₂-ekv suuruinen nielu. Osa ennakkotuloksiin käytetyistä tilastoista on kuitenkin vuodelta 2023 ja tarkka arvio puutuotteiden nielusta päivitetään maaliskuussa 2026 julkaistaviin lopullisiin tuloksiin.

Tekstin lähde: Luonnonvarakeskuksen uutinen 15.12.2025. Lue lisää kasvihuonekaasuinventaariosta  ja  vuoden 2024 ennakkotiedoista Luonnnonvarakeskuksen uutisesta 15.12.2025

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt laajan toimenpidepaketin toimeenpanon, jonka tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisesti metsien kasvua ja hiilinieluja. Hallitusohjelman mukaisella kokonaisuudella tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimia on valmisteltu tiiviissä vuoropuhelussa sidosryhmien ja tutkijoiden kanssa. Metsäsektorin toimijat ovat tärkeässä roolissa toteutuksessa. Lue lisää:  Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti (tiedote 4.7.2025)

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. 

Suomessa metsien hakkuut ovat keskeinen hiilinielun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttava tekijä. Kaupallisten hakkuiden ohella puuston poistuma sisältää myös kotitarvehakkuut sekä luonnonpoistuman. Puuston ohella metsien hiilinieluun sisällytetään myös ihmisen toiminnan aiheuttama maaperän hiilivaraston muutos.

Muualla palvelussamme

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti (tiedote 4.7.2025)
​​​​​​​Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU), 2022 ​​​​​​​
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia
LULUCF-asetus
​​​EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2024 - Luonnonvarakeskuksen uutinen 15.12.2025
​​​​​​​
Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutuminen (LUKE:n selvitys 21.12.2022)
​​​LULUCF-asetus (EU) 2018/841
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)