Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen, mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien hiilinielun eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 22–50 miljoonan tonnin välillä hiilidioksidiekvivalentteina (milj.t CO2 ekv). Tämä vastaa vuositasolla 30–60 % Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä. Vuonna 2016 Suomen hiilinielu oli 27,3 milj.t CO2 ekv, mikä vastaa 46 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Suomi on kansainvälisesti osana Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta sitoutunut vuoteen 2020 asti ylläpitämään hiilinielua, jonka suuruus on 19 milj.t CO2 ekv vuodessa.

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetus vahvistettiin vuoden 2018 alussa. LULUCF-asetuksessa sovitaan miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.

Suomen näkökulmasta merkittävin kysymys LULUCF-asetuksessa koskee metsien hiilinielujen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Asetuksen mukaan kukin jäsenmaa asettaa itse sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021–2025 ja 2026–2030.

LULUCF-asetuksen mukainen arvio Suomen metsien hiilinielutasosta

LULUCF-asetus edellyttää, että jäsenmaat toimittavat komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä asetuksen kriteerien mukaan asetetun metsien vertailutason. Vertailutaso pohjautuu tarkastelukauden 2000–2009 mukaisen metsien hoidon ja käytäntöjen jatkumiseen velvoitekaudella. Vertailutason asettamisessa tulee asetuksen kriteerien mukaisesti ottaa huomioon myös metsien kehitys siten, ettei metsien hoidon ja käytön tasoa rajoiteta aiheettomasti. Asetuksen tavoitteena on myös ylläpitää ja vahvistaa metsänielua pitkällä aikavälillä Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Jäsenmaiden vertailutasot arvioidaan LULUCF-asetuksen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Arviointiin osallistuu jäsenmaiden edustajia, komission nimeämiä riippumattomia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja sidosryhmistä. Jäsenmaiden vertailutasot vahvistetaan vuonna 2020.

Vertaamalla velvoitekauden 2021–2025 todellisia hiilinieluarvoja vertailutasoon määritetään metsistä saatava laskennallinen hyöty tai rasite.  

Joulukuussa 2018 julkistetun arvion mukaan Suomen metsien hiilinielun vertailutasto kaudelle 2021-2025 on puutuotteiden kanssa -34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidikvivalenttai (CO2-ekv) vuodessa ja ilman puutuotteita -27,88 miljoonaa tonnia vuodessa.

Luonnos vertailutasoraportiksi (versio 29.11.2018)

Tiedote 12.12.2018: EU:n LULUCF-asetuksen mukainen arvio Suomen metsien hiilinielutasosta 2021–2025 on valmistunut  

Muualla palvelussamme
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa
10 x mikä LULUCF? - kysymyksiä ja vastauksia LULUCF:stä uutiskirje Klimaatissa
Ilmasto-infografiikka: Hiilen sitoutuminen ja varastoituminen metsämaahan, puustoon ja puutuotteisiin
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)

LULUCF-asetus (EU) 2018/841

Lisätietoja

Jaana Kaipainen, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162270  


Tatu Torniainen, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162162