Kysymyksiä ja vastauksia Makeran maa- ja elintarviketalouden hakuihin liittyen

Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia Makera-hakuihin liittyen (esim. hakemuslomake, budjetin rakentaminen)

Kysymys: Mihin kohtaan aiehaun lomakkeessa laitetaan kirjallisuusviitteet? Esim. lisätietoja -kohdan 1000 merkkiä voi olla liian pieni tila jos viitteen olisi hyvä sisältää esim. julkaisun ja lehden nimi.

Vastaus: Aiehaussa ei vielä kysytä viitteitä. Haun ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena on esitellä, mihin (painopisteen) kysymykseen hanke voisi tuoda vastauksen, miten se palvelisi elinkeinoa/politiikan- tai lainvalmistelua/eläinten hyvinvointia tms. sektorillemme tärkeää tavoitetta ja miten tulokset ajatellaan vietäväksi käytäntöön. Jos hanke on hyvin relevantti ja pääsee jatkoon, toisessa hakuvaiheessa hankkeesta tehdään normaali hanke/tutkimussuunnitelma kaikkine viitteineen. Ensimmäisessä vaiheessa hankeidea pitäisi siis pystyä "myymään" ja vasta toisessa vaiheessa arvioidaan hankkeen laatu perusteellisemmin. On tärkeää, että hankkeessa (ja suunnitelmassa) panostetaan tulosten käytäntöön vientiin: pelkästään tieteelliset julkaisut eivät riitä tulosten levittämiseen.

Kysymys: Missä vaiheessa ulkopuolinen rahoitus on oltava selvä?

Vastaus: Aiehakuvaiheessa voi vielä esittää arvion, minkä verran ja mistä on suunniteltu hakea ulkopuolista rahoitusta. Jos hanke pääsee toiseen vaiheeseen, rahoituksen on oltava jo varmistunut, vaikka sitten ehdollisena (eli myönnetään, jos hanke saa MMM:n rahoituksen). Muussa tapauksessa tulkitsemme, ettei sitä ulkopuolista rahoitusta ole.

Kysymys: Voiko ulkopuolisella rahoituksella vähentää hakijan omaa rahoitusosuutta? 

Vastaus: Periaatteessa se on mahdollista, mutta se vaikuttaa hankkeen arviointiin: jos hakeva taho ei ole valmis panostamaan omaan osuuteensa (kuten hankkeissa ilman ulkopuolista rahoitusta), se on arvioinnin kannalta negatiivinen asia. Jo EU:n puitteet edellyttävät, että julkisen rahoituksen saaja itsekin panostaa hankkeeseen. Elinkeinokaan ei mielellään rahoita vain hakijoiden omarahoitusosuutta, vaan hankkeen kannalta on edullisempaa, jos se rahoitus oikeasti lisää hankkeessa tehtävää työtä verrattuna julkiseen ja hakijan omaan panostukseen – tai sitten se vähentää MMM:n rahoituksen tarvetta, jolloin meillä on mahdollisuus rahoittaa enemmän hankkeita. 

Kysymys: Minkä verran vaaditaan omarahoitusosuutta?

Vastaus: Lähtökohtaisesti tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on käytössä kokonaiskustannusmalli. Useimmilla yleiskustannukset ovat vähintään 80% palkkauskustannuksista ja tällöin MMM:n tuki on korkeintaan 70% hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Jos yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät, tukiprosenttia voidaan nostaa. Esim. jos yleiskustannukset ovat korkeintaan 50% palkkauskustannuksista, tukiprosentti voi nousta 80%:iin ja alle 20% yleiskustannuksilla tukiprosentti voi olla 90%.

Kysymys: Millainen on kokonaiskustannusrahoitusmalli?

Vastaus: Lähtökohtaisesti tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on käytössä ns. kokonaiskustannusmalli ja silloin sitä käytetään rahoituspäätöksissämme. Siinä yleiskustannukset ovat laskennallisia: ensin lasketaan tehollisen työajan palkkauskustannukset, kerrotaan se sivukuluista tulevalla kertoimella ja tämä kerrotaan yleiskustannuskertoimella. Jos organisaatiolla ei ole tällaista laskennallista kokonaiskustannusmallia, voimme päätöksessä käyttää kokonaiskustannusmallia, jossa maksetaan hankkeen välittömät/suorat kustannukset sekä sen päälle tietty ”flat rate”, joka MMM:llä on yleensä 17%.

Kysymys: Voiko yhteistyöyritykset hakea osuutta hankkeen rahoituksesta? Ostopalvelut yrityksiltä lienevät kuitenkin mahdollisia?

Vastaus: Periaatteessa myös yrityksetkin voivat hakea rahoitusta. Yleensä emme kuitenkaan myönnä rahoitusta yrityksille, jos vaarana on, että rahoituksen katsotaan menevän yrityksen liiketoimintaan: se on EU-puitteiden (TKI-toiminnasta) mukaan kiellettyä valtionapua. Toivomme, että yritykset itse panostavat hankkeeseen joko antamalla hankkeelle rahoitusta tai materiaalia tai työtä. Hankkeen tulosten on oltava kaikille avoimia ja yhtäläisesti kaikkien saataville. Jos esim. hankkeen tuloksena syntynyttä patenttia viedään jonkin yrityksen liiketoimintaan, yrityksen on maksettava siitä ns. markkinahintainen korvaus. Jos tarvitaan jonkin yrityksen palveluja, ostopalvelut ovat aina mahdollisia – toki nekin on tehtävä normaalin kilpailutuslainsäädännön mukaisesti.

Kysymys: Valmistelemme hanke-ehdotusta ja mukana on kaksi eri tahoa. Tarvitaanko tutkimusyhteistyösopimus nyt vai vasta toisella kierroksella, jos hanke-ehdotus pääsee siihen vaiheeseen?

Vastaus: Emme edellytä tutkimusyhteistyösopimusta hakuvaiheessa lainkaan. Jos hanke saa rahoituksen, suosittelemme sitä, mutta emme voi pakottaa ketään tekemään sellaista (MMM ei ole siinä osapuolena).

Kysymys: Riittääkö aiehaussa tieto siitä, että omalla panostuksella mukaan tulevat toimijat ovat sitoutuneet hankesuunnitelmaan vai tarvitaanko heiltä kirjalliset sopimukset/sitoumukset?

Vastaus: Sitoumuksia ei tarvita eikä aiehaussa tule mitään liitteitä hakemukseen. Sen sijaan, jos hanke pääsee toiseen vaiheeseen, siinä vaiheessa pitää indikoida, onko se ulkopuolinen rahoitus/panostus varmistunut. Jos ei ole varmistunut (edes ehdollisena, että hanke saa MMM:n rahoituksen), niin silloin katsotaan, ettei ko. panostusta ole tulossa.

Kysymys: Voiko Makera-hakuun osallistua hankkeella, jossa on ulkomaisia osapuolia ja ulkomaista rahoitusta?

Vastaus: Makerasta voidaan rahoittaa hanketta, joka toteutetaan suomalaisessa tutkimuslaitoksessa ja jonka tulokset ovat sellaisenaan hyödynnettävissä Suomessa. Hanke voi silti olla osa suurempaa kansainvälistä tutkimushanketta.

Muita huomiota:

Kaikkiaan voimme yhdessä haussa myöntää hankkeille 3,5-4 miljoonaa euroa koko hankeajaksi. Makeran maa- ja elintarviketalouden hankkeiden kestoaika on keskimäärin kolme vuotta ja niiden keskikoko on ollut noin 250 000 €, joten pystymme rahoittamaan noin 15 hanketta hakua kohden.

Laitehankinnat: MMM ei lähtökohtaisesti hyväksy laitehankintoja, vaan edellyttää, että jos tutkimuksen voi tehdä jossakin suorituspaikassa, se tarjoaa myös laitteiston (kuuluu yleiskustannuksiin). Laitteet/mittausvälineet, jotka ovat lyhytaikaisia käyttöiältään (esim. maaperään sijoitettavat mittausanturit), ovat hyväksyttäviä. Jas hanke saa rahoituksen ja tarvitsee jonkin laitteiston, perustelluissa tapauksissa se voidaan hankkia. Tällöin laitteisto/työ pitäisi joko vuokrata (jos se on edullisempi hankkeen kannalta) tai jos se ostetaan, MMM korvaa siitä vain hankkeen käyttämän osuuden (hankkeen käyttämä aika koko laitteen ajasta sen laskennallisen käyttökaaren aikana). HUOM! Ohjausryhmän/puheenjohtajan puolto ei koskaan riitä laitehankintoihin, vaan niistä on aina etukäteen ennen hankintaa keskusteltava MMM:n kanssa silloinkin, kun laitteisto on ilmoitettu jo hakuvaiheessa. Laitteiston hankinnalle on pyydettävä hyväksyntä, tai MMM voi katsoa, ettei kustannus kuulu hyväksyttäviin kustannuksiin. Tämä koskee myös esim. tietokoneita, joiden katsotaan lähtökohtaisesti kuuluvan jo yleiskustannuksiin.

Kysymyksiä ja vastauksia haun painopisteisiin liittyen

Vuoden 2024 haun rahoituksen painopisteet ovat:

  1. Kasvintuotannon kilpailukyky muuttuvassa toimintaympäristössä 
  2. Erilaiset viljelijät ja päätöksentekoa ohjaavat ratkaisut tiloilla (MATO2-ohjelman teemasta 2)
  3. Menestystä maatilayritysten liiketoimintaa, johtamista ja kilpailukykyä kehittämällä
  4. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä kestävä ruokajärjestelmä

Kysymys:  Onko tämä rahoitus tarkoitettu vain kuivalla maalla tehtäviin hankkeisiin vai voiko mukana olla esim. vesiviljelytutkimusta? Entä porotuotantoon liittyvä tutkimus?

Vastaus: Makeran (Maatilatalouden kehittämisrahasto) maa- ja elintarviketalouden rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti maatalouden alkutuotannon TKI-rahoitukseen, myös sitä seuraavaan ruokajärjestelmään. Valitettavasti vesiviljelyn tutkimus (alkutuotanto) ei tähän kuulu, rahoitusta voi etsiä kalatalouden puolen rahastoista. Siltä osin, kuin kysymys on eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista tai sitten kaloista tms. ruokana, aihe voi sopia myös Makeran maa- ja elintarviketalouden puolelle. 

Porotalouden osalta Makerassa on oma rahoituksensa luontaiselinkeinojen, porotalouden ja kolttakulttuurin tutkimus- ja kehittämishankkeille. Tätä rahoitusta hallinnoi Lapin ELY-keskus. Tässäkin, jos kyse on eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista tai hygieniasta, aihe saattaa sopia maa- ja elintarviketalouden hakuun.