Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon (Kasvua)

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle

Toteuttaja

Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Kiteen Mato ja Multa oy.

Hankkeen kuvaus

Kesto: 2021-2023

Ilmastollisesti kestävä kasvualustatuotanto tarjoaa ratkaisun puutarhatalouden kasvualustatarpeeseen, nyt kun energiaturpeen yhteydessä korjatun kasvuturpeen määrä on vähentynyt nopeasti. Kestävät kasvualustatuotteet ovat merkittävää liiketoimintaa, mutta sekä markkinahyväksyttävyys että tuotteiden laatu, turvallisuus, hinta ja saatavuus on varmistettava. Selvitämme järviruokoruokohelpikasvualustan ilmastovaikutuksia pellolta kasvihuoneisiin sekä toimivuutta kasvualustana yhdessä kasvualustatuottajan ja kasvihuoneyrittäjien kanssa. Lisäksi tarkastelemme tuotantoketjun taloutta viljelijän kannalta. Tavoitteena on 1) purkaa kosteikkoviljelyn pullonkaulat ja mahdollistaa kosteikkoviljely yhä useammalle viljelijälle, 2) luoda uutta kestävään kasvihuonetuotantoon liittyvää yrittäjyyttä 3) edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista ja 4) antaa kuluttajille mahdollisuus valita turpeettomia tuotteita. Tavoitteisiin päästään dokumentoimalla tuoteketjun ympäristövaikutukset, erityisesti päästöriskit ilmaan, tarkastelemalla talousvaikutuksia ja vertaamalla niitä molempia kasvuturpeeseen. Tämä auttaa tuotteistamaan ruokokasvualustaa ja rohkaisee viljelijöitä sopimusviljelijöiksi. Sopimusmalli, jolla kasvualustatuotantoa tehdään maatiloilla ympäri Suomea, ratkaisee raaka-aineen kuljetukseen liittyviä ongelmia ja edistää paikallisten tuotantokeskittymien kehittymistä. Ilmastollisesti kestävä kasvualustatuotanto tarjoaa ratkaisun sekä maatalouden että turvetuotannon ilmastopäästöjen vähentämiseen sekä vesistöjen tilan parantamiseen kun 1) entistä suurempi ala turvepelloista saataisiin monivuotisen kasvin viljelyyn, 2) osalla turvepelloista pohjaveden pinta voitaisiin nostaa tavanomaista viljelyä korkeammalle (kosteikkoviljely), 3) kasvuturvetuotantoon käytetty pinta-ala vähenisi vaihtoehtoisen kasvualustan käytön yleistyessä ja 4) järviruokobiomassaa korjataan pois vesistöjen rannoilta.

Lisätietoja

Erikoistutkija Tuula Larmola, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 5322 324

Muualla verkossa
Luonnonvarakeskuksen hankesivu

Muualla palvelussamme
Maankäytön muutokset ja kosteikot -hankkeiden kuvaukset