Hyppää sisältöön
Media

Suonpohjien hiilineutraali uusiokäyttö: edellytykset ja toimenpiteet (UusiSuo)

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle

Toteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja hankkeessa mukana olevat yritykset

Hankkeen kuvaus

Kesto: 2021-2023

Hankkeen yleisenä  tavoitteena oli koota suopohjien käytön arvoketjuista olemassa oleva aineisto sellaiseen muotoon, että alalla olevat yritykset sekä viranomaiset saavat käsityksen suopohjien lyhytkierto-biomassaviljelykäyttöön perustuvan uusiokäytön teknistaloudellisista vaihtoehdoista.

Hankkeessa selvitettiin entisten suopohjien lyhytkiertopuiden viljelykäyttöön ottamisen edellytyksiä ja tehtiin teknistaloudelliset laskelmat vaihtoehtoisista lyhytkiertoisten biomassojen arvoketjuista ja näiden biomassojen jalostuksen katetuotoista erilaisilla suonpojilla. Hankkeessa arvioitiin näiden vaihtoehtoisten arvoketjujen ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia. Hankkeessa toteutettiin demonstrointitarkoituksessa suonpohjien lyhytkiertoviljelmät kolmeen erilaiseen kohteeseen. Hanketta toteuttivat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja hankkeessa mukana olevat yritykset.

Hankkeessa saatujen tulosten mukaan pajuviljelmän perustamistoimet tulisi tehdä jo istutusta edeltävänä syksynä. Näitä ovat esimerkisksi vanhojen sarkaojien perkaus, ojamaiden tasaus ja lannoitus sekä kalkitus. Viljelmää perustettaessa on tärkeää nostaa maan pH:ta. Maan happamuutta tulisi vähentää vähintään yksi viljavuusluokka, mikä usein tarkoittaa noin kymmentä tonnia kalkkia hehtaarille. Pajupistokkaiden istutusajankohdalla on keskeinen merkitys viljelmän onnistumisessa. Pistokkaat on istutettava riittävän aikaisin keväällä ja mieluimmin heti roudan sulettua.

​​​​​​​Pajuviljelmien kiertoaika ollut Suomessa noin kolmesta viiteen vuoteen ja niiden biomassatuotos ollut jopa 6-9 tonnia kuiva-ainetta vuodessa riippuen muun muassa pajulajista, kasvipaikasta ja hoitomenetelmistä. Turvetuotantoalueilla biomassatuotos on vaihdellut 0,2-9,3 tonnia hehtaarille vuodessa. Kuiva-ainetonnista (kosteus 50%) saatu 5,4 MWh energiaa. Hoidettu pajuviljelmä vaatii lannoitusta. Viljelmä voi säilyä jopa 20-25 vuotta hyvin hoidettuna. Lisäksi pajujen alkuperän pitää olla sopiva Suomen olosuhteisiin.

Hankkeessa havaittiin, että pajujen viljelyä suonpohjilla on mahdollista toteuttaa ja viljely näyttää kannattavalta, kun tietyt reunaehdot täyttyvät; viljelmän tulee tuottaa vähintään kahdeksan – kymmenen tonnia kuiva-ainetta hehtaaria kohden vuodessa ja hyvän kannattavuuden raja on noin 12 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla vuodessa; tämä edellyttävää, että viljelmä onnistuu heti kunnolla ja että lannoituksesta, kalkituksesta ja boorilannoituksesta on huolehdittu. Pajukasvusto vastaa lannoitukseen hyvin ja hyödyntää lisätyt ravinteet tehokkaasti.

​​​​​​​Hydridihaavikko voidaan perustaa niin, että alueella olevat vanhat haavat kaadetaan, jolloin yhdestä puusta syntyy noin 40 uutta juurivesaa. Tällaisten viljelmien typpilannoitus saa aikaan noin 20 % painon lisäyksen kasvuston tuottoon.  Pajun ja hydridihaavan tuotto kiloina vuotta kohden on lähes sama, mutta paju tulee korjata nopeammalla rytmillä, koska sen kasvu taittuu nopeammin. Hirven syönti jatkuu haavalla myös kuoren syöntinä.

Lyhytkiertopuiden viljelyn kannattavuudessa toinen keskeinen edellytys on biomassasta saatava hinta. Hyvän kannattavuuden edellytys vuonna 2023 näyttää olevan, että biomassasta saadaan noin 25–28 euroa biomassa muutettuna MW tunneiksi (25–28 €/MWh). Tämä edellyttää useinkin lämpöenergiaa korkeampaa biomassan jalostusarvoa. Hankkeessa perustettiin demoistutus myös rauduskoivulle.

Hankkeen tuloksia

​​​​​​​Artikkeli Pajuviljelmä vaatii aktiivisia perustamistoimia (SEAMK julkaisut 11/2023)
Video UusiSuo Turveyrittäjän näkökulmia pajuviljelykokeiluun (Youtube)
Onnistuneen pajunkasvatuksen edellytykset entisellä turvesuolla (SeAMK kalvoesitys 14.11.2023

Hankkeen verkkosivut (Itä-Suomen yliopisto)

​​​​​​​
Lisätietoja hankkeen tuloksista voi kysyä:
​​​​​​​Risto Lauhanen ja Kari Laasasenaho Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Ari Pappinen ja Suvi Kuittinen Itä-Suomen yliopisto (etunimi.sukunimi(at)uef.fi)

Hankkeen jälkeen on käynnistynyt marraskuussa 2023 uusi JTF-rahoitteinen hanke Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi Suopaikka alkanut SeAMKin ensimmäisenä JTF-hankkeena | Julkaisut @SeAMK

Muualla palvelussamme
Maankäytön muutokset ja kosteikot -hankkeiden kuvaukset
Kooste turvetuotantoalueita ja turvetta koskevista hankkeista Hiilestä kiinni-kokonaisuudessa