Suomen merkittävät tulvariskialueet on nimetty

Maa- ja metsätalousministeriö nimesi tänään 18 tulvariskialuetta, joilla tulvariskien arvioidaan olevan yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä. Alueista 14 sijaitsee jokialueilla ja neljä merenrannikolla. Merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella. Positiivista kehitystä selittävät sekä onnistunut tulvariskien hallinta että tulvakartoituksen myötä lisääntynyt tieto tulvariskeistä.

Maa- ja metsätalousministeriö nimesi päätöksellään 19.12.2024 vesistöalueiden ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet ELY-keskusten ehdotuksesta. Ehdotukset perustuivat tulvariskien alustavaan arviointiin, joka toteutettiin kaikilla Suomen vesistöalueilla ja rannikkoalueilla. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys, tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet.

Merkittäville tulvariskialueille asetettiin myös alueelliset tulvaryhmät, joiden tehtävänä on tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittäminen ja seuranta sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelussa tarvittavan viranomaisyhteistyön järjestäminen.

Suurimmat riskit Kokemäen- ja Kemijoen vesistöalueilla

Vesistöalueista kaikkein suurimmiksi tulvariskit arvioitiin edelleen Kokemäenjoen vesistöalueella Porissa sekä Kemijoen vesistöalueella Rovaniemellä. Merivesitulvista suurimmat riskit kohdistuvat pääkaupunkiseudulle, Haminan ja Kotkan sekä Turun ja Kemin rannikkoalueille. Merkittävillä tulvariskialueilla riskit muodostuvat mm. tulvavaara-alueiden asutuksesta, vaikeasti evakuoitavista kohteista, välttämättömyyspalveluista sekä ympäristöön ja kulttuuriperintöön kohdistuvista riskeistä.

On tärkeä huomata, että tulvavahinkoja ja -haittoja esiintyy myös muualla kuin nyt nimetyillä merkittävillä tulvariskialueilla. ELY-keskukset edistävät tulviin varautumista ja vesistötulvariskien hallintaa myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Hulevesitulvariskien arvioinnista, nimeämisestä ja riskienhallinnasta päävastuu on kunnilla.

Tulvariskien hallinnan suunnittelu perustuu EU:n tulvadirektiiviin (2007/60/EY) sekä tulvariskien hallinnasta annettuun lakiin (620/2010) ja valtioneuvoston asetukseen (659/2010).

Tulvariskien hallinta on edistynyt Suomessa

Viimeisimmässä tulvariskien arvioinnissa ei tunnistettu uusia merkittäviä riskialueita. Sen sijaan aiemmin nimetyistä riskialueista neljä ei enää täyttänyt merkittävän tulvariskialueen kriteereitä. Merkittävien tulvariskialueiden poistuminen on hyvä osoitus riskienhallinnan tuloksellisuudesta.

Poistuvilla alueilla tulvariskejä on saatu vähennettyä mm. tulvapenkereiden rakentamisen ja silta-aukkojen suurentamisen avulla. Rakenteellisten tulvasuojelutoimenpiteiden ohella myös tulviin varautumista ja valmiutta edistävillä toimenpiteillä ja tulvatilannetoiminnalla on keskeinen merkitys tulvariskien hallinnassa. Erilaisia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä on toteutettu ja toteutetaan edelleen kaikilla Suomen merkittävillä tulvariskialueilla.

Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita tulvariskien hallintaan

Tulvariskien arvioinnissa ja riskialueiden nimeämisessä on huomioitu nykyinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Vaikka ilmastonmuutos lisää tulvariskejä monilla vesistöalueilla ja rannikolla, ei kuusi vuotta sitten tehdyn edellisen arvioinnin jälkeen ole tapahtunut sellaista muutosta, jonka vuoksi olisi tunnistettu kokonaan uusia tulvariskialueita.

Ilmastonmuutos tuo kuitenkin omat haasteensa tulvariskien hallintaan. Marraskuun lopun tulvat olivat hyvä osoitus siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa Suomen tulvariskeihin ja vesioloihin, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Tuukkanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Samanaikaisesti eri puolilla Suomea koettiin lumen sulamisen ja rankkasateiden aiheuttamia joki- ja hulevesitulvia sekä jääpatotulva. Toisaalta Pohjois-Karjalan alueella oltiin selväsi tavanomaista kuivemmassa vesitilanteessa”, Tuukkanen sanoo.

Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen lisäksi tulvariskien hallintaa vaikeuttavat myös tilanteiden epäsäännöllisyys ja nopea kehittyminen. Tulvatilanteita on viime vuosina esiintynyt kaikkina vuodenaikoina, minkä lisäksi nopeasti muuttuvat ja kehittyvät tilanteet vaikeuttavat tulvien ennustamista ja korostavat tulviin varautumisen merkitystä entisestään.

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ja viranomaisten toiminnan ohella myös kansalaisten ja muiden toimijoiden oma tulviin varautuminen on tärkeää.

Muualla verkossa:

Tulvariskien hallinta (vesi.fi)

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma vuoteen 2027 : Riskienhallintaa ja kilpailukykyä muuttuvassa ilmastossa
 

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Tapio Tuukkanen, puh. +358 295 162 048

Johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne, puh. +358 295 162 071

Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@gov.fi                                                

Yksityiskohtaisempia tietoja merkittävistä tulvariskialueista ja niiden ominaisuuksista voi kysyä alueiden ELY-keskuksista. Suomen ympäristökeskus koostaa valtakunnallisen tason yhteenvetotietoja tulvariskeistä.