Metsätuhojen aiheuttajat hyötyvät ilmastonmuutoksesta – tutkimuksella ja kehittämistyöllä tuetaan hiilinielujen vahvistamista
Hiilidioksidia sitovat ja varastoivat metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa onkin keskeinen. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa osana Hiilestä kiinni -kokonaisuutta lukuisia hankkeita, joilla metsätuhoja pyritään ehkäisemään ja metsien hiilinieluja vahvistamaan.
Suomen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen kehittymiseen voidaan merkittävästi vaikuttaa niillä ratkaisuilla, joita metsien hoidossa ja käytössä tehdään.
– Terveet ja hyväkasvuiset metsät sitovat tehokkaimmin hiilidioksidia ilmakehästä. Metsätuhojen ehkäisy hidastaa osaltaan myös hiilen vapautumista takaisin ilmakehään, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen Luonnonvaraosaston Metsä- ja bioenergiayksiköstä avaa metsätuhojen torjunnan merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Suomessa metsätuhoja aiheuttavat esimerkiksi tuuli, lumi, metsäpalot, taudit, hyönteiset ja sorkkaeläimet. Torniaisen mukaan kaikki keskeisimmät metsätuhojen aiheuttajat hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Huomattavimpia haasteita ovat jo meille vakiintuneiden tuhonaiheuttajien, kuten kirjanpainajan, voimakas lisääntyminen sekä havununnan kaltaisten mahdollisten uusien tuhonaiheuttajien ilmaantuminen.
– Toistaiseksi Suomessa metsien tila on edelleen hyvä. Ennusteiden mukaan lisääntyvä kesäaikainen kuivuus ja sulan maan aikana tapahtuvat myrskyt kuitenkin luovat suotuisat olosuhteet seurannaistuhojen leviämiseen, Torniainen kertoo.
– Tuhojen ehkäisyn ohella on luotava edellytykset ja toimintamallit metsien pitkäaikaisen vastustuskyvyn vahvistamiseksi, kuten sekametsien osuuden lisääminen sekä kuusettumisen vähentäminen erityisesti eteläisessä Suomessa, hän jatkaa.
Hiilestä kiinni -hankkeissa tutkitaan kattavasti metsätuhojen aiheuttajia
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa rahoitetaan tällä hetkellä yli 70 tutkimus-, kehittämis-, tieto- ja innovaatio -hanketta. Lisäksi lokakuussa käynnistyvät uudet rahoitushaut.
Uuden tiedon tuottamisen lisäksi Hiilestä kiinni -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.
Ilmastokestävää metsätaloutta pyritään hankkeissa edistämään niin, että ilmastovaikutusten lisäksi otetaan huomioon myös monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Toimilla edistetään kestävyyttä kokonaisvaltaisesti sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta.
Metsätuhojen ehkäisemiseen liittyvät Hiilestä kiinni -hankkeet käsittelevät aihetta monipuolisesti. Hankkeissa pyritään muiden muassa muodostamaan kokonaisvaltainen käsitys metsätuhojen laajuudesta ja kustannuksista, tutkitaan sorkkaeläinten aiheuttamien tuhojen vaikutusta metsien terveyteen ja kasvuun ja kartoitetaan lumituhoja laserkeilauksen avulla.
Lisäksi monissa hankkeissa tavoitteena on tuottaa eri toimijoiden käytännön työtä auttavia palveluita esimerkiksi metsäpalojen, tuulituhojen ja juurikäävän aiheuttamien tuhojen ennakointiin ja paikantamiseen.
– Meillä on varsin kattava joukko hankkeita, joissa pureudutaan käytännössä lähes kaikkiin keskeisiin metsien tuhonaiheuttajiin. Hankkeissa vahvistetaan tietopohjaa, kehitetään uusia menetelmiä ja työkaluja metsänomistajien, metsäalan toimijoiden ja viranomaisten käyttöön. Metsätuhojen ehkäisy ja niiden tehokas torjunta ovat koko alan yhteinen haaste, Torniainen tiivistää.
Metsätuhot olivat esillä viime viikolla järjestetyssä Hiilestä kiinni -hankkeen aamukahviwebinaarissa, jossa kahdeksan hankkeen edustajat kertoivat tekemästään tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Voit tutustua tilaisuudessa pidettyihin esityksiin tästä linkistä.
