Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hampusta valmistetulla hiilellä ilmastoviisaita suodatinratkaisuja ja kannattavuutta maatalouden viljelykiertoon

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle

Toteuttajat

Itä-Suomen yliopisto (sovellettu fysiikka), Hemka Oy, BioSO4 Oy ja Carbofex Oy 

Hankkeen kuvaus

Kesto: 2021-2023
Päätavoitteena on valmistaa kotimaisen teollisen hampun viljelyn merkittävimmästä sivuvirrasta, päistäreestä biojalostamalla kaupallisesti kannattava tuote: biohiili- ja biopolymeeripohjainen yhdistelmäsuodatin, joka soveltuu hyvin veden suodatukseen ja ravinteiden talteenottoon maataloudessa, valuma-/sulamisvesille ja kaivannaisalueille. Suodatin soveltuu myös haitallisten kaasujen poistoon ilmasta. Biohiilen tuotanto optimoidaan teollisessa mittakaavassa lupaavien laboratoriotulosten pohjalta. Hiilen ominaisuudet räätälöidään ravinteiden tai epäpuhtauksien talteen ottamiseksi. Ratkaisun biohiili on regeneroitavissa ja uudelleen käytettävissä suodatukseen tai hyödynnettävissä kiertolannoitteena (hiilen sidonta) tai bioenergian tuotannossa.

Suodattimessa käytetty biohiili on pitkän aikavälin hiilinielu itsessään; 1 kg biohiiltä maaperään sitoo noin 3.5 kg CO2:sta. Hampun viljelyssä sitoutuvan hiilen lisäksi hamppupohjaisen biohiilen tuotannossa syntyy sivuvirtana merkittävä määrä lämpöä, jolla voidaan korvata energiaturpeen ja hakkeen poltosta saatavaa kaukolämpöä.

Biohiilen raaka-aineena toimiva hamppu sitoo tehokkaasti hiiltä maaperään massiivisen juuristonsa ansiosta ja palauttaa merkittävän osan käyttämistään ravinteista seuraavan vuoden ruokatuotannon kasvuston (viljat, peruna jne.) käyttöön, näin parantaen tulevan vuoden ruokasatoa.

Ravinteiden talteenotossa (suodatuksessa) käytetty biohiili voidaan käyttää lannoitteena, jolloin biohiileen sitoutuu CO2:ia ja sen on todettu tutkimuksissa vähentävän maaperässä ollessaan myös muiden kasvihuonekaasujen päästöjä.

Hamppuhiilen teollisen tuotannon ja suodatuksessa hyödyntämisen kannattavuutta ja kaupallisia näkymiä arvioimaan jo hankkeen aikana. Tutkimusten ja kehitystyön perusteella toiminta on kestävän kehityksen mukaista, mutta se täytyy osoittaa myös taloudellisesti kannattavaksi. Nykyinen ilmasto- ja ympäristöviisaskehitys osaltaan auttaa tässä samoin kuin taloudelliset kannusteet, esim. päästökauppa.

Lisätietoja

Prof. Reijo Lappalainen, Itä-Suomen yliopisto, 040 355 2564, [email protected]